Testaa tietosi kuvien tekijänoikeuksista somessa
Sosiaalinen media on kuvien tekijänoikeuksien osalta kuin villi länsi. Tiedätkö sinä, miten kuvia saa julkaista somessa ja miten niitä saa käyttää? Testaa tietosi tekijänoikeusvisamme avulla.
Testin voi tehdä myös englanniksi (in English) ja ruotsiksi (på svenska).
Katso myös STT:n tiivistetyt ohjeet sosiaalisen median tekijänoikeuksista.
Voit testata tietosi myös journalistin etiikan osalta aiemmin julkaisemamme visan avulla.
Kaikki testissä kuvituksena käytetyt kuvat: Lehtikuva.
Oletko tutustunut STT Kuvapankkiin? Sen avulla pidät huolta, että kuvat pysyvät järjestyksessä ja kuvien käyttöluvat ovat kunnossa.
How well do you know the copyrights?
Social media is like a Wild West when it comes to copyrights. Do you know what kind of pictures you can publish on social media? Find out by taking STT's quiz.
You can find the quiz in Finnish here and in Swedish here.
If you need pictures for professional use, please visit Lehtikuva's website.
FNB:s upphovsrättsquiz
Testa vad du känner till om upphovsrätten på sociala medier?
Sociala medier är rena vilda västern när det gäller upphovsrätten till bilder. Vet du vilka bilder som du får publicera och hur de får användas? Testa dina dina kunskaper här!
Testet kan även göras på finska (suomeksi) och engelska (in English).
Miten hyödyntää Periscopea ja Youtubea toimittajan työssä?
Sosiaalinen media tarjoaa toimittajan työhön muitakin hyödyllisiä palveluita kuin Twitterin ja ja Facebookin, joista kirjoitimme aiemmin. STT kävi yhdessä sosiaalisen median tutkijan ja kouluttajan Harto Pöngän kanssa läpi eri palvelut ja keräsi vinkit niiden käyttöön toimittajan työssä.
Tutustu myös STT:n sosiaalisen median ohjeisiin.
Periscope
Suoriin videolähetyksiin perustuva Periscope antaa mahdollisuuden kurkistaa silminnäkijän näkökulmasta sinne, missä tapahtuu. Lähetyksiä on nähty muun muassa suurten mielenosoitusten ja terrori-iskujen yhteydessä.
Periscope ei ole vielä vakiinnuttanut paikkaansa STT:n toimituksen arjessa, mutta uusia palveluja kokeillaan, kertoo STT:n 24h-toimituksen varaesimies Pauliina Pietilä.
Esimerkiksi viime itsenäisyyspäivänä 24h:n toimittaja Tuomas Keränen lähetti Periscope-kuvaa Helsingistä kansallismielisestä 612.fi-soihtukulkueesta.
– Mielestäni Periscope palvelee hyvin tilanteissa, joissa on jännitteitä ja jotka voivat muuttua koko ajan. Kulkue oli juuri tällainen tilanne. Paikalla oli poliiseja ja mielenosoittajia, joilla oli vastakkaisia mielipiteitä, Keränen pohtii.
Monet viestijät ovat alkaneet lähettää Periscopessa tiedotustilaisuuksiaan ja esimerkiksi asiantuntijoiden haastatteluita.
Valtavan käyttäjäjoukon palveluksi suhteellisen tuore tulokas ei ehkä nouse, mutta ainakin tällä hetkellä sieltä voi löytää materiaalia, joka ei ole muualta saatavilla.
– Periscope on useiden muiden uusien some-palvelujen tapaan erityisesti nuorten suosiossa. Erityisesti ilta-aikaan palvelu täyttyy nuorten vapaa-ajan viettoon keskittyvistä lähetyksistä, jotka ovat tuoneet Periscopelle myös kielteistä julkisuuskuvaa, Pönkä kertoo.
Instagram
Kuvapalvelu Instagramia ei usein mielletä keskeiseksi uutislähteeksi. Kuitenkin esimerkiksi urheilun ja viihteen saralla Instagram tarjoaa joskus jopa ensitietoja.
Kuvia on kuitenkin suhteellisen helppo manipuloida, joten kuviin kannattaa suhtautua varauksella ja tarvittaessa varmistaa tietojen paikkansapitävyys asianosaisilta.
Sosiaalisessa mediassa julkaistua kuvaa ei saa julkaista sellaisenaan muualla tekijänoikeuksien takia. Julkaisuun kannattaa ottaa ns. revinnäinen eli ruutukaappaus palvelusta siten, että kuvassa näkyy kyseisen kuvan lisäksi myös sen ympäristöä. Jos kuva on tarkoitus julkaista verkkosivulla, voidaan hyödyntää myös Instagramin omaa upotuskoodia.
Instagramin käyttöehdot vaativat, että kuvien lataajilla on hallussaan tekijänoikeudet kyseisiin kuviin. Palvelu sisältää kuitenkin runsaasti kuvia, joiden tekijänoikeudet eivät ole niiden julkaisijoilla.
YouTube
Periscopen tapaan YouTube tarjoaa mahdollisuutta katsoa maailmaa silminnäkijöiden silmin. Lisäksi esimerkiksi poliitikkojen puheet leviävät palvelussa.
– YouTuben kautta saadaan helposti runsaasti ensikäden tietoa esimerkiksi maailman konfliktialueilta. Jos konfliktialueella ei ole riippumattomia toimittajia, niin some jää lähes ainoaksi edes jotenkin luotettavaksi autenttiseksi uutislähteeksi, Pönkä muistuttaa.
Videoiden manipulointi on vaikeampaa kuin kuvien, mutta myös videoita väärennetään. Tarjolla on kuitenkin työkaluja, joiden avulla videoiden aitouden voi tarkistaa. Esimerkiksi Amnesty Internationalin Data Viewer auttaa videoiden tarkemmassa tutkimisessa.
Suoraa manipulointia useammin YouTubessa, kuten myös muualla somessa, törmää propagandaan ja disinformaatioon tai vähintäänkin yksipuolisen tiedon välittämiseen. Toimittajan pitää olla näiden suhteen varpaillaan ja opetella suhtautumaan jaettuun sisältöön kriittisesti.
– Siinä tarvitaan runsaasti myös harjaantumista some-lähteiden arviointiin. Välttämättä ihan ummikkona ei kannata lähteä tekemään uutista YouTuben pohjalta, Pönkä varoittaa.
LinkedIn sopii hyvin haastateltavan taustan tutkimiseen ja yhteystietojen etsimiseen. Kun löydät yhden asiantuntijan, voit löytää hänen verkostojensa avulla lisää sopivia asiantuntijoita.
Myös LinkedInin erilaiset ryhmät ovat hyvä paikka etsiä asiantuntijoita ja tutustua eri alojen keskusteluihin.
Snapchat
Snapchatissa toimittajan on mahdollista luoda suhdetta erityisesti nuorempiin lukijoihin. Omista jutuista ja niiden aiheista voi kertoa snäpeissään. Snapchatissa ei ole mahdollista tehdä linkityksiä palvelun ulkopuolelle, joten oman median sivulle ei saa suoraan ohjattua lukijoita.
Moni julkisuuden henkilö snäppää, erityisesti viihdenimet. Snapchatissä pääsee usein kurkistamaan backstageille ja kuulemaan esimerkiksi artistien tunnelmia ennen ja jälkeen konserttien.
Snapchatin kuvakieli on rosoisempaa ja siten aidomman tuntuista kuin esimerkiksi Instagramin kiillotettu kuvakieli.
Onko WhatsApp muka sosiaalinen media? Monella whatsappaaminen on tullut tekstiviestin korvikkeeksi ja sitä käytetään samaan tapaan kuin Facebookin Messengeriä. WhatsApp-ryhmissä saattaa kuitenkin olla toisilleen vieraita ihmisiä, jolloin se toimii sosiaalisena mediana.
Toimittajalle WhatsApp voi toimia kanavana keskustella haastateltavan kanssa. Toimittajalla itsellään tai toimituksella yhdessä voi olla myös WhatsApp-numero, johon lukijat voivat olla yhteydessä.
Seuraa STT:tä somessa:
Verkkografiikka kannattaa tehdä mobiiliin
Näillä vinkeillä syntyy onnistunut verkkografiikka. Mobiilikäyttäjät kannattaa aina huomioida.
1. Kerro tarina
Täysiverinen infografiikka ei tarvitse kylkeensä tekstiä. Kerro tarina yhdistelemällä grafiikkaa, kuvia, numerotietoa, tekstiä. Kehota lopuksi toimintaan. Kysymysmuotoisella lopetuksella voit saada lukijan ajatukset liikkeelle.
2. Kiinnitä huomio kuvalla
Teksti häviää huomioarvossa kuvalle. Jopa silloin, kun fonttikoko on jättimäinen. Kuvita siis tärkein asia.
3. Viiden sekunnin sääntö
Grafiikka toimii niin verkossa kuin printissä, kun olennainen viesti välittyy nopealla silmäyksellä.
4. Älä vaadi lukijalta liikaa
Lukija on verkossa laiska, oikeastaan hän haluaa vain skrollata jutun läpi. Mobiilissa tämä korostuu erityisesti. Klikin taakse piilotettu informaatio jää katsomatta.
5. Pystysuuntaista mobiiliin!
Mobiililaitteen ruutu on pystysuuntainen, eikä sitä hevin käännetä vaakaan. Optimoi grafiikkasi niin, ettei sitä tarvitse zoomata. Vertikaalinen skrollaus tulee käyttäjältä luonnostaan. Responsiivisella taitolla vaakasuuntaiset elementitkin saa kasattua pystyyn!
Kiinnostaako grafiikka?
Lue lisää STT:n grafiikkapalvelusta.
Katso, kuinka Kainuun Sanomat käyttää STT:n grafiikkaa.
Lisätietoja: mediapalvelut(at)stt.fi, (09) 6958 1334
Sosiaalinen media toimittajan työssä: Twitter ja Facebook
Sosiaalinen media antaa toimittajalle mahdollisuuden etsiä tietoa ja toisaalta rakentaa omaa ja edustamansa median brändiä. Toimittajat käyttävät eniten Twitteriä ja Facebookia. STT ja sosiaalisen median tutkija ja kouluttaja Harto Pönkä kertovat, miten palveluita voi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.
Twitter
Uutiset asuvat Twitterissä. Erityisesti ensitiedot lennähtävät sinne nopeasti.
Twitter-käyttäjät analysoivat uutisia ja keskustelevat niistä, mikä voi antaa toimittajalle uusia näkökulmia tai auttaa häntä ymmärtämään uutisaihetta paremmin.
Toimittajat voivat rakentaa Twitterissä omaa brändiään osallistumalla keskusteluihin. Brändäystä voi tehdä tietyn teeman ympärillä tai yleisemmin. Työn alla olevaan juttuun voi hankkia tietoa ja näkökulmia myös niin kutsutusti joukkoistamalla eli kysymällä muilta käyttäjiltä aiheesta. Brändin rakentaminen myös voi luoda uusia lähdesuhteita, joita toimittaja voi hyödyntää myöhemminkin.
Twitter ei kuitenkaan sovellu kaikkien alojen kattavaan seurantaan tai kansan syvien rivien kuulosteluun. Sen käyttäjät ovat pääasiassa korkeakoulutettuja ja työskentelevät tietyillä aloilla, esimerkiksi journalismin, viestinnän ja politiikan parissa.
Facebook on koko kansan sosiaalinen media. Samaan aikaan, kun nuorten Facebookin käyttö on vähentynyt, kasvaa varttuneemman väen Facebookin käyttö.
Riskinä Facebookissa on, että toimittaja kuvittelee oman "kuplansa" edustavan laajempaa yleisöä kuin se todellisuudessa edustaa. Oman lähipiirinsä näkökulmista poikkeavia näkökulmia voi hakea esimerkiksi Facebookin ryhmistä.
Monella toimittajan kannalta merkityksellisellä ihmisellä, esimerkiksi kansanedustajalla, on julkinen Facebook-profiili, jossa hän ottaa kantaa ja käy keskustelua. Näiden tilien kautta on myös mahdollista ottaa yhteyttä ihmisiin.
Omien Facebook-kavereiden postauksia tai suljetun ryhmän keskusteluja kannattaa hyödyntää harkiten. STT:n sosiaalisen median ohjeissa kehotetaan tarvittaessa ottamaan kirjoittajaan yhteyttä ja kysymään lupaa päivityksen hyödyntämiseen uutisoinnissa.
Luonteeltaan erilaiset palvelut
Twitter on huomattavasti Facebookia avoimempi sosiaalisen median palvelu, muistuttaa Harto Pönkä.
– Siinä missä joskus kiivaiksikin äityvät verkkoväittelyt käydään Facebookissa aina jonkun osapuolen "maaperällä" – profiilissa, ryhmässä tai sivulla – Twitterissä keskustelut tapahtuvan julkisessa tilassa, mikä mahdollistaa eri tahoja kokoavan kriittisenkin keskustelun. Twitterin kaltaisella avoimella yhteisöpalvelulla on siten yhteiskunnallista merkitystä.
Pöngän mukaan esimerkiksi Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Digivaalit 2015 -tutkimushankkeen mukaan Twitter näyttäytyi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa mielipiteiden vaihdon ja kriittisen keskustelun areenana. Facebookissa taasen ehdokkaiden ja kansalaisten välinen keskustelu kytkeytyi tiiviimmin kampanjointiin.
Julkaisemme kesäkuun alkupuolella artikkelin, jossa pureudumme muiden sosiaalisen median palveluiden, kuten Periscopen, Youtuben ja Instagramin, käyttöön toimittajan työssä. (Lisätty linkki kyseiseen juttuun.)
Seuraa STT uutisia somessa:
Sananvapaus on kaiken työn perusta
Kansainvälistä sananvapauden päivää vietetään 3. toukokuuta. STT:n väki kertoo, mitä sananvapaus heille merkitsee.
Sananvapauden merkitystä ei huomaa ennen kuin sen on menettänyt. Suomessa myös viranomaiset yleensä muistavat tämän.
Sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Esimerkiksi kuvaajana pitää varoa, ettei aiheettomasti vaaranna yleistä turvallisuutta. Sananvapauden varjolla ei sovi unohtaa kuvattavien oikeuksia.
Jussi Nukari, kuvaaja, Lehtikuva
@jnukari
Sananvapaus merkitsee minulle rohkeutta myös arjen tasolla; uskallusta puolustaa omia ajatuksia tai pitää pienempien puolta.
Sananvapautta voi parhaiten vaalia käyttämällä sitä joka päivä. Sananvapauteen kuuluu myös vastuu ja kunnioitus toisten ajattelun vapautta kohtaan.
Heidi Ekdahl, media-analyytikko, STT Viestintäpalvelut
@heidiekdahl
Sananvapaus on yksinkertaisesti kaiken työnteon perusta - joka tulee usein otettua itsestäänselvyytenä.
Hanna Anttila, esimies, 24h-toimitus
@HannaHAnttila
Sananvapaus on sanomisen vapautta mutta myös sanomisen vastuuta. Vastuullinen sananvapaus ei vain revi vaan myös rakentaa.
Viime kädessä on kyse sen ymmärtämisestä, että erilaiset, ristiriitaisetkin näkemykset palvelevat yhteiskuntaa.
Mika Pettersson, vastaava päätoimittaja ja toimitusjohtaja
@MikaPettersson
Testaa tietosi journalistin etiikasta ja sananvapaudesta STT:n etiikkavisassa.
Tutustu Sanomalehtien liiton tuottamaan media-alan yhteiseen kannanottoon vastuullisen sananvapauden puolesta.
STT:n uutisissa riittää positiivisia aiheita
Mediaa syytetään usein vain negatiivisten asioiden uutisoinnista. STT:n uutisvirrasta on kuitenkin poimittavissa runsaasti myös hyviä uutisia, todistaa Parempi Bisnes -verkkojulkaisu. Hyviin uutisiin keskittyvä Parempi Bisnes käyttää palvelunsa runkona STT:n uutisia.
Monikanavaisen verkkomedian tavoitteena on edistää positiivista ajattelua ja muutosta. Hyvien uutisten lisäksi sen teemana on inhimillinen ja taloudellinen hyvinvointi.
(Jälkihuomautus: Parempi Bisnes -verkkojulkaisun toiminta alkoi syksyllä 2015 ja päättyi vuoden 2018 lopussa.)
STT:n juttupituudet ja grafiikoiden koot muuttuvat
Perjantaista alkaen juttupituutemme noudattavat lähtökohtaisesti seuraavia merkkimääriä:
Loppuversiot ja juttujen viimeiset pikaversiot:
Ykkösjuttu 3000 – 3300 merkkiä
Kakkosjuttu 1800 – 2000 merkkiä
Lyhyt juttu 600 – 800 merkkiä
*Lisäksi väli- ja myöhäisversioina 2500 – 2700 merkkiä
Kainalo ykkösjuttuun 1800 – 2000 merkkiä
Kainalo kakkosjuttuun 1300 – 1500 merkkiä
Pikkukainalo 800 – 1 000 merkkiä
Faktalaatikot entisen mukaan, ks. STT:n Tyylikirja
Siirtymävaiheessa juttujen mitat saattavat poiketa yllä olevasta. Uudet pituudet ovat hyvin lähellä aiempia pituuksiamme. Pituuksien ”joustot” ovat kuitenkin aiempaa tarkemmin määriteltyjä.
Muutokset eivät tässä vaiheessa koske Merkkipäiväpalvelua.
Tutustu uusiin juttumittoihin esimerkkisivun avulla
Grafiikkapalvelussamme siirrymme käyttämään palstaleveyksinä tabloidkoon mukaisia leveyksiä.
Pyrimme myös yhdenmukaistamaan grafiikoiden korkeuksia seuraavasti:
1p, leveys 47 mm
tavoitekorkeus 65 mm
2p, leveys 98,8 mm
tavoitekorkeudet 65 ja 80 mm (vaakamalli) sekä 150 mm (pystymalli)
3p, leveys 150,5 mm
tavoitekorkeudet 85 mm ja 106 mm (vaaka) sekä 180 mm (pysty)
4p, leveys 202,3 mm
tavoitekorkeus 140 mm
5p, leveys 254 mm
tavoitekorkeus 170 mm
Missä uutinen, siellä Lehtikuva
Maahanmuutto ja sen synnyttämät ilmiöt ovat vaikuttaneet ihmisten arkeen ympäri Suomea. Lehtikuvan kuvaajat ovat olleet paikan päällä tallentamassa tapahtumia.
Alkusyksyn 2015 jälkeen maahanmuuttoon liittyviä kuvia on kertynyt eri puolilta Suomea – Sallasta Turkuun, Kempeleestä Joensuuhun.
Kartan kautta pääset tutustumaan esimerkkeihin siitä, mitä kaikkea kameroiden linssien läpi on todistettu. Kuvakaupastamme löydät aiheeseen liittyviä kuvia myös muilta paikkakunnilta.
