STT:n analytiikkatyökalu sai kansainvälisen palkinnon
STT:n analytiikkatyökalu on palkittu vuoden eurooppalaisena uutistoimistotekona. STT Tarkkailijan kehittäjä liiketoimintapäällikkö Pihla Lehmusjoen palkitsi Eurooppalaisten uutistoimistojen liitto EANA. STT Tarkkailija on työkalu, jolla seurataan uutisten läpimenoa.
EANA:n mukaan STT Tarkkailija tarjoaa strategista ja yksityiskohtaista tietoa siitä, miten mediamarkkinalla käytetään uutistoimiston materiaalia.
- Mediamarkkina ja uutisten kulutus muuttuvat uusien alustojen ja sosiaalisen median myötä. Yksityiskohtainen tieto siitä, miten markkinalla käytetään uutistoimiston sisältöjä, on ehdottoman tärkeää, jotta uutistoimistot voivat varmistaa, että ne täyttävät roolinsa uutisten tuottajina, EANA perustelee palkintoa.
Lehmusjoki on palkinnosta ilahtunut erityisesti siksi, että se korostaa analytiikan merkitystä uutistyössä.
- Uutistoimistot ovat vuosia pelanneet jalkapalloa silmät sidottuina. Tarkkailija on ensi kertaa raottanut julkaisukäyttäytymisen sumuverhoa myös meidän kaltaisellemme toimijalle, jolla ei ole omaa julkaisutuotetta, Lehmusjoki sanoo.
Tarkkailija on STT:ssä käytössä päivittäin. Jokainen työntekijä pääsee seuraamaan uutistemme julkaisuanalytiikkaa, josta näkee muun muassa missä medioissa STT:n jutut on julkaistu.
- Uutistoimistoille on elintärkeää ymmärtää sitä, mistä perusuutisoinnin arvo asiakkaille muodostuu. Tarkkailija on strategisena työkaluna erittäin tärkeä jokapäiväisessä työssä ja asiakasymmärryksen kartuttajana.
Palkinto luovutetaan EANA:n vuosikokouksessa Varsovassa syyskuussa.
Kehittäjätiimin viisi vinkkiä: miten viedä uudet asiat käytäntöön
Kiireisessä arkityössä uudet työkalut ja toimintatapojen muutos voidaan kokea häiriöksi, vaikka uudistukset olisivat hyödyllisiä. Opetteluun on hankala löytää aikaa ja pidettyjen koulutusten oppejakin voi kiireessä olla vaikea ottaa osaksi päivittäisiä rutiineja.
Keräsimme STT:n kehittäjäporukan kanssa vinkkimme onnistuneeseen projektiin. Kaikki vinkit on käytännössä kokeiltu, muun muassa uutisrobotiikkaprojekteissa ja STT Pro -suunnittelutietopalvelun kehittämisessä. Vinkit ovat syntyneet niin onnistumisten kuin epäonnistumistenkin kautta.
Miten viedä onnistuneesti uusi työkalu, tekemisen tapa tai uuden palvelun tuotanto osaksi arkea?
1. Anna betaversio mahdollisimman pian kokeiltavaksi
Ota käyttäjät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan testaamaan, kommentoimaan ja käyttämään. Alkuun pääsee jo muutamalla toiminnallisuudella ja yhdessä tekemällä jatkostepit tulevat priorisoiduiksi oikein.
Nykyään suositut ketterän kehityksen menetelmät sopivat tähän hyvin. Lyhyet kehitysjaksot, sprintit, takaavat jatkuvan arvioinnin ja mahdollistavat käyttäjien kuuntelun jo varhaisessa vaiheessa.
2. Kokoa pilottiryhmä
Koska työtahti monissa työyhteisöissä on kova, on harvoin mahdollista saada kaikkia mukaan yhdessä kehittämiseen. Kerää siis pilottiryhmä avuksesi ja varmista, että heillä on työaikaa ja tekniset valmiudet tehdä testausta ja käydä keskustelua.
Muista, että keskeneräisyys voi turhauttaa osaa pilottiryhmäläisistä. Uusien ominaisuuksien saaminen ja suunnan korjaaminen annetun palautteen avulla auttaa mukana olevia motivoitumaan, joten kannustat heitä parhaiten edistämällä kehitystä aktiivisesti.
Aiheeseen perehtyneet vievät kyllä viestiä eteenpäin. He myös auttavat, kun työkalu tulee kaikkien käyttöön. Et itse voi kuitenkaan olla aina läsnä auttamassa kaikkia.
3. Kerro keskeneräisestäkin
Vaikka koko työyhteisö ei voisikaan olla mukana kehittämisprosessissa, pidä heidät ajan tasalla. Tässä asiassa olemme konkreettisesti huomanneet, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä: monesti esimerkiksi juuri täällä meillä uutistoimituksessa sisäisen viestinnän merkitys unohtuu.
Työkalu tai toimintatapa on helpompi ottaa käyttöön, jos asia on edes yleisellä tasolla entuudestaan tuttu. Nosta jo projektin aikana viestiessäsi esille syitä muutoksen tarpeellisuuteen tai uuden työkalun hyötyjä. Me olemme esimerkiksi korostaneet sitä, millä tavoin uusi työkalu helpottaa toimittajan työtä tai tuo uusia mahdollisuuksia mm. juttuhankintaan.
Huomioi myös sivullisten mielenkiinto. Vaikka työkalu tulisi vain tietyn osaston käyttöön, voi olla tarpeen tiedottaa laajemminkin. Joku voi saada viestistäsi yllättävän oivalluksen siitä, miten työkalua voidaan hyödyntää myös toisaalla! Mitä avoimemmin kerrot projektistasi ja sen lopputuloksesta sitä varmemmin vältät väärinkäsityksiä.
4. Tee näkyväksi
Aina, kun mahdollista, tuo jotakin konreettisesti esille. Laita statistiikkaa tai etusivu yleiselle näytölle, tee printattava pikaohje työpisteille tai kirjoita vinkit työkaluun käyttöön tussitaululle. Vältä se, että ”uudistus on poissa silmistä, poissa mielestä”.
Käy myös vierailemassa osastopalavereissa ja pidä sisäisiä tietoiskuja matalalla kynnyksellä. Kannusta, että aiheesta voi tulla kyselemään koska tahansa. Ole siis itse läsnä käyttäjien keskuudessa.
5. Vakuuta johto
Usein projekti alkaa tästä kohdasta. Moni asia projektin rahoituksesta henkilöresursseihin vaatii yleensä yrityksen tai vähintään tietyn osaston johdon vakuuttamista. Hyvällä pohjatyöllä varmistat yllä olevien asioiden onnistumisen.
Vaikka suoranainen ylhäältä alas johtaminen harvoin toimii, johdon esimerkki ja innostus tarttuvat myös muihin käyttäjiin. Jo pilottivaiheessa on tärkeää, että mukana olevat kokevat työnsä arvokkaaksi ja projektiin käytetyn ajan hyödylliseksi.
Vinkit ovat viime aikoina olleet käytössä muun muassa näissä projekteissamme:
- Uutisrobotiikan rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Uutisseurannan apurobotin Pikkulinnun kehittämisessä on ensimmäisestä kahden viikon sprintistä alkaen annettu betaversiot pilottiryhmän testattavaksi. Palautteen perusteella on pystytty korjaamaan useita ongelmakohtia jo aivan alkuvaiheessa.
- Analytiikan tuomista osaksi toimitustyön arkea on STT:ssä tuettu toimituksen ytimessä olevilla näytöillä. Kaikkien nähtävillä on STT:n uutisten julkaisuanalytiikkaa, jota jokainen toimittaja pääsee tutkimaan myös omalta koneeltaan tarkemmin.
- STT Pro -suunnittelutietopalvelun sisältöjen tekijät ovat olleet alusta asti mukana palvelun rakentamisessa ja kehittämisessä.
Mitä ihmettä ovat Pikkulintu, Scoopmatic ja U-Bot? – Esittelyssä uutisrobotiikka STT:ssä
Toimituksen rutiinitöiden siirtäminen uutisroboteille etenee STT:ssä kovaa vauhtia. Tässä tekstissä esittelemme kolme selkeimmin uutisrobotiikaksi määriteltävää projektia: Pikkulintu, Scoopmatic ja kokonaisuutta yhdistävä kattokäsite U-bot. Näiden lisäksi esimerkiksi urheilutoimituksen prosessia automatisoidaan SportEdit-tulosjärjestelmää kehittämällä.
Automaatio ei ole täysin uusi asia STT:n toimituksessa. Esimerkiksi valtakunnallisen hälytyspalvelun hälytykset on jo vuosia lukenut robotti. STT:n toimittajat syöttävät robotille yöllisiin isoihin uutisiin liittyvät tekstit. Tämän jälkeen robotti soittaa palvelun asiakkaille ja lukee tekstin heille.
Pikkulintu visertää verkkosivujen muutoksista
Pikkulintu-työkalu seuraa verkkosivuja. Käyttäjät voivat asettaa seurantaan joko koko verkkosivun tai jonkin sen osan. Pikkulinnun avulla voidaan seurata myös valittujen tietojen muutoksia verkkosivuilla. Lintunen osaa esimerkiksi kertoa, jos sähköttömien kotitalouksien määrä nousee yli 10 000:een.
Pikkulintu on ollut testikäytössä STT:n toimituksessa jo heti viime syksynä tehdystä ensimmäisestä kahden viikon kehitysjaksosta asti. Työkalu valmistuu kuluvan kevään aikana. Tuolloin nykyisen pilottiryhmän lisäksi koko STT:n toimitus pääsee ottamaan työkalun käyttöönsä.
Myöhemmin Pikkulintu on mahdollista ottaa käyttöön myös muiden medioiden toimituksissa. Työkalu sopii myös yrityksille, jotka haluavat säännöllisesti seurata esimerkiksi oman toimialansa kannalta olennaista tietoa verkossa. Koska Pikkulinnun toivotaan lentävän ulkomaillekin, se tunnetaan jo nyt myös englanninkielisellä nimellä Little Bird.
Scoopmatic ammentaa tekoälystä
Nimesimme tekoälystä ammentavan tekstirobottimme Scoopmaticiksi. Scoopmaticin pohjimmainen ajatus on sama kuin tähän asti tehdyissä tekstiä tuottavissa uutisroboteissa: tuottaa dataan perustuvia uutistekstejä nopeammin ja kattavammin. Scoopmatic-projektissa otetaan kuitenkin aivan kehityksen alusta asti aimo askel tekoälyn suuntaan.
Nykyiset uutisrobotit perustuvat käsin kirjoitettuihin tekstipohjiin. Kehittäjät ja toimittajat kirjoittavat tekstikatkelmia ja luovat sääntöjä, joiden perusteella näitä katkelmia yhdistellään. Tämä on työlästä ja aikaavievää. Vaikka tekstikatkelmien ja sääntöjen kirjo olisi kohtuullisen laaja, lopputuloksena on toistuvaa tekstiä. Suuren työmäärän vuoksi robottikkaa on ollut mahdollista ottaa käyttöön vain kohtullisen kapeissa aihepiireissä. Uuden aihealueen mukaan ottamisessa tekstikatkelmien ja sääntöjen luonti joudutaan aloittamaan käytännössä alusta.
STT haluaa poistaa tämän työvaiheen ainakin osin. Tämän mahdollistamiseksi STT kumppanoitui Turun Yliopiston kieliteknologian NLP-yksikön kanssa. TurkuNLP tuottaa projektiin moderniin kieliteknologiaan, tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvia komponentteja, joiden avulla tekstikatkelmien ja sääntöjen luominen siirretään sekin Scoopmatic-robotille. Uusien uutisten pohjana Scoopmatic käyttää aiemmin samasta aiheesta tehtyjä STT:n uutisia.
Tavoitteena on siis siirtää työläs työvaihe robotille ja mahdollistaa uusien aihealueiden nopeampi käyttöönotto. Samalla tavoitteena on nykyrobotteja rikkaampi kielellinen ilmaisu.
U-Bot sukeltaa toimitusprosessin pinnan alla
STT:n koko robotiikkakokonaisuus kulkee nimellä U-Bot, joka on ikään kuin lyhenne uutisbotista. Samalla se kuitenkin viittaa sukellusveneeseen, joka kulkee pinnan alla. Iso osa robotin työstä jää toimittajalle näkymättömäksi ja vain ajoittain pintaan nousee työn tuloksia.
Pikkulintu ja Scoopmatic ovat U-Botin osia. Niillä on myös mahdollisia yhtymäkohtia: Scoopmatic voi tulevaisuudessa kirjoittaa uutisia myös perustuen Pikkulinnun hälytyksiin. Myöhemmin U-Bot-kokonaisuus laajenee muilla uutisrobotiikan työkaluilla.
Uutisrobotiikalla voidaan tarkoittaa niin tekstin tuottamista kuin muitakin automatisoitavia toimitustyön vaiheita. STT:n pitkän aikavälin tavoitteena onkin automatisoida toimituksen prosesseja kaikissa niissä kohdissa, joissa se nopeuttaa työtä, vähentää virheitä ja antaa toimittajille aikaa keskittyä ajattelua ja analysointia vaativiin työvaiheisiin.
Lue lisää uutisrobotiikan hyödyistä
Lisätietoa STT:n robotiikkaprojekteista uutiskehittäjä Maija Paikkala, maija.paikkala(at)stt.fi
A-luokan toimittajat Australiaan – STT:n seuraavat uutiskengurut valittu
STT:n seuraavia uutiskenguruita yhdistää muiden muassa yksi ilmeinen asia: kaikkien etunimi alkaa A:lla. Anssi Rulamo, Annu Marjanen ja Annukka Koskela lähtevät Australiaan portaittain kesän ja syksyn aikana.
STT:n yövuorot on tehty vuodesta 2014 Australian Sydneystä. STT:n toimittajat seuraavat sieltä käsin yön uutistapahtumia päivävuorossa.
Suomeen palaavat Salla Salmela, Kerttu Heikura ja Minna Pulli. Nykyisestä kengurutiimistä Viivi Salminen jatkaa työskentelyä Australiassa.
Anssi Rulamo on työskennellyt STT:llä niin 24h-toimituksessa kuin urheilutoimituksessakin. Monipuolinen Anssi kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta nopeasti uutisen. Viime aikoina Anssi on kirjoittanut muun muassa Suomen presidenttiparin vauvasta ja Lauri Markkasen edesottamuksista NBA:ssa.
Australiassa tehtävissä vuoroissa seurataan erityisesti Pohjois-Amerikan urheilusarjoja, kuten jääkiekon NHL:ää ja koripallon NBA:ta, joten Anssin rautainen urheiluosaaminen pääsee oikeuksiinsa.
Annu Marjanen on työskennellyt muun muassa STT:n Brysselin kirjeenvaihtajana sekä talouden ja politiikan toimittajana. Myös Britanniassa asunut Annu tuntee niin kansainvälisen kuin kotimaisenkin politiikan koukerot. Viime viikolla Annu paneutui esimerkiksi peruskoulun uudistamiseen.
Annu kirjoitti Brysselissä asuessaan pienen matkaoppaan silloiseen kotikaupunkiinsa. Lue Annun vinkit siihen, miten pääset Brysselin harmaan pinnan taakse.
Annukka Koskela työskentelee parhaillaan STT:n 24h-toimituksen varaesimiehenä. Tässä tehtävässä Annukka vastaa STT:n kotimaan avustajasuhteista ja huolehtii, että STT:n suurimman toimituksen, 24h:n, työvuorot rullaavat.
Annukan viime vuonna julkaistu kirja "Pesis – Opas jännittävän pelin seuraajalle ja harrastajalle" sai juuri kunniamaininnan Vuoden urheilukirja -gaalassa.
Näin tehdään STT:n lukiovertailu
Vuonna 2012 STT:ssä toteutettiin pitkään suunniteltu datahanke. Uudenlainen lukiovertailu huomioi paitsi ylioppilaskirjoitusten tulokset myös oppilaiden lähtötason, jolloin vertailussa päästiin askel lähemmäs opetuksen vaikutuksen mittaamista. Sittemmin STT on toteuttanut lukiovertailun kahdesti vuodessa syksyn ja kevään ylioppilastulosten julkistuksen yhteydessä.
- Lukiovertailussa ei ole mielekästä tuijottaa pelkästään koulujen paremmuutta ylioppilasarvosanojen valossa, koska sisään otettavien opiskelijoiden lähtötaso vaihtelee kouluittain. STT:n lukiovertailu mittaa tunnetuista vertailuista parhaiten sitä, miten lukiot onnistuvat luotsatessaan opiskelijoita läpi lukion oppimäärän, sanoo STT:n suunnitteleva uutispäällikkö Janne Huuskonen.
- STT:n lukiovertailu on tärkeä, koska se nostaa esiin sellaista hyvää työtä, joka muuten voisi jäädä huomaamatta.
Lukiovertailuilla voi olla vaikutusta myös siihen, millaisia tavoitteita kokelaat asettavat itselleen. Tänä syksynä STT:n vertailun tuloksia tarkasteltaessa nimittäin ilmeni, että kärkeen nousseen Kristinestads gymnasium -lukion oppilaat olivat asettaneet tavoitteekseen hyvän sijoituksen vertailussa.
STT vertaa tuoreimpia yo-tuloksia kolme vuotta aiempiin sisääntulokeskiarvoihin. Muuttujissa käytetään koulukohtaisia keskiarvoja.
Lue Tyylikirjasta tarkemmin lukiovertailun periaatteista
Uhri, sankari tai pahis – miten vähemmistöjä käsitellään mediassa?
Media esittää vähemmistöt usein uhreina, sankareina tai pahiksina, toteaa Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tiedottaja Maria Swanljung. Swanljung kävi taannoin keskustelemassa STT:n toimituksen kanssa vähemmistöjen käsittelystä mediassa. Aihetta on pohdittu STT:ssä myös aiemmin ja siitä on kirjattu linjauksia toimituksen ohjeisiin. Asiantuntijavierailu mahdollisti monitahoisen asian tarkemman pohtimisen.
Vähemmistöistä puhuessaan Swanljung tarkoittaa niin etnisiä vähemmistöjä, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kuin esimerkiksi vammaisia.
Swanljungin mukaan ratkaisu stereotyyppisten roolien rikkomiseksi ei ole vähentää vähemmistöjen mainitsemista esimerkiksi rikosuutisoinnissa vaan ennemminkin lisätä mainintoja. Hän toivoo, että vähemmistöjen edustajat saisivat esiintyä mediassa myös muutoin kuin vähemmistöjen edustajina: äiteinä, lääkäreinä, jäätelön syöjinä. Ja että rikolliset olisivat rikollisia, edustavat he mitä tahansa vähemmistöryhmää.
Itsekin toimittajataustainen Swanljung ei toivo vääristelyä suuntaan tai toiseen vähemmistöjen nimissä.
- Median kuuluu raportoida ja kertoa totuudesta. Mutta kenen totuudesta puhumme ja mikä totuus on? Jos media viljelee stereotypioita, se johtaa aivan liian pienen ryhmän kuulemiseen. Maailmasta rakentuu kuva, joka ei ole aivan tosi.
Swanljung kehottaakin pysähtymään aina, kun käyttää sanoja kuten tavallinen.
- Keneen vertaan? Kuka on se toinen?
Näkökulmien valintaa pohditaan STT:n arjessa jatkuvasti. STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen muistuttaa, että uutinen on poikkeama normaalista.
- Mutta kyse on siitä, miten normaali esitetään. Osaammeko tuoda esille, että normaalisti kaikessa on vaihtelua? On aika nurinkurista esittää vain keskiarvo tavallisena.
Kasvottomat kuvituskuvat
Kuvissa vähemmistöt esitetään usein kasvottomina. Maahanmuuttaja-aiheisia uutisia kuvitetaan usein esimerkiksi hunnutetuilla musliminaisilla katukuvassa.
- Yksilöä ei haluta leimata, mutta siinä on haasteensa. Kun kasvottomuudesta tulee yleiskuva, se epäinhimillistää vähemmistöä, Swanljung pohtii.
Myös vähemmistöihin kuulumattomat esitetään kuvituskuvissa usein kasvottomina, STT:n kuvatoimittaja Teemu Salonen kertoo. Jos ihminen on tunnistettavissa kuvasta, kuvan julkaisuun tarvitaan lupa, eikä esimerkiksi kadulla kuvattaessa lupia ole aina mahdollista kerätä kaikilta kuvassa näkyviltä. Lisäksi aiheet, joiden yhteydessä kuvituskuvia käytetään, voivat vaihdella suuresti.
"Vaikeminen on vähinten journalismia"
STT:n Tyylikirjassa vähemmistöistä puhutaan useassa kohdassa. Erilaisten näkökulmien huomioiminen on nostettu STT:n toimituspolitiikassa yhdeksi luotettavuuden teeseistä. Uutisjutun sisältöä käsittelevässä luvussa kehotetaan miettimään, kuka pääsee ääneen ja kuka uhkaa jäädä paitsioon. Samaa korostetaan myös uutissuunnittelun kohdalla:
Hyvällä suunnittelulla voit vaikuttaa siihen, että myös valtajulkisuudesta sivuun jäävät aiheet ja näkökulmat saavat joskus huomiota ja jutuissa pääsevät ääneen nekin, joita ehkä kuullaan liian vähän: aiheesta riippuen naiset tai miehet, maahanmuuttajat ja muut vähemmistöt sekä yhteiskunnan vähäosaiset.
Vähemmistöjen käsittely on mainittu myös Journalistin ohjeissa.
Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Journalistin ohje 26.
Ohje on ajankohtainen, Holopainen muistuttaa.
- Kun katsoo, mitä Euroopassa ja Yhdysvalloissa tapahtuu, ei voi olla miettimättä, mistä kaikki viha nyt kumpuaa ja mihin se voi johtaa. Vaikeneminen on vähiten journalismia. Enemmän voimme vaikuttaa sillä, miten työmme teemme.
STT järjestää säännöllisesti toimitukselleen vastaavia taustatilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Käsittelyssä ovat olleet muun muassa ensi vuoden presidentinvaalit sekä kyberturvallisuus.
Karhu jahtaa lumilautailevaa tyttöä – voiko videoon luottaa?
Monesti luotamme siihen, että videot ovat totta. Ovathan ne ikään kuin nauhoitettu lähetys aivan tapahtumapaikalta! Mutta videoita voidaan manipuloida siinä missä kuviakin.
Tässä tekstissä perehdymme lisää juuri videon aitouteen liittyviin ongelmakohtiin. Tarkoitus on pohtia tarkemmin sitä, mitä neuvoo tiivistetty faktantarkistusoppaamme Totta vai tarua? – Faktantarkistuksen ABC.
Lataa Totta vai tarua? – Faktantsekkauksen ABC
Osa ns. feikkivideoista nousee viraaleiksi ennen kuin niitä ehditään edes epäillä. Kuten alla oleva video lumilautailevasta tytöstä. jota karhu ajaa takaa. Hyvin pian tämän videon todenperäisyyttä alettiin kuitenkin epäillä ja nyt Youtubessa on lukuisia videoita, joissa käydään läpi tämän videon aitoutta.
https://www.youtube.com/watch?v=vT_PNKg3v7s
Videot voidaan liittää väärään asiayhteyteen ja siten esimerkiksi nostaa esiin jotain toivottua näkökulmaa. Aiemmassa kuvien ja videoiden aitouteen liittyvässä postauksessamme kerroimme Brysselin vuoden 2016 terrori-iskujen yhteydessä uudelleen esiin pulpahtaneista, viisi vuotta vanhoista videoista.
Edes tietyn henkilön esiintyminen lähikuvissa ja puhuminen videolla ei ole tae videon aitoudesta, kuten alla olevan esimerkkivideo osoittaa. Tietokoneilla pystytään rekonstruoimaan kasvoja siten, että toisen ihmisen kasvon liikkeet ohjaavat kyseisiä kasvoja.
https://www.youtube.com/watch?v=ttGUiwfTYvg
Ja vaikka videon kuva olisikin aito, siinä kuuluva puhe ei välttämättä ole. Kuten tästä Business Insiderin julkaisemasta amerikkalaistutkijoiden esimerkkivideosta näkee.
https://twitter.com/businessinsider/status/887967835556790272
Tarkkaavaisuudella ja pienillä tarkistuksilla on kuitenkin mahdollista selvitä kunnialla myös videoviidakossa. Jos video vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se voi hyvinkin olla sitä. Tee Youtubeen tai hakukoneeseen haku videon nimellä tai sen sisältöön liittyvillä sanoilla. Saatat löytää sisällön aitoutta kyseenalaistavia videoita tai kirjoituksia.
Lisää keinoja videon aitouden selvittämiseen
STT:n uutiskuvapalvelun videot ovat joko STT:n omien kuvaajien tai luotettujen kumppaneiden tekemiä. Esimerkkejä STT:n tarjonnasta löydät kuvakaupastamme.
Etelä-Korean olympialaisiin valmistaudutaan poliittisesti latautuneessa tilanteessa
Vaikka Etelä-Korean Pyeongchangissa järjestettäviin talviolympialaisiin on vielä useita kuukausia, kisajärjestelyt ovat hyvässä vauhdissa niin suomalaisissa mediataloissa kuin Suomen Olympiakomiteassakin. Suunnitelmia käytiin läpi taannoin järjestetyssä STT:n olympiapäivässä.
Suomen Olympiakomitean viestintäpäällikkö Mika Noronen uskoo, että kisoissa asiat sujuvat toimittajien kannalta mallikkaasti.
– Uskon, että korealaisten suunnitelmiin voi luottaa ja yhteydet toimivat hyvin, Noronen kertoi STT:n järjestämässä olympiapäivässä.
Korean niemimaan kireä poliittinen tilanne on herättänyt kysymyksiä niin urheilijoissa kuin taustajoukoissakin. Olympiakomitea on jakanut urheilijoille turvallisuus- ja kriisisuunnitelman, ja pitää heihin muutoinkin aktiivisesti yhteyttä.
Neljä toimittajaa ja neljä kuvaajaa
STT:ltä kisoihin lähtee neljä toimittajaa ja neljä kuvaajaa. STT:n toimittaja on paikalla aina, kun suomalainen kisaa maastohiihdossa, naisten ampumahiihdossa, lumilautailussa ja miesten jääkiekossa. Muissa lajeissa toimittajat ovat paikalla odotusten ja kisaohjelman mukaan.
Kuvaajat ovat paikalla vastaavissa paikoissa. Kuvatarjontaa tukevoittaa kansainvälinen yhteystyö. STT hyödyntää palveluissaan AFP:n uutiskuvaa. Lisäksi olympialaisissa tehdään perinteiseen tapaan yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa. Näin saadaan kuvaa myös kisapaikoilta, joille oma kuvaaja ei ehdi paikalle. STT:n kuvaajat tekevät myös tilauskuvauksia.
Aikaero Etelä-Koreaan on talvella seitsemän tuntia. Aikaisimmat kisatapahtumat alkavat kello 8.30 paikallista aikaa (kl0 1.30 Suomen aikaa) ja myöhäisimmät päättyvät klo 23.30 (klo 16.30 Suomen aikaa).
Olympialaisissa on kaksi kisakylää. Vuoristokylän läheisyydessä kisataan mm. hiihdossa, ampumahiihdossa, mäkihypyssä, alppihiihdossa ja lumilautailussa. Rannikolla puolestaan järjestetään jäälajien kilpailut. Kisakylien välillä pitäisi päästä liikkumaan varsin kätevästi.
Lisätietoja olympialaisten tarjonnasta ja lisäpalveluista maija.lappalainen@stt.fi
Muistele, missä tunnelmissa Rion kesäolympialaisia starttailtiin
ATK:n uusi tuleminen eli mistä on kyse uutisrobotiikassa?
Uutisrobotiikasta puhutaan paljon, mutta mitä se oikein on?
Ei vain tekstintuottamista
Uutisrobotiikka mielelletään usein uutisten kirjoittamiseksi robotin avulla, ja sitä se osin onkin. Kirjoitimme aiemmin uutisrobotiikan hyödyistä erityisesti robottitekstien näkökulmasta. Robottiuutisia tuotetaan jo niin Suomessa kuin maailmallakin. Tämä on kuitenkin vain pieni osa siitä kaikesta, mitä robotiikan avulla voidaan toimituksissa tehdä.
Robotin, tai botin, voi määritellä olevan ohjelmisto, joka korvaa jotakin ihmisen aiemmin suorittamaan tehtävää. Näin ollen uutisrobotiikalla voidaan tarkoittaa myös kaikenlaisen muun toimitustyön ulkoistamista robotille. Robotti voi olla avuksi esimerkiksi tiedonhaussa tai materiaalin luokittelussa.
Tiedonhakuun liittyvään robotiikkaan STT pureutuu syksyllä alkavassa projektissa, jossa rakennetaan uutistoimituksen kannalta olennaiseen dataan perustuvia hälytyksiä. Hälytysjärjestelmän rakentamiseen STT saa tukea Googlen innovaatiorahoituksesta.
Kaikissa näissä tehtävissä robotti on toimittajan apuri, jonka tarkoitus on vapauttaa toimittajaa tekemään töitä, joihin kone ei pysty: kysymään jatkokysymyksiä, luomaan kontekstia, aistimaan tunnelmaa.
Rakkaan lapsen monta nimeä
Uutisrobotiikasta käytetään myös muita nimityksiä. Puhutaan prosessien automatisoinnista ja automaattisesta tekstintuotannosta. Osa datajournalistisista projekteista voidaan myös mieltää osaksi uutisrobotiikkaa, koska myös niissä saatetaan automatisoida toimituksen työtä datan käsittelyn osalta.
Oikeastaan robotiikassa on kyse on vanhasta tutusta lyhenteestä eli ATK:sta. Eli automaattisesta tietojen käsittelystä.
U-bot on pinnan alla kulkeva uutisbotti
Robotti mielletään helposti henkilöksi, persoonaksi. Osa uutisrobotiikkaa käyttävistä organisaatioista onkin luonut omalle robotilleen persoonaa esimerkiksi nimeämällä sen. Kuten Yleisradio, jonka jääkiekko- ja vaaliuutisten kirjoittamiseen tähän mennessä keskittynyt robotti on nimeltään Voitto.
Helsingin Sanomat puolestaan on päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun ja puhuu ohjelmallisesti tuotetusta tekstistä vailla minkäänlaista persoonallista sävyä.
STT:ssä on päädytty puhumaan robotiikasta yleisesti, koska painopiste on vahvasti myös muissa prosessin vaiheissa kuin tekstintuottamisessa. Robotiikkakokonaisuus kulkee nimellä U-bot, joka on ikään kuin lyhenne uutisbotista. Samalla se kuitenkin viittaa sukellusveneeseen, joka kulkee pinnan alla. Iso osa robotin työstä jää toimittajalle näkymättömäksi ja vain ajoittain pintaan nousee työn tuloksia.
Maija PaikkalaKirjoittaja on STT:n robotiikkaprojektien product owner ja automatisoinnin mahdollisuuksista innostuva uutiskehittäjä.
Lue myös uutisrobotiikan hyödyistä
Robottikuvat kjpargeter / Freepik
Totta vai tarua? – Faktantarkistuksen ABC
Tiivistimme faktantarkistukseen liittyvät vinkkimme yhden sivun oppaaksi. Vinkit toimivat niin toimitustyössä kuin esimerkiksi sosiaalisen median sisältöjen arvioinnissa muutoinkin.
Lataa Faktantarkistuksen ABC
Lue lisää lähteiden ja sisällön luotettavuuden valmistamisesta aiemmista teksteistämme:
Kuvan ja videon luotettavuudesta
