STT automatisoi uutisseurantaa Googlen innovaatiotuen avulla
Hälytä, kun varoitukset näillä nettisivuilla päivittyvät.
Lähetä minulle tekstiviesti, kun käräjäoikeuden listalle
kolahtaa tunnettu nimi tai erikoinen rikos.
Ilmoita, jos öljyn hinta ylittää aiemman ennätyksen.
Lähetä minulle sähköpostia, kun
urheilulajissa X tulos ylittää rajan Y.
Internetissä pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti aina vain useampia lähteitä, joista uutiset selviävät reaaliajassa. Missään ei ole tarpeeksi toimittajia seuraamaan niitä, eikä kukaan yksin tunnista uutisarvoisia muutoksia kaikkien eri alojen datassa. Työhön tarvitaan tietokoneohjelma, jolta seurantaa voidaan tilata: pidä silmällä päivityksiä, reagoi tällaisiin muutoksiin, vertaa näitä tietoja toisiinsa.
STT alkaa syksyllä kehittää uutisseurantaa automatisoivaa työkalua Googlen innovaatiorahoituksen tukemana.
Google julkisti tuoreimmat DNI-innovatiorahoitusta saavat hankkeet 6. heinäkuuta Amsterdamissa. STT on aiemmin saanut kyseistä rahoitusta urheilutulosten käsittelyyn tarkoitetun SportEdit-järjestelmän rakentamiseen. SportEdit toteutetaan yhteistyössä neljän muun uutistoimiston kanssa.
Uutisrobotiikka muuttaa toimitustyötä
STT:n pitkän ajan tavoitteena on automatisoida toimituksen prosesseja kaikissa niissä kohdissa, joissa se nopeuttaa työtä, vähentää virheitä ja antaa toimittajille aikaa keskittyä ajattelua ja analysointia vaativiin työvaiheisiin.
– Uutisrobotiikka muuttaa toimitusten työtä perustavanlaatuisesti. Se on journalismille vähintään yhtä hyödyksi kuin kirjoituskoneen tai tekstinkäsittelyn keksiminen, sanoo STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen.
Uutisseurannan automatisointiprojektin keskiössä ovat hälytykset. Tekstiviestien ja sähköpostien lisäksi hälytyksiä voidaan näyttää verkkoselaimessa tai lähettää myös suoraan STT:n toimitusjärjestelmään. Osa toimitusjärjestelmään saapuneista viesteistä on julkaistavissa ensiuutisina tai osina ensiuutisia, vaikka hankkeessa ei vielä tässä vaiheessa pyritä automaattiseen tekstin tuottamiseen eli "robottiuutisiin".
STT:n teknisenä kumppanina projektissa on digitoimisto Namia, joka on toteuttanut muun muassa STT:n oikeusprosessien seurantaan tarkoitetun Vainu-palvelun.
Ajatuksia uutisrobotiikasta ja STT:n aiemmasta automatisointikokeilusta voit lukea blogitekstistä Uutisrobotiikka tulee – miten käy toimittajan?
Lisätietoa projektista uutiskehittäjä Maija Paikkalalta, maija.paikkala(at)stt.fi
STT mukana SuomiAreenassa – tule kuulemaan uutistyön arjesta!
Suomalaiset mediatalot pystyttävät yhteisen Mediateltan Porin SuomiAreenan Kansalaistorille, Salininpuistoon. STT:n väki on tavattavissa keskiviikkona 12.7. ja perjantaina 14.7. alla olevan ohjelman mukaisesti. Koko Mediateltan ohjelma on nähtävissä sivun lopussa.
Keskiviikkoa 12.7.
Klo 14.00 – 14.15 & klo 15.30 – 15.45
Korvaavatko uutisrobotit toimittajat?
Tulevaisuuden toimitustyön saloihin johdattaa STT:n uutiskehittäjä Maija Lappalainen.
Tule kysymään uutisrobotiikasta myös varttien ulkopuolella. Asiantuntijamme paikalla Mediateltassa klo 14-17.
Perjantai 14.7.
klo 10.00–10.15 & klo 12.00–12.15 & klo 14.00–14.15
Journalismin etiikka ja uutistyön arki – miten ne sopivat yhteen?
Keskustelemassa uutispäätoimittaja Minna Holopainen ja oikeustoimittaja Mikko Gustafsson.
klo 11.00–11.15 & klo 13.00–13.15
Totta vai tarua? Faktantsekkauksen ABC.
Keskustelua luotsaamassa STT:n uutiskehittäjä Maija Lappalainen.
Kysyttävää uutistyöstä? Tule tapaamaan STT:läisiä Mediatelttaan, olemme paikalla vastaamassa myös keskusteluvarttien välillä.
***
Mediateltan koko ohjelma
Maanantai 10.7.
klo 10-17
Satakunnan Kansa, Aamulehti ja Lapin Kansa
Paikalla mm. päätoimittajat Tomi Lähdeniemi (SK), Jouko Jokinen (AL) ja Antti Kokkonen (LK).
Ohjelmassa mm. porilaisuus vs. tamperelaisuus –debatti sekä pääkirjoitusklinikka.
Tiistai 11.7.
Alma Media
klo 10-13
Näin toimii Lännen Median valtakunnallinen virtuaalitoimitus / Perussuomalaiset hajosi. Mitä oikein tapahtui ja miksi?
Paikalla Lännen Median uutishuoneen päällikkö Jussi Orell
klo 13-17
Tule katsomaan, miten IL-TV:n haastattelut ja mobiilivideot syntyvät!
Paikalla Iltalehden päätoimittaja Petri Hakala sekä politiikan ja talouden toimittaja Mika Koskinen.
Keskiviikko 12.7.
klo 10-14
Suomen Kuvalehti
Kuinka aikakauslehti ilmestyy joka päivä?
Paikalla päätoimittaja Ville Pernaa ja toimittaja Tuomas Pulsa
klo 14-17
Suomen Tietotoimisto STT
Korvaavatko uutisrobotit toimittajat? (klo 14.00 – 14.15, klo 15.30 – 15.45)
Paikalla uutiskehittäjä Maija Lappalainen
Torstai 13.7.
klo 10-12
Verkkouutiset/Nykypäivä
Tule keskustelemaan median poliittisuudesta
Paikalla päätoimittaja Alberto Claramunt
klo 12-14
Suomen Kuvalehti
Kuinka aikakauslehti ilmestyy joka päivä, vaikka se on edelleen viikkolehti?
Paikalla toimittajat Heikki Vento ja Salla Vuorikoski
klo 14-17
Kauppalehti
Tule katsomaan, miten Kauppalehden haastattelut ja mobiilivideot syntyvät!
Paikalla päätoimittaja Arno Ahosniemi, toimittaja Emil Elo ja kuvaaja Antti Mannermaa.
Perjantai 14.7.
klo 10-15
Suomen Tietotoimisto STT
Journalismin etiikka ja uutistyön arki – miten ne sopivat yhteen? (klo 10.00–10.15, 12.00–12.15, 14.00–14.15)
Paikalla uutispäätoimittaja Minna Holopainen ja rikostoimittaja Mikko Gustafsson
Totta vai tarua? Faktantsekkauksen ABC (klo 11.00–11.15, 13.00–13.15)
Paikalla uutiskehittäjä Maija Lappalainen.
Ihmissalakuljetuksen juurilla – tutkivaa journalismia kansainvälisenä yhteistyönä
Ympäri maailmaa sota, vaino ja köyhyys ajaa perheitä kodeistaan etsimään parempaa elämää. Näiden haavoittuvaisten ihmisten hädällä tehdään bisnestä, johon on sotkeutunut niin rikollis- kuin terroristijärjestöjäkin.
Iso riski. Iso bisnes.
Salakuljetuksen ketjuun on vaikea päästä käsiksi, joten uutistoimistot päättivät lyöttäytyä yhteen tutkiakseen aihetta tarkemmin. Syntyi tutkivan journalismin projekti Global Spotlight, johon myös STT lähti mukaan.
Global Spotlight sukeltaa ihmissalakuljetuksen polttopisteisiin: Lähi-idän sota-alueille, Saharan eteläosiin, Välimerelle ja muualle Eurooppaan, Kaakkois-Aasiaan sekä Meksikon ja Yhdysvaltojen rajalle.
Projektia on työstetty puolen vuoden ajan etäpalavereissa aikavyöhykkeiden yli, sillä mukana on ollut yhteensä kymmenen uutistoimistoa ympäri maailmaa. Mukana on suuria uutistoimistoja, kuten Ranskan AFP ja Saksan dpa, mutta myös pienempiä toimistoja muun muassa Australiasta, Kanadasta ja Euroopasta. Työtä koordinoi uutistoimistojen yhteistyöjärjestö MINDS International.
Jokainen mukana ollut toimisto, STT mukaan lukien, tuotti materiaalia projektiin osallistuvien hyödynnettäväksi. Lopputuloksena syntyi peräti 50 artikkelia ja 80 kuvaa sekä useita grafiikoita ja videoita.
STT julkaisee yhteistyön pohjalta vajaat kymmenen juttua lähikuukausina. Ensimmäisenä julkaistiin STT:n oikeustoimittaja Mikko Gustafssonin juttu terroristiryhmistä ihmissalakuljetuksen takana.
MINDS International on uutistoimistojen yhteistyöjärjestö. Järjestöön kuuluu 22 johtavaa uutistoimistoa ympäri maailmaa. Järjestö täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta.
Tervetuloa STT:n robotiikkapäivään 23.5.
Mitä on uutisrobotiikka? Mitä kaikkea voi automatisoida?
Tervetuloa STT:n robotiikkaseminaariin
tiistaina 23.5.2017 klo 10-13.30
Paikka: STT, Voimatalo, Malminkatu 16A, 3. kerros
klo 9.45-10
Kahviaklo 10-10.30
Mitä on uutisrobotiikka?klo 10.30-11.30
Laatikon ulkopuolelle. Miten DNA:lla hyödynnetään kieliteknologiaa? Chief Data Scientist Jarno Kartelaklo 11.30-12.30
Lounasklo 12.30-13.30
Norjalainen jalkapallorobotti. Uutispalvelun digikehittäjä Magnus Aabech, Norjan uutistoimisto NTB
Iltapäivällä on lisäksi mahdollisuus osallistua Fake news - faktantarkistuskoulutukseen.
Kaikki halukkaat ovat tervetulleita tilaisuuteen!
Ilmoittautumiset osoitteeseen mediapalvelut@stt.fi
Ilmoittauduthan ajoissa, koska paikkoja on rajoitetusti ja mukaan otetaan osallistujia ilmoittautumisjärjestyksessä.
Tilaisuus on maksuton ennakkoilmoittautuneille.
Kuva voi valehdella enemmän kuin tuhat sanaa – näin varmistat kuvan aitouden
Kuvat ja videot antavat niin toimittajalle kuin yleisölle mahdollisuuden nähdä tapahtumia paikalla olevien silmin. Joskus kuvamateriaali kuitenkin on manipuloitua tai se esitetään väärässä asiayhteydessä.
Esimerkiksi Brysselin terrori-iskujen jälkeen internetissä alkoi kiertää kaksi videota, joiden väitettiin olevan iskun kohteeksi joutuneelta metroasemalta. Videot kuitenkin olivat vuodelta 2011. Toinen niistä oli Moskovan lentokentältä ja toinen Valko-Venäjän pääkaupungista Minskistä.
Lähteiden asettamat ansat voi kuitenkin useimmiten välttää tutkimalla tarkemmin itse lähdettä ja kuvasisältöä. Some-lähteen aitouden varmistamiseen löydät vinkit aiemmasta kirjoituksestamme:
Miten varmistaa some-lähteen luotettavuus?
Kuvan ja videon luotettavuuden tarkastelu vie tutkimaan kuvan alkuperää, kuvan metatietoja ja sisältöä.
1. Vahvista kuvan alkuperä
Kuvien muita julkaisuyhteyksiä voi etsiä esimerkiksi Googlen kuvahaulla. Hakuun voi ladata joko itse kuvan tai linkin siihen. Toinen tunnettu käänteisen kuvahaun palvelun on Tineye.
Youtube-videot voi hauassa järjestää niiden latausajan mukaan. Haun voi tehdä esimerkiksi aiheeseen liittyvän asiasanan tai paikan mukaan. Videon näyttökuvalla voi myös tehdä käänteisen kuvahaun ja etsiä aikaisinta julkaisua sitä kautta.
Mitä suurempi kuva on resoluutioltaan tai kooltaan sitä todennäköisemmin se on alkuperäinen kuva. Googlen kuvahaussa kuvan koko näkyy kunkin kuvan vieressä.
Kuvan alkuperää kannattaa tarkastella myös sen julkaisijan kautta. Jos lähde ei ole aito, tuskin hänen julkaisemansa kuva tai videokaan on aivan sitä, mitä lähde sen väittää olevan. Lähteen aitouteen liittyviä vinkkejä löydät aiemmasta tekstistämme.
2. Tarkista metatiedot
Ensimmäisenä kannattaa tarkistaa kuvan tai videon metatiedot. Tietoja saa tarkasteltua tallentamalla kuvan koneelle ja tutkimalla sen ominaisuuksia. Jotkut kuvankäsittelyohjelmat näyttävät enemmän tietoja kuvasta, joten kuva kannattaa avata sellaiseen. Metatietoja voi katsoa myös nettipalveluiden (esim. Exifdata) avulla. Tällöin riittää suora linkki kuvaan.
Metatietojen määrä riippuu siitä, mitä tietoja kuvalle on alun perin annettu ja missä se on julkaistu. Monet sosiaalisen median palvelut riisuvat kuvista suurimman osan metatiedoista.
3. Syvenny kuvan sisältöön
Voiko kuva olla otettu sieltä, mistä sen väitetään olevan? Voiko lähde olla siellä, mistä väittää kuvan olevan?
Tutki esimerkiksi seuraavia asioita:
- Onko vuorokaudenaika oikea?
- Onko säätila oikea suhteessa väitettyyn kuvanottohetkeen? Onko kuva hirmumyrskyalueelta aito, tai onko videolle tallentunut pallosalama todellinen? Säätä voi tutkailla lukuisista sääpalveluista, mm. Wolfram Alphasta.
- Näkyykö kuvassa esimerkiksi kasvillisuutta, rekisterikilpiä tai yritysten kylttejä, jotka voisivat kertoa kuvanottopaikasta?
- Sopiiko kuvassa olevien ihmisten vaatetus kerrottuun kuvanottoyhteyteen?
Lisää vinkkejä kuvien ja videoiden aitouden varmistamiseen tarjoaa mm. Verification Handbook.
Uutisrobotiikka tulee - miten käy toimittajan?
Uutisrobotit ovat kirjoittaneet maailmalla uutisia jo useamman vuoden ajan. Nyt ne tekevät tuloaan myös Suomeen.
Robotiikalla voidaan tarkoittaa myös journalistisen prosessin muiden vaiheiden automatisointia. Esimerkiksi tiedon hankinnassa voidaan hyödyntää robotiikkaa monipuolisesti. Robotti voi esimerkiksi käydä läpi tekstimassoja ennalta määritettyjen parametrien avulla.
Mitä hyötyjä tekstin tuottamisesta robotiikan avulla sitten on?
1. Nopeus
Robotti kirjoittaa tekstin jopa sekunneissa siitä, kun se saa tarvitsemansa aineiston. Esimerkiksi urheilujuttu on valmis käytännössä heti ottelun päätyttyä, jos aiheesta kirjoittava kone saa otteluun liittyvän datan itselleen.
Robotti kirjoittaa samassa ajassa yhden tai vaikka 10 juttua. Jääkiekkokierroksesta urheilurobotti tekee samalla vaivalla jutun jokaisen joukkueen näkökulmasta.
2. Laajuus
Robotiikka mahdollistaa sellaisten aihealueiden seurannan, joita media ei nyt kata tekstimuodossa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi entistä paikallisempien urheilusarjojen seuraamisen.
Esimerkiksi amerikkalainen uutistoimisto AP on pystynyt ottamaan tuotantoonsa mukaan college-sarjoja ja Norjan uutistoimisto NTB jalkapallon alasarjoja. Myös suomalainen HSS Media kattaa Rosalinda-robotiikalla alempien sarjatasojen urheilupelejä.
3. Syvyys
Robotti pystyy seulomaan nopeasti huomattavasti suurempia datamassoja kuin ihminen. Automatiikalla niistä voidaan luoda koosteita, etsiä poikkeamia tai erotella trendejä. Esimerkiksi jääkiekossa voidaan yksinkertaisimmillaan seurata katsojamäärien kehitystä ja havaita muutoksia määrien kehittymisessä.
Robotiikka mahdollistaa myös useamman aineiston vertailun ja korrelaatioiden etsimisen.
4. Rutiinityöt pois toimittajilta
Parhaimmillaan automatisoitu tekstin tuotanto siirtää rutiinitöitä pois toimittajilta, jotka voivat keskittyä siihen, mihin robotti ei pysty: luomaan lisäarvoa lukijoille, katsomaan kokonaisuuksia ja kuvailemaan tilanteita.
Esimerkiksi jääkiekkojutussa on kerrottava perusasiat pelistä eli kuka voitti ja miten peli tilastotiedon valossa eteni. Robotti ei kuitenkaan tiedä tunnelmaa hallissa eikä ymmärrä, miten avainpelaajan loukkaantuminen ensimmäisessä erässä vaikutti peliin.
Toimittajia tarvitaan myös määrittämään, mitä robotti tekee. Automatisoitu tekstin tuotanto perustuu oletuksiin, jotka täytyy kertoa robotille.
5. Virheettömyys
Robotiikka perustuu dataan ja sääntöihin. Jos data on kunnossa ja sääntöjen oletukset ovat oikeassa, robotti ei tee virheitä.
Sääntöihin voi kuitenkin uida vääriä olettamuksia. Robotti voidaan opettaa korjaamalla virheellisiä oletuksia, jolloin sama virhe ei enää toistu.
STT:n Hokkibotti kirjoittaa jääkiekosta
STT:ssä on testattu jääkiekon otteluraporttien kirjoittamista automaattisesti. Hokkibotti-nimellä kulkevan demon tekstejä ei ole julkaistu STT:n palveluissa, vaan testin tavoitteena oli oppia robotiikan mahdollisuuksista.
- Suurin oppi kokeilusta oli se, että robotiikassa on valtavasti mahdollisuuksia, jotka osin hahmottuvat vasta matkan varrella tekemisen kautta. Etukäteen mietimme esimerkiksi sitä, olisiko suomen kieli yhä liian vaikeaa koneelle, mutta hyvin nopeasti saimme huomata tämän käsityksen olevan vanhentunut. Tietyillä edellytyksillä suomikin taipuu jo yllättävän hyvin robotiikkaan, sanoo STT:n mediapalvelupäällikkö Pihla Lehmusjoki.
STT:ssä jatketaan robotiikan mahdollisuuksien tutkimista. Aiheista pohdinnassa ovat urheilun lisäksi muun muassa sää ja liikenne.
Lisätietoa robotiikasta löytyy muun muassa oppaasta Guide to Automated Journalism.
STT osallistuu ensi vuoden aikana yhdessä muiden uutistoimistojen kanssa Googlen tukemaan projektiin, jossa luodaan työkalua urheilutulosten käsittelyyn. Tässä projektissa on tarkoitus luoda pohjaa myös urheilu-uutisrobotiikalle.
STT:ltä työkalu urheilutulosten käsittelyyn yhteistyössä uutistoimistojen kanssa
STT rakentaa yhdessä neljän muun uutistoimiston kanssa työkalun urheilutulosten käsittelyyn. Projekti saa tukea Googlen DNI -rahastosta.
Google julkisti uusimman rahoituskierroksen tiedot nettisivuillaan tänään.
Projektin tarkoituksena on luoda erityisesti uutistoimistojen tarpeisiin vastaava työkalu, jolla käsitellä urheilutuloksia entistä tehokkaammin. Työkaluun voidaan lukea tulos- ja tilastotietoa automaattisesti erilaisista rajapinnoista.
Tulokset ja tilastot ovat järjestelmästä helposti hyödynnettävissä uutistoimistojen asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Uutistoimistot välittävät urheilutuloksia kymmenistä lajeista asiakkailleen julkaistavaksi niin printtilehdissä kuin verkossa ja erilaisissa sovelluksissa. Uusi järjestelmä helpottaa näiden palveluiden tuottamista ja uusien palveluiden kehittämistä.
Urheilutulosten tehokkaampi hyödyntäminen tarjoaa paremmat edellykset muun muassa uutisrobotiikan kehittämiseen. STT:ssä on jo tehty kokeiluita muun muassa jääkiekkotulosten osalta.
Projektia vetävät Norjan uutistoimisto NTB ja Tsekin uutistoimisto CTK. Lisäksi mukana ovat Puolan uutistoimisto PAP ja Ruotsin uutistoimisto TT.
Epäilyttääkö some-lähde? Näillä vinkeillä varmistat lähteen ja sisällön aitouden
Sosiaalinen media on parhaimmillaan oiva uutislähde, mutta varomaton toimittaja voi langeta väärien lähteiden ansaan. STT keräsi yhdessä sosiaalisen median asiantuntijoiden kanssa vinkit, joilla välttää nuo sudenkuopat.
Aina, kun toimittaja käyttää sosiaalista mediaa lähteenä, hänen tulisi varmistaa niin lähteen kuin sisällönkin aitous. Vahvistusprosessi kannattaa kertoa myös lukijalle, -katsojalle tai -kuulijalle.
1. Varmista lähteen aitous
Aloita käymällä läpi, millaisia jälkiä lähde on jättänyt itsestään sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media on täynnä valeprofiileja, jotka on voitu rakentaa huolellisesti näyttämään aidoilta. Samalla valehenkilöllä voi olla profiileja useissa sosiaalisen median palveluissa. Näiden profiilien löytämisessä voi auttaa esimerkiksi Pipl-palvelu, josta voi hakea tietoa nimellä, käyttäjänimellä tai sähköpostiosoitteella.
Sosiaalisen median tutkija ja kouluttaja Harto Pönkä kehottaa tutkimaan käyttäjiä tarkemmin.
– Millaista sisältöä henkilö on tehnyt, millaisia kavereita hänellä on ja vastaako kokonaisuus sitä, mitä henkilö väittää olevansa? Esimerkiksi jos henkilö väittää olevansa jonkin alan asiantuntija, hänellä olettaisi olevan kyseisen alan ihmisiä kontakteinaan.
Useissa sosiaalisen median palveluissa yleisesti tunnettujen ihmisten on mahdollista saada virallinen vahvistus tililleen. Esimerkiksi julkisuuden henkilöiden tileihin voi olla liitettynä aitoudesta kertova tunnus.
Kerää luotettavien lähteiden verkostoa niiden aiheiden ympäriltä, jotka sinua kiinnostavat. Näin varmistut siitä, että kun aihepiirin ympärillä tapahtuu jotakin, sinulla on jo lähteitä hallussa.
Myös äkillisistä uutistilanteista ja kriiseistä, kuten onnettomuuksista, terrori-iskuista ja konflikteista, silminnäkijöinä raportoivien käyttäjien taustoja kannattaa tutkia. Pohdi, voiko käyttäjä olla siellä, missä väittää olevansa, kehottaa käyttäjäsisältöihin liittyviin eettisiin kysymyksiin erikoistunut Fergus Bell blogipostauksessaan. Voiko hän nähdä asioita, joita väittää näkevänsä?
Twitteristä voi hakea koordinaattitiedoilla, joten voit tarkistaa, mitkä lähteet ovat tehneet postauksensa tapahtumapaikan läheltä. Yomapic-palvelusta voit hakea Instagram- ja Vkontakte-kuvia tietyn paikan läheisyydestä.
Bell muistuttaa, että lähteen aitoutta voi varmistaa myös ottamalla tähän yhteyttä ja kysymällä lisäkysymyksiä. Tämä voi olla myös hyvä tapa saada lisätietoa, jota muut eivät ole saaneet. Kannatta kuitenkin miettiä, miten ja milloin lähdettä on järkevää tavoitella. Esimerkiksi ammuskelun keskellä oleva tuskin toivoo kännykkänsä piipittävän viestejä.
2. Varmista sisällön aitous
Aloita tutkimalla, löytyykö sama sisältö jostakin muualta netistä: toisesta sosiaalisen median palvelusta, nettisivulta tai blogista. Seuraa ketjuja ja etsi alkuperäinen lähde.
Myös itse tiedolle tulee hankkia vahvistus toisesta lähteestä. Etsi siis käsiisi ensimmäisestä lähteestä riippumaton lähde ja hae tiedolle vahvistusta.
Suoranaisesti väärän tiedon lisäksi sosiaalisessa mediassa liikkuu myös paljon puolueellista, yksipuolista ja vääristeltyä tietoa. Esimerkiksi propagandasisällöissä faktat saattavat sinällään olla oikein, mutta niitä käytetään asiayhteydestä irrotettuina.
Fergus Bell on tiivistänyt vahvistusprosessin seuraavaan kaavioon:
Kuvien ja videoiden aitoudesta kirjoitimme oman artikkelin.
Miten varmistaa kuvan ja videon aitous?
3. Tuo varmistusprosessi näkyväksi
Kun olet käynyt varmistusprosessin läpi, anna myös jonkun toisen käydä se läpi. Kerro esimerkiksi toimitussihteerille, mitä olet tehnyt. Varmistusprosessin luotettavuus kasvaa, jos hän päätyy samoihin tulkintoihin kuin sinä.
Myös itse jutussa kannattaa kertoa, miten lähteiden luotettavuus on varmistettu. Jos lähteen luotettavuutta ei ole pystytty täysin varmistamaan, siitä on syytä mainita lukijoille.
Lisätietoa lähteiden ja sisällön varmistamiseen tarjoaa muun muassa Verication Handbook.
STT:n sosiaalisen median ohjeet
Tutustu myös aiempiin kirjoituksiimme sosiaalisesta mediasta toimittajan työkaluna:
Sosiaalinen media toimittajan työssä: Twitter ja Facebook
Miten hyödyntää Periscopea ja Youtubea toimittajan työssä?
Käy myös testaamassa tietosi kuvien tekijänoikeuksista somessa!
Embargo hyödyttää viestijää ja mediaa
Mikä on embargo ja miten sitä käytetään?
Embargolla tarkoitetaan aikaa, jolloin tieto on vapaa julkaistavaksi. Se ei perustu muodolliseen sopimukseen, vaan on kehittynyt viestintäalalla vallitsevaksi käytännöksi. Käytäntö on luotu hyödyttämään niin tiedottavia tahoja kuin tiedotusvälineitäkin.
Embargokäytäntö antaa tiedotusvälineille mahdollisuuden perehtyä erilaisiin aineistoihin etukäteen. Näin myös laajoista tai monimutkaisista aineistoista pystytään toimituksissa poimimaan olennaiset tiedot ja aihetta ehditään taustoittaa.
Käytäntö nojaa tasa-arvoiseen kohteluun tiedotusvälineiden kesken. Näin ollen kaikkia tiedotusvälineitä, jotka embargoidun materiaalin saavat käyttöönsä, koskevat samat periaatteet.
Yhteisesti sovitusta julkaisuajankohdasta poiketaan vain perustellusta syystä. Tälläinen syy on esimerkiksi se, että embargoidun materiaalin tietoja on julkaistu jossakin toisessa mediassa tai tiedot ovat muutoin julki esimerkiksi internetissä.
Tutustu STT:n embargo-ohjeeseen
- STT on lukijoiden asialla. Jos tieto on jo julki, myös niillä, jotka eivät ole kyseisen julkaisun tavoitettavissa, on oikeus saada tietää uutisesta, selventää STT:n päätoimittajaa sijaistava Panu Tuunala.
Embargo koskee lähtökohtaisesti koko aineistoa. Jos osa tiedoista päätyy julki, embargo raukeaa myös muun aineiston osalta.
- Jokainen tapaus käydään kuitenkin erikseen läpi toimituksen johdossa, Tuunala muistuttaa.
Tyypillisiä uutistoimituksissa käsiteltäviä embargollisia aineistoja ovat esimerkiksi tutkimustulokset, raportit ja kirjat.
Embargokäytännöt nousivat keskusteluun, kun rap-artisti Cheek koki STT:n rikkoneen yhteistä sopimusta kertomalla osia torstaina julkaistavasta JHT - Musta lammas -kirjasta.
https://twitter.com/STTuutiset/status/782936603878621184
Anniina Luotonen STT:n uudeksi EU-kirjeenvaihtajaksi
Anniina Luotonen (@Anniina_Luotone), 33, on valittu STT:n uudeksi Brysselin-kirjeenvaihtajaksi. Nykyinen kirjeenvaihtaja Annu Marjanen (@AnnuMarjanen) palaa Suomeen vuodenvaihteessa.
Luotonen on työskennellyt STT:ssä politiikan ja talouden erikoistoimittajana 2011 alkaen. Hän on toiminut myös radio- ja nettitoimittajana, esimiehenä ja uutispäällikkönä.
- Edessä on kaksi todella jännittävää vuotta EU:n ytimessä. Eletään kriittistä aikaa, kun EU:n on määriteltävä itsensä uudelleen.
Luotosen Lilli-koiraa odottavat Brysselissäkin pitkät kävelylenkit.
- Bryssel on kuulemma koiraystävällinen kaupunki. Pitää kuitenkin vielä miettiä, voiko koiraa ottaa mukaan, koska työpäivät venyvät väistämättä pitkiksi.
Lue, millaista kirjeenvaihtajan työ on EU:n huippukokouksien aikana