Entistä sujuvampaa asiointia: STT:n asiakaspalvelun uudet yhteystiedot 1.4. alkaen
Uudistamme asiakaspalveluamme, jotta asiointi kanssamme olisi entistä jouhevampaa. Keskitämme asiakaspalveluamme aiempaa selkeämpiin kokonaisuuksiin 1.4.2026 alkaen.
Jatkossa STT Viestintäpalvelut palvelee viestintäasiakkaita erityisesti tiedottamiseen liittyvissä asioissa. Muita asiakkaita palvelemme yhdestä osoitteesta, joka vastaa asiakkaidemme tarpeisiin liittyvät ne sitten vaikkapa uutissuunnitteluun, -tuotantoon tai sopivan kuvan löytämiseen Lehtikuvan valikoimista.
STT Viestintäpalvelut
tiedote@stt.fi
09 69 581 286
Klo 8-16
STT Viestintäpalveluiden asiakkuudet STT Info -tiedotejakelu
Aiemmat STT Mediapalveluiden ja Kuvamyynnin yhteystiedot ohjaavat 1.4. alkaen STT:n asiakaspalveluun.
Lehtikuvan kuvakaupan beta-vaihe päättyi - Kuvakauppa toimii nyt edeltäjäänsä nopeammin
Lehtikuvan kuvakaupan beta-vaihe päättyi huhtikuun alkupuolella, jolloin Kuvakauppa myös siirtyi kokonaan osoitteeseen https://lehtikuva.fi/.
Kuvakauppa toimii nyt huomattavasti edeltäjäänsä nopeammin kuvien hakemisen ja lataamisen osalta. Hakulogiikkaa on rakennettu vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita ja kuvien ostoprosessi on tehty sujuvaksi.
Kuvakauppaa beta-vaiheessa ja aiemmissa versioissa vaivanneet hakunopeus- ja hinnoitteluongelmat on nyt saatu ratkottua. Tämän ansiosta asiakkaamme saavat nyt etsittyä ja ostettua tarvitsemansa uutis- ja kuvituskuvat huomattavasti aiempaa helpommin. Näin nopeaa hakutoimintoa emme ole pystyneet tarjoamaan koskaan aikaisemmin.
Aleksi Tuomola, kuvaliiketoiminnan kehityspäällikkö, STT
Palaute tärkeää jatkokehityksen kannalta
Kehitystyö jatkuu edelleen. Kehityslistalla on niin esimerkiksi ostoskoriin ja hakuun liittyviä ominaisuuksia kuin palvelun ulkoasuun ja käytettävyyteen liittyviä asioita. Videot ja pdf-muotoiset grafiikat on tarkoitus tuoda jälleen saatavilla Kuvakauppaan.
Asiakkaidemme palaute on ollut tärkeää, kun olemme priorisoineet seuraavaksi työn alle otettavia ominaisuuksia. Toivomme kuulevamme asiakkaiden ajatuksia, jotta pystymme jatkossakin palvelemaan asiakkaitamme luotettavasti, nopeasti ja kattavasti.
Aleksi Tuomola
Ensimmäiset asiakkaat saivat uuden kuvakaupan käyttöönsä jo lähes vuosi siten. Viimeisetkin asiakkaat siirtyivät käyttämään uutta kuvakauppaa elokuussa 2022. Ikävä kyllä STT:hen heinäkuun lopussa 2022 kohdistunut verkkohyökkäys viivästytti ja vaikeutti Kuvakaupan kehitystä siten, että beta-vaihe kesti suunniteltua pidempään.
"Minäkö se olin, joka hävitti sosialismin Euroopasta?" - Konkarikuvaaja Kainulainen oli paikalla, kun Berliinin muuri murtui
Berliinin muurin murtumisesta on kulunut 33 vuotta. Lehtikuvan kuvaaja Martti Kainulainen muistelee videolla syksyä 1989 ja päiviä, jotka johtivat muurin murtumiseen.
Loppuvuodesta 1989 Itä-Saksassa järjestettiin hallituksen vastaisia mielenosoituksia tiettyinä päivinä tietyissä kaupungeissa. Koska kansainväliset kuvatoimistot joutuivat hakemaan ja odottamaan viisumeita omille kuvaajilleen Itä-Saksaan, Suomesta palkattiin kuvaajia hoitamaan Leipzigin maanantaimielenosoituksia.
Suomella oli hyvät välit molempien Saksojen kanssa. Emme tarvinneet viisumia kumpaankaan maahan. Pystyimme vapaasti kulkemaan eestaas idästä länteen. Tämä oli todella harvinaista.
kuvaaja Martti Kainulainen, Lehtikuva
Maanantaiaamusta tiistaihin kestäneet kuvausmatkat olivat kuvaajien suosiossa päivärahojen ja halpojen tuliaisten takia.
Marraskuussa 1989 mielenosoituskeikalla ollutta Kainulaista pyydettiin jäämään Berliiniin, sillä näytti siltä, että tilanne oli muuttumassa. Kainulainen oli paikalla todistamassa, kun muuri murtui ja berliiniläiset juhlivat. Hän oli läsnä myös monessa muussa itäisen Euroopan ja Neuvostoliiton polttopisteessä.
Joskus yöllä herään siihen, että olinko se minä, joka hävitti sosialismin Euroopasta.
Martti Kainulainen
Martti Kainulaisen kuvia Berliinistä marraskuulta 1989
Tekoäly ja journalismi – mistä on kyse?
Mistä puhutaan, kun puhutaan tekoälystä ja journalismista? Miten tekoäly liittyy datajournalismiin tai robottijournalismiin? Miten journalismin saralla on hyödynnetty tekoälyä ja millasia mahdollisuuksia vielä voisi olla? Näihin kysymyksiin löydät vastauksia tästä blogitekstistä.
Jos aihe kiinnostaa laajemmin, katso vinkkimme blogeista, podcasteista ja kirjoista:
Hypeä ja huonosti määriteltyjä käsitteitä
Datajournalismi, robottijournalismi, teköäly ja journalismi. Kaikkien näiden käsitteiden ympärillä on jossakin kohtaa ollut erityistä innostusta ja suuria odotuksia, "hypeä". Nämä käsitteet ovat toistensa jatkumoa ja ajoittain niitä näkee käytettävän lähes synonyymeinä. Ne eivät kuitenkaan tarkoita samaa.
Datajournalismia toisteltiin erityisesti noin 10 vuotta sitten. Sillä tarkoitetaan journalismia ja siihen liittyvää prosessia, jossa hyödynnetään dataa. Datajournalismi voi olla robottijournalismia ja siinä voidaan hyödyntää tekoälyä, mutta kyse voi olla myös toimittajan itse pyörittämästä datasta, josta hän kirjoittaa jutun.
Robottijournalismista puhuttiin paljon muutama vuosi sitten. Termi on monella tavalla ongelmallinen. Robotti viittaa periaatteessa fyysiseen ihmistyön osaa korvaavaan koneeseen. Robottijournalismia ei tokikaan tuota fyysinen robotti, vaan erilaiset ohjelmistot. Näitä voidaan kutsua boteiksi, joten täysin kaukaa haettu termi ei ole.
Termin toinen ongelma liittyy siihen, että eri puhujat tarkoittavat sillä eri asioita. Toisille se on vain automaattista tekstin tuotantoa, toisilla kaikkea toimituksellisen työn automatisointia ja ohjelmistojen hyödyntämistä prosesseissa. STT on käyttänyt termiä jälkimmäisessä merkityksessä.
Tekoäly-termin käyttöön liittyy vastaavaa ongelmaa. Tekoälyn alle laitetaan usein sellaisiakin ohjelmistoja, algoritmeja ja projekteja, joissa ei ole tekoälyä hyödynnetty lainkaan. Sitä käytetään merkityksessä, joka on lähellä robottijournalismin laajaa merkitystä.
Tekoäly on kone, jolla on kyky käyttää ihmismäistä älyä, esimerkiksi oppia ja päätellä. Aivan tarkkaa, yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei ole, joten siksikin termin alle on helppo laittaa kaikenlaista. Jos jokin kone hyödyntää koneoppimista tai neuroverkkoja, siinä on tekoälyä.
Tekoälyn hyödyntäminen journalismissa
Vaikka tekoälyn alle ajoittain päätyykin sinne kuulumattomia työkaluja ja sovelluksia, myös aitoja tekoälyn sovelluksia on journalismin alalla testattu ja otettu käyttöön. Tekoälyä voidaankin hyödyntää journalistisen prosessin eri vaiheissa eri tavoin.
- Tiedonhankinta
Tekoäly pystyy kahlaamaan läpi valtavia datamassoja, etsimään niistä esim. trendejä ja poikkeuksia. Tekoälyn käsiteltäväksi annettu data voi olla esimerkiksi sosiaalisen median postauksia, suuria määriä tekstiä tai taulukkomuotoista numerodataa.
Yksi esimerkki tästä on faktantarkistus ja valeuutisten tunnistaminen. Kone pystyy käymään läpi sosiaalista mediaa ja muuta internetin sisältöä ja päättelemään, mitkä sisällöstä vaikuttavat paikkaansapitämättömiltä.
- Sisällön luominen ja muokkaaminen (osiota täydennetty keväällä 2023)
Myös itse sisältöä voidaan luoda koneellisesti ja hyödyntäen tekoälyä. Tekstiä luova tekoäly tuli kaikkien kuluttajien saataville loppuvuodesta 2022, kun ChatGPT:n ensimmäinen versio julkaistiin. Kuvaa tuottava DALL-E oli kuluttajien ulottuvissa jo aiemmin. Kevään 2023 aikana saatavilla olevien työkalujen määrä on kasvanut valtavasti.
Suurin osa ensimmäisistä tekstiä tuottavista "uutisroboteista" ei itse asiassa hyödyntänyt tekoälyä lainkaan, vaikka ajoittain sellainen mielikuva annettiin. STT:n Scoopmatic-projektissa tekoälyllä pyrittiin luomaan uutta sisältöä, mutta virheiden määrä jäi liian suureksi, kuten kirjoitimme projektin oppeja käsittelevässä blogissa.
Uusien tekoälytyökalujen myötä sisältöjen luomista tekoälyllä on tarkasteltava kokonaan uudelleen. Mahdollisuuksia on paljon, vaikka hyödyntäminen tällä hetkellä onkin mediayrityksissä melko vaihtelevaa ja jopa vähäistä. Esimerkiksi otsikkoehdotukset tai tiivistelmien tekeminen ovat kuitenkin löytäneet paikkansa jo useassa mediatalossa.
Myös sisältömuodon vaihtamisessa toiseen voidaan hyödyntää tekoälyä. Tekstin muuttaminen puheeksi tai puheen muuttaminen tekstiksi onnistuu jo monilla kielillä. Suomeksikin on olemassa ohjelmistoja, jotka muuttavat puhetta tekstiksi ja toisinpäin. Muutama vuosi sitten Yleisradio, Valtion kehittämisyhtiö Vake ja suomalaiset yliopistot keräsivät puhenäytteitä Lahjoita-puheprojektissa, jonka tavoitteena oli mahdollistaa suomenkielisten sovellusten kehittäminen entistä paremmaksi.
Lisäksi tekoälyllä voidaan luoda esimerkiksi täysin virtuaalinen uutisten lukija, kuten kiinalainen uutistoimisto Xinhua on tehnyt. Tekoäly voi myös luoda kuvia, esimerkiksi kasvokuvia ihmisistä, joita ei todellisuudessa ole olemassa. DALL-E luo mistä tahansa käyttäjän antamista kuvailusanoista realistisen kuvan. Tekoälyn luomille kuville on kuitenkin toistaiseksi ollut hyvin vähän tilaa journalismissa, joka perustuu todellisten ihmisten ja paikkojen kuvaamiseen. Kuvituskuvaa hyödyntävissä aiheissa tekoälyä kuitenkin olisi mahdollista hyödyntää.
Tekoäly voi myös täydentää sisältöön liittyviä metatietoja, joiden avulla kuvaillaan sisältöä. Tekoäly voi tunnistaa kuvasta ihmisiä tai aiheita. Tekoäly voi sisällön luokitella tekstin aihepiireittäin. Näin luotuja kuvailutietoja voidaan käyttää myös personoinnissa.
- Sisällön jakelu ja personointi
Sisällön jakelussa ja personoinnissa on jo käytössä lukemattomia tekoälysovelluksia.
Erimerkiksi Ylen Uutisvahti-sovellus suosittelee käyttäjälleen sisältöjä perustuen käyttäjän antamiin aihepainotuksiin ja siihen, mitä hän on lukenut aiemmin. Taustalla on koneoppimismenetelmiä. Vastaavat menetelmät ovat käytössä esimerkiksi sosiaalisen median palveluissa.
Tekoäly voi myös avustaa esimerkiksi siinä, mikä olisi paras aika julkaista jokin tietty artikkeli. Kone pystyy huomioimaan lukuisia parametrejä samanaikaisesti.
- Journalistisen prosessin ympärillä
Mediataloissa tekoälylle on käyttö myös monessa muussa kuin varsinaisessa journalistisessa prosessissa. Esimerkiksi mainonnassa voidaan hyödyntää tekoälyä.
Myös verkkosivujen keskusteluiden moderoinnissa voidaan hyödyntää tekoälyä. Tekoäly voi suodattaa automaattisesti pois sellaiset kommentit, jotka eivät istu kyseisen median kommentointiperiaatteisiin. Tai tekoäly voi luokitella kommentit eri kategorioihin ihmismoderaattorin käsiteltäviksi. Tekoälyn käyttö moderoinnissa ei kuitenkaan ole aina ongelmatonta. Mm. Yleisradio luopui tekoälyn käytöstä moderoinnissa.
Pimiö vessassa ja kuvat puhelinlinjoja pitkin – lehtikuvalaiset kertovat uutiskuvaamisen muutoksesta
Uutiskuvaajat lähettävät nykyään ensimmäiset kuvat keikoiltaan kotitoimitukseen suoraan kamerasta, heti keikan päätyttyä tai jopa sen aikana. Toisin oli ennen. Pitkän uran Lehtikuvassa tehneet kuvaaja Markku Ulander ja kopisti Virpi Leinonen kertovat videoilla, miten kuvaaminen ja kuvien käsittely ovat muuttuneet heidän uransa aikana.
Kun kuvaaja Markku Ulanderin aloitti uransa Lehtikuvassa vuonna 1986, kuvatoimiston kuvaajat joutuivat matkoillaan kehittämään kuvansa itse ja lähettämään ne analogisesti puhelinlinjoja pitkin. Usein hotellihuoneen vessa muutettiin pimiöksi.
Suurennuskone pystytettiin pöntön päälle ja altaat lattialle. Siinä sitten kontallaan tehtiin kuvia punaisen valon valaistuksessa.
Kuvaaja Markku Ulander
Mustavalkoisen kuva lähettäminen kesti peräti seitsemän minuuttia. Näin siis silloin, jos lähettäminen sujui ilman ongelmia. Mitä moninaisimpia ongelmia saattoi kuitenkin ilmaantua.
Hotellin keskus saattoi tulla väliin huutelemaan, että puhutaanko täällä vielä, kun kuuluu vain piipitystä.
Kuvaaja Markku Ulander
Filmiaikana yhdeltä keikalta otettava kuvamäärä oli hyvin rajallinen. Esimerkiksi jääkiekko-ottelun kuvamäärä oli vain 5 rullaa, 180 kuvaa, koska vain sen verran mahtui kehityspurkkiin. Nykyään kuvaaja ottaa pelkästään ensimmäisestä erästä yli 300 kuvaa. Ensimmäiset 6-8 kuvaa lähetetään heti ensimmäisellä erätauolla.
Video: Lehtikuva / Emmi Korhonen
Olympiakisoihin jopa enemmän kuvalaborantteja kuin kuvaajia
Kopisti Virpi Leinonen aloitti työt Lehtikuvassa valokuvalaboranttina vuonna 1979. Leinonen ehti työskennellä Lehtikuvassa yli 40 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään. Tuona aikana työn tekemisen tapa muuttui täysin, oikeastaan ammattikin.
Aikanaan esimerkiksi olympialaisiin saattoi lähteä laboratoriohenkilökuntaa jopa enemmän kuin kuvaajia.
Se oli massiivinen laitos, joka sinne lähti mukaan. Sinne lähti valtavasti koneita ja kojeita ja laitteita.
Kopisti Virpi Leinonen
Digikameroiden esiinmarssi mullisti työn lopullisesti. Yksi kuvaaja, kamera ja tietokone hoitivat ison osan työprosessista. Kuvia käsitteleviltä tarvittiin kuitenkin yhä kykyä lukea kuvaa, ymmärtää värejä ja valoa.
Lehtikuva mittavasta printtikuvien arkistosta tarvittiin kuvia myös digiaikana. Niiden digitoinnissa käytettiin aivan samoja periaatteita kuin aikoinaan kuvien valmistamisessa.
Valokuvaajan mielenmaisemaa noudattaen. Hänhän sen valokuvan isä tai äiti on joka tapauksessa.
Kopisti Virpi Leinonen
Video: Lehtikuva / Emmi Korhonen
Heikki Saukkomaa seurasi pankkiryöstäjää satoja kilometrejä - Mikkelin panttivankidraama tallentui Lehtikuvan kuviin
Heikki Saukkomaan elokuun 8. päivänä 1986 alkaneesta työvuorosta voisi tehdä elokuvan. Pankkiryöstöä seurannut satojen kilometrien takaa-ajo, panttivankidraaman kuvaaminen lähietäisyydeltä ja tilanteen päättäneen räjähdyksen päätyminen kuviin ovat poikkeuksellinen tapahtumasarja. Videolla konkarikuvaaja kertoo huiman tarinansa.
Dramaattiset tapahtumat alkoivat perjantai-iltapäivänä Helsingin Jakomäestä, jossa pankkiryöstäjä otti panttivangiksi kolme ihmistä ja pakeni paikalta autolla. Tapahtumasarja päättyi ryöstäjän ja kuljettajana toimineen panttivangin kuolemaan, kun ryöstäjä laukaisi dynamiittipanoksensa Mikkelin torilla varhain lauantaina.
Saukkomaan kuvat panttivankidraamasta palkittiin vuoden uutiskuvana 1986.
Video on alun perin julkaistu osana Lehtikuvan 70-vuotisjuhlanäyttelyä. Kuvatoimiston pitkästä taipaleesta kertonut Aitiopaikalla-näyttely aukesi Päivälehden museossa marraskuussa 2021 ja jatkui helmikuuhun 2022. Videon tuotannosta vastasi Lehtikuvan Emmi Korhonen.
Vuoden uutiskuvana 1986 palkittu kolmen kuvan sarja
Lyömätön joukkue pubivisoissa – STT:n kuvatoimittaja kertoo videolla työstään
Kansainväliset kuvatoimistot ja itsenäiset valokuvaajat tuottavat päivittäin valtavasti uutta kuvamateriaalia eri medioiden käyttöön. Tästä globaalista kuvavirrasta kansallisissa uutistoimistoissa työskentelevät kuvatoimittajat seulovat omalle asiakaskunnalleen olennaisimpia otoksia. Kun uutistoiminnan tempo on kiihtynyt ja kuvamassa paisunut, kuvatoimittajien nopeutta ja kykyä tunnistaa tärkeät ja parhaat kuvat tarvitaan entistäkin enemmän.
Kuvatoimittajia työskentelee toki muissakin uutisvälineissä kuin uutis- ja kuvatoimistoissa, mutta median murros on kutistanut ammattikunnan kokoa. Vaikka kuvatoimittajat alkavat monissa mediataloissa olla katoavaa kansanperinnettä, niin STT:n palveluksesta heitä löytyy vielä kuusi.
Sen lisäksi, että STT:n kuvatoimittajat huolehtivat Lehtikuvan uutiskuvavirrasta, he myös vastaavat siitä, että kuvaajat ovat valmiina oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Kuvaajien aikataulujen pyörittäminen on hieman kuin jatkuvasti päivittyvän palapelin kokoamista, sillä uudet ja merkittävät uutistapahtumat kiilaavat tämän tästä listan kärkeen syrjäyttäen jo pidempään tiedossa olleita tapahtumia. Valintoja on tehtävä kulloisenkin kokonaistilanteen mukaan.
Kuvatoimittajia on enää jäljellä vain suurimmissa uutismedioissa
Mutta mikä tekee hyvän kuvatoimittajan? Annetaan pitkän uran alalla tehneen Timo Jaakonahon tiivistää:
Tärkeintä on olla kiinnostunut uutisista ja kuvista. Kotimaan ja ulkomaan uutiset, politiikka, urheilu, kulttuuri, viihde. Kaikista on hyvä tietää ainakin vähäsen. Me saataisiin tästä porukasta hyvä jengi pubivisoihin!
kuvatoimittaja Timo Jaakonaho, STT
Oheisella videolla Jaakonaho kertoo lisää kuvatoimittajan työstä STT:llä, työn muuttumisesta ja lähtemättä mieleen jääneistä hetkistä työn äärellä.
Video toteutettiin osana Lehtikuvan 70-vuotisjuhlanäyttelyä. Kuvatoimiston pitkästä taipaleesta kertonut Aitiopaikalla-näyttely aukesi Päivälehden museossa marraskuussa 2021 ja jatkui helmikuuhun 2022.
Uutistoimistot STT:n silminä ja korvina maailmalla – Italian ANSA uusin kumppani STT:n verkostossa
Pienenä uutistoimistona STT:llä ei ole mahdollisuutta lähettää omia toimittajia jokaiseen maailman kolkkaan. Alati kasvavan yhteistyöverkon avulla STT:n on kuitenkin mahdollista olla muilla tavoin läsnä eri puolilla maailmaa. Yhteistyöverkostoon kuuluvat omien toimittajien ja avustajien lisäksi muut uutistoimistot.
Uutistoimistoyhteistö auttaa meitä tässä tarjoamalla luotettavaa tietoa eri puolilta maailmaa. Luotettavan tiedon merkitys on korostunut pandemian ja Ukrainan sodan aikana. Uutistoimistoilla on keskeinen rooli oikeellisen tiedon välittämisessä ja taistelussa valeuutisia vastaan.
Kimmo Laaksonen, STT:n toimitusjohtaja
ANSA:lta uusia näkökulmia
Vastikään STT sopi juttuvaihdosta Italian uutistoimiston ANSA:n kanssa. Yhteistyö sopimus allekirjoitettiin Helsingissä viime viikolla.
Italia on keskeinen eurooppalainen ja globaali vaikuttaja. Yhteistyö ANSA:n kanssa antaa STT:lle silmät ja korvat Italian uutisiin ja italialaisten elämään. ANSA:n vahva läsnäolo Latinalaisessa Amerikassa antaa STT:lle mahdollisuuden nostaa esiin näkökulmia, joita STT:n ei ole aiemmin ollut mahdollista seurata.
Kimmo Laaksonen, STT:n toimitusjohtaja
Uudet kumppanuudet täydentävät yhteistyöverkostoamme, joka on olennainen osa kansainvälistä strategiaamme. Tavoitteenamme on saada ja tuoda saataville kattavaa ja jäsenneltyä tietoa kansainvälisellä tasolla.
Stefano De Alessandri, ANSA:n toimitusjohtaja
STT:lle on myös tärkeää, että Suomesta välittyy maailmalle ajantasainen ja oikea kuva.
Suomen poliittisen ympäristön nopea muutos liittyen turvallisuuskysymyksiin herättää merkittävästi kiinnostusta. Olemme tilanteessa, missä Suomi on noussut kansainvälisen uutisoinnin valokeilaan uudelle tasolle. STT:n ympärivuorokautinen uutistuotanto varmistaa nopeaa ja luotettavaa uutissisältöä, joka luo ajantasaisen tilannekuvan maamme tärkeistä aiheista.
Kimmo Laaksonen, STT:n toimitusjohtaja
Juttuvaihtoa ja kehitystä
AFP on STT:n ensisijainen kansainvälinen yhteistyökumppani. AFP:n ja ANSA:n lisäksi STT tekee yhteistyötä muun muassa pohjoismaisten uutistoimistojen, Espanjan uutistoimiston EFE:n, Itävallan uutistoimiston APA:n ja Belgian uutistoimiston Belgan kanssa. Yhteistyötäsopimuksia on vireillä myös muiden uutistoimistojen kanssa.
STT:llä ei ole varsinaista englanninkielistä tuotantoa, mutta kansainvälisten yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden on mahdollista saada englanniksi ja ruotsiksi automaattikäännetty uutisvirta. Koneellisesti käännetyt uutiset eivät sovellu sellaisenaan julkaistavaksi, mutta auttavat ymmärtämään, mitä Suomessa tapahtuu ja mistä meillä puhutaan.
Juttuvaihdon lisäksi uutistoimistot tekevät paljon yhteistyötä kehityksen saralla. Tämän yhteistyön keskiössä on MINDS International -järjestö, jonka konferenssi järjestettiin viime viikolla Helsingissä.
"Me pelkäämme ylittää rajaa, mutta näiltä ihmisiltä ei kysytty ennen kuin vaara tuli heidän luokseen" - STT tapasi pakolaisia ja auttajia Ukrainan ja Puolan rajalla
Ukrainan sota nousi yhdessä yössä uutisoinnin keskiöön. STT:n tehtävänä on kertoa suomalaisille, mitä sodassa tapahtuu, mistä se johtuu ja mitä siitä voi seurata, linjaa vastaava päätoimittaja Minna Holopainen. Yhtä lailla STT kirjoittaa muun muassa siitä, miten Suomi asemoi itseään uudelleen suhteessa itään ja länteen.
Mutta uutisia ei tietenkään pidä kirjoittaa niiden ihmisten päiden yli, joita asiat eniten koskettavat, oli sitten kyse sodasta tai rauhasta. Siksi lähetimme työparin raja-alueelle heti, kun pystyimme ilman, että uutisvuorojen hoitamiseen kotitoimituksessa syntyi työvoimapulaa.
vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, STT
Järkyttyneiden ihmisten virta hämmensi
STT:n toimittaja Lassi Lapintie ja kuvaaja Antti Aimo-Koivisto matkustivat maaliskuun alussa Ukrainan ja Puolan rajalle haastatellakseen sotaa pakenevia ihmisiä ja heidän auttajiaan.
Kuvat: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Aimo-Koiviston mukaan tilanne rajalla oli hämmentävä. Pakolaisia tuntui saapuvan Ukrainasta Puolaan tasaisena virtana kellon ajasta riippumatta.
Ihmiset olivat huolestuneen näköisiä ja osa oli ihan selkeästi järkyttyneitä. Kuvaajan kannalta oli välillä ongelmallista, että moni pakolainen saattoi antaa haastattelun, mutta kuvaaminen oli heille liikaa. Joten omilla kasvoillaan esintyneitä haastateltavia oli vaikea saada.
kuvaaja Antti Aimo-Koivisto, STT
Aimo-Koivisto on seurannut Ukrainan tilannetta jo pidempään. Hän oli Kiovassa Maidan-aukiolla kuvaamassa Ukrainan vallankumousta vuonna 2014, ja on käynyt maassa muutaman kerran sen jälkeenkin.
Surullisena seuraan Ukrainan ja Kiovan kohtaloa, ja usein mietin, mitä paikalliselle fikserillemme kuuluu, kun luen uutisia pommituksista.
Huono omatunto kriisialueella piipahtamisesta
Toimittajan työ kriisialueilla ja niiden läheisyydessä on monella tavalla haastavaa, mutta toimittajat ovat kuitenkin etuoikeutetussa asemassa. Raja-alueelta palannut Lapintie kertoo, että pelkästä läsnäolosta kriisialueella tulee joskus huono omatunto.
Me käymme paikalla vain kääntymässä ja töllistelemässä ihmisiä heidän elämänsä huonoimpina päivinä, ja kun juttukeikka on ohi, me nousemme takaisin koneeseen ja palaamme mukavaan elämäämme. Juttujemme aiheina olevien ihmisten on jatkettava omaa elämäänsä myös seuraavina päivinä tai viikkoina.
toimittaja Lassi Lapintie, STT
Lapintie ja Aimo-Koivisto eivät käyneet Ukrainan puolella juttumatkansa aikana.
Me pelkäämme ylittää rajaa vaaran vuoksi, mutta näiltä ihmisiltä ei kysytty ennen kuin vaara tuli heidän luokseen.
Lapintien raja-alueella kohtaamat ihmiset olivat kokeneet asioita, joista puhuminen oli hyvin vaikeaa.
En voi kuvitella sitä millaista on herätä pommitusten ääniin tai katsoa ylös taivaalle, joka ei ole enää sinun vaan vihamielisen tunkeutujan koneiden ja ohjusten, tulla revityksi juuriltaan ja joutua vuorokausien matkan päätteeksi selittämään sitä ulkomaisille toimittajille kameroineen. En usko, että nämä ihmiset osaisivat sitä täysin pukea sanoiksi silloinkaan, jos kielimuuria ei olisi. Sellaista kokeneella voi mennä vuosia asian prosessointiin, eivätkä sellaiset haavat varmaan koskaan täysin parane.
Yksi hetki matkalta jäi erityisesti Antti Aimo-Koiviston mieleen. Hän otti sarjan kuvia, kun Ukrainan Harkovasta sotaa paennut lapsi ja tämän Puolassa asuva isä kohtasivat rajalla.
Lapsen ilo ja isän liikutus oli todella koskettavaa, ja jouduin itsekin hieman nieleskelemään. Tuntui hyvältä nähdä, että lapsi pääsi turvaan.
Taustatiedot kunnossa - Laadukas metadata auttaa menestymään verkossa
Verkossa menestyvä uutismedia tarvitsee laadukasta metadataa kuvailemaan artikkeleidensa sisältöä. Verkkosivujen personointi, sisällön suosittelu ja kävijäanalytiikka ovat keskeisimmät metadatan hyödyntämisen kohteet, ilmenee STT:n tekemästä selvityksestä.
Kaiken metatiedon pitäisi palvella sitä, että me pystyisimme digitaalisesti entistä paremmin tekemään Netflixit. Eli sanomaan, että jos tämä kiinnosti sinua, sinua saattaisi kiinnostaa myös tämä.
STT:n haastattelema verkkopäällikkö
Metadatalla tarkoitetaan sisällön kuvailua. Metadatalla voidaan kuvailla sanallisesti, mistä esim. artikkelissa tai kuvassa on kyse, tai sillä voidaan kertoa esim. jutun pituudesta tai tärkeydestä.
Avainsanoitusta ja paikkatietoa
Selvityksessä nousi esille erityisesti kaksi keskeistä metatietotyyppiä, joilla personointia tehdä ja analytiikkaa tulkita.
Mediat ovat jo pitkään avain- tai asiasanoittaneet artikkeleitaan ja kuviaan. Selvityksessä ilmeni, että tälle on edelleen tarvetta, mutta sen muoto on muuttunut ja muuttumassa yhä vapaaksi. Valmiiden sanastojen sijaan ollaan siirtymässä vapaampaan sanoittamiseen.
Jos jutussa on asiasana jääkiekko, sen ei välttämättä tarvitse tietää, että se kuuluu alalajiin pallopelit, joka on taas joukkueurheilun alalaji, joka taas sitten on urheilun alalaji, joka taas sitten on vapaa-ajan alalaji... Rakenne taustalla ei ole tärkeää. Riittää se, että jääkiekon jutut löytyvät.
STT:n haastattelema projektipäällikkö
Toinen muutos avainsanoittamisessa on automatisointi. Osa haastatelluista mediataloista käyttää jo jotakin työkalua luomaan avainsanoja artikkeleihinsa. Avainsanat kuitenkin tarkistetaan toimituksessa ennen jutun julkaisua.
Manuaalista, toimittajien tekemää avainsanoitusta pidetään epätasalaatuisena. Työtä on vaikea ohjeistaa niin, että jokainen kuvailisi sisältöä riittävän samankaltaisesti. Valmiita sanastoja on käytetty osaltaan tasalaatuistamaan luokittelua, mutta toimittajien on mahdoton osata ulkoa pitkiä asiasanalistoja.
Ne olivat aika vaikeita hahmottaa toimittajille. Kun vain jotakin pitää valita, niin otetaan aina joku human interest -tyyppinen.
STT:n haastattelema verkkopäällikkö
Mun kokemus on se, että iso asiasanan avaruus on hirveän vaikea ihmisille hallita ja miettiä sitä että mikä on oikea asiasana juuri tähän aiheeseen. Kone tekee perusehdotuksen paremmin ja pystyy löytämään yhdistäviä piirteitä helpommin kuin kouluttamaton ihminen.
STT:n haastattelema projektipäällikkö
Avainsanoituksen lisäksi erityisesti paikallisia ja maakunnallisia medioita edustavat haastatellut mainitsivat paikkatiedon tärkeänä metadatatyyppinä. Paikkatietoa ei vielä hyödynnetä siinä määrin kuin haastateltavat toivoisivat tai mitä heillä on suunnitelmissaan.
STT haastatteli viiden mediatalon edustajia syksyllä 2020. Edustettuina selvityksessä oli niin paikallisia, maakunnallisia kuin valtakunnallisia medioita. Enemmistö haastatelluista työskenteli maakunnallisessa mediassa. Osa haastatelluista edusti konsernia tai muuta laajempaa mediajoukkoa. Selvitys toteutettiin osana EU-rahoitteista Embeddia-projektikokonaisuutta.