Lännen Media nojaa jatkossa entistä vahvemmin STT:n uutisiin ja uutiskuviin
Maakunnallisten sanomalehtien yhteenliitymä Lännen Media nojaa jatkossa aiempaa vahvemmin STT:n uutis- ja kuvatuotantoon. STT, Lännen Media ja siinä mukana olevat osakaslehdet ovat saaneet päätökseen neuvottelut uutistoimistoyhteistyön jatkosta.
Meille on tosi hienoa, että STT:n journalismi saa entistä näkyvämmän sijan Lännen Median lehdissä. Journalistin paras palkinto on, että juttuja luetaan.
Toivottavasti pystymme palvelemaan eri maakuntien yleisöä hyvin ja saamme heiltä myös palautetta, joko lehtien kautta tai suoraan.
STT:n päätoimittaja Minna Holopainen
Lännen Media kertoi omalta osaltaan suunnitelmista joulukuun alussa.
STT:n uutisia ja uutiskuvia Lännen Media hyödyntää helmikuun 2021 alusta alkaen muun muassa sanomalehtien yhteisillä uutissivuilla, joita taitetaan jatkossa Kainuun Sanomien toimituksen yhteydessä Kajaanissa.
Lukijoiden kannalta on hienoa, että asiakkuus sisältää myös Lehtikuvan kuvat ja uutiset saavat seurakseen laadukasta kuvajournalismia.
STT:n kuvatoimituksen toimituspäällikkö Panu Tuunala
Lännen Mediaan kuuluvat tulevaisuudessa Turun Sanomat, Kaleva, Lapin Kansa, Ilkka-Pohjalainen, Hämeen Sanomat, Forssan Lehti, Keskipohjanmaa, Kainuun Sanomat ja Länsi-Suomi.
Lännen Mediassa mukana olleet Aamulehti ja Satakunnan Kansa ovat kertoneet irtautuvansa yhteistyöstä. Aamulehti ja Satakunnan Kansa jatkavat STT:n asiakkaina.
Syntymä ja kuolema, valta ja väärinkäytökset – Ikiaikaiset teemat kiinnostavat lukijoita
Antiikin tarinat, Shakespearen näytelmät, nykyajan saippuaoopperat ja uutiset sisältävät samankaltaisia teemoja. Nämä teemat nousevat esiin myös STT:n uutisten verkkoanalytiikassa.
STT:n päätoimittaja Minna Holopainen avasi lukijadatan saloja ja tulkintoja STT:n webinaarissa joulukuun alussa. Holopaisen lisäksi webinaarissa puhuivat uutistoimisto Dpa:n Chief Digital Officer Meinolf Ellers ja STT.n liiketoimintapäällikkö Pihla Lehmusjoki. Voit tilata webinaarin tallenteen itsellesi tämän sivun alalaidasta.
Uutistoimistona STT välittää uutisia asiakkailleen, jotka päättävät, mitä niistä julkaisevat verkkosivuillaan, lehdissään tai televisio- ja radiolähetyksissään. Yhteys lukijoihin on perinteisesti uutistoimistoilla jäänyt hyvin ohueksi.
STT on kuitenkin viime vuosina panostanut tuon yhteyden rakentamiseen yhdessä asiakasmedioidensa kanssa. Yhteyttä on rakennettu erityisesti verkkoanalytiikan avulla, kun STT on saanut käyttöönsä omiin juttuihinsa liittyvää lukijatietoa useilta asiakkailtaan.
Lukijadatan hyödyntäminen on vaatinut opettelua. Päätoimittaja Holopainen sanoo, että aluksi oli vaikea löytää yhteneviä tekijöitä menestyvien juttujen taustalla. Ei ollut selkeästi nähtävissä, että lukijoita eniten kiinnostaneet jutut olisivat olleet esimerkiksi kotimaata, urheilua tai taloutta. Eri jutut menestyivät eri sivustoilla.
Ratkaiseva ymmärryksen hetki itselleni journalistina oli se, kun tajusin, että eihän lukija pohdi, onko tämä tullut politiikan, talouden vai kotimaan koodilla. Häntä kiinnostaa asia, ei meidän prosessilähtöinen tapamme jaotella uutisia.
Tämän havainnon jälkeen Holopainen alkoi nähdä asiakasmedioissa luetuimpien listoille nousevissa STT:n jutuissa yhteneviä teemoja. Holopainen jakaa jutut kahteen kategoriaan. Ensimmäisen kategorian jutuissa käsitellään aiheita, joilla on jatkuvasti merkitystä kaikkien ihmisten elämään.
Lukijadatan perusteella STT:n toimituksess huomattiin, miten säähän ja liikenteeseen liittyvät uutiset toistuvasti nousivat luetuimpien listoilla kärkipaikoille.
Siinä oli vähän selittämistä itsellemmekin, koska ne ovat usein toimituksissa vähän tylsänäkin pidettyjä aiheita. Joka päivä on joku sää, joka päivä on joku liikennetilanne. Mutta loppupeleissä ne ovat asioita, jotka vaikuttavat eniten meidän kaikkien elämään.
Toinen Holopaisen hahmottelema kategoria kokoo yhteen ne aiheet, jotka ovat olleet iät ja ajat teemoina kirjoissa, oopperoissa, näytelmissä ja maalauksissa.
STT:n uutispäälliköt ovat löytäneet työläistä, pitkistä uutisprosesseista useitakin kohtia yllä olevalta listalta, Holopainen kertoo.
Tietyt rikosjutut, tietyt politiikan kohujutut. Niissähän puhutaan näistä. Puhutaan sankareista ja roistoista, vallasta ja väärinkäytöksistä. Puhutaan voitoista ja tappioista ja sitten välillä puhutaan niistä mysteereistä, jotka ihmisiä kiinnostavat.
Söpöjä eläimiä ei kannata unohtaa, huomauttaa Holopainen.
Jos katsoo vaikka renesanssin tauluja, sielläkin se söpö eläin on. Ei ole mikään ihme, että se on internetissä myös.
STT on valtuutettujen mielestä Suomen luotettavin media
STT on kuntien ja kaupunkien valtuutettujen mielestä luotettavin media, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselytutkimuksesta. Peräti yhdeksän kymmenestä valtuutetusta puoluekantaan katsomatta piti STT:n uutisia erittäin tai melko luotettavina.*
Seuraavaksi luotettavimpina pidettiin Yleisradion televisio- ja radiouutisia. Kolme neljästä (74 %) piti myös MTV:n uutisointia erittäin tai melko luotettavana.
Vuosi sitten KAKS tutki laajemmin suomalaisten näkemyksiä median luotettavuudesta. Myös tuolloin STT oli luotetuimpien joukossa.
Luotettavuus on STT:lle keskeinen arvo, joka on kirjattu mukaan myös toimituspolitiikkaan. STT on laatinut myös 10 teesiä luotettavuudesta: teesien kautta uutistoimistolle keskeinen arvo muotoiltiin lupaukseksi siitä, mitä luotettavuus STT:ssä tarkoittaa.
Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimukseen vastasi 1362 valtuutettua marraskuussa. Suomessa on 8999 valtuutettua. Vastanneita pyydettiin arvioimaan 12 eri median luotettavuutta. Medioista yhdeksän oli valtakunnallisia, yksi valtuutetun maakunnan suurin lehti ja yksi paikallinen lehti. Lisäksi kysyttiin sosiaalisen median luotettavuutta.
Tutustu ainakin näihin – STT:n vinkit tekoälystä ja journalismista kiinnostuneelle
Tekoälyn hyödyntämisestä journalismissa puhutaan nyt paljon. Sitä sivutaan seminaariesityksissä ja alan lehtien artikkeleissa. Mutta mistä on oikeastaan kysymys? Keräsimme blogi-, podcast- ja kirjavinkit aiheeseen syventymistä varten.
Suomenkielisiä yleisesityksiä aiheesta on vaikea löytää. Saatavilla on esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä tietyssä journalistisen prosessin osassa, mutta aihepiiriä koostavat artikkelit, podcastit ja kirjat ovat pääosin englanniksi.
1. Verkkosivut ja blogit
Hyvää perustietoa tekoälyn hyödyntämisestä journalismin tekemisessä ja jakelussa löytyy mm. Maailman talousfoorumin artikkelista. Artikkelissa avataan myös tekoälyn ja suurten datamassojen hyödyntämiseen liittyviä haasteita.
Echobox Insights on koostanut blogitekstiksi kolme keskeistä ja tuoretta raporttia tekoälystä ja journalismista. Blogissa esitellään keskeisiä havaintoja näistä raporteista, joten itse raportteja ei tarvitse välttämättä kahlata läpi.
London School of Economics ylläpitää journalismiin ja tekoälyyn keskittyvää verkkopalvelua. Sivustolla on paljon esimerkkitapauksia, haastatteluja, tutkimustietoja ja kommenttitekstejä aiheesta. LSE tekee myös omaa tutkimusta aiheesta, ja heillä on ohjelmia ja projekteja, joissa myös mediayritykset ovat mukana.
2. Podcastit
Uutismedian liiton Tekoäly toimittajan työkaluna -podcast valaisee tekoälyn ja automaation hyödyntämistä journalismissa peräti kymmenen jakson verran. Erilaisten vieraiden kanssa käsitellään aihetta monesta suunnasta. (Vinkki lisätty blogitekstin julkaisemisen jälkeen, koska kyseinen podcast julkaistiin vasta myöhemmin.)
Nicholas Diakopoulos on yksi uutisautomaation pioneereista. DataJournalism.comin podcastissa hän käy monipuolisesti läpi automaation ja tekoälyn vaikutuksia journalismiin ja sen tekemiseen.
Vaikka Talk Python To Me on yhteen ohjelmointikieleen keskittyvä podcasta, journalismiin ja tekoälyyn keskittyvä jakso ei sisällä lähes lainkaan teknistä puhetta. Jaksossa käydään aihetta läpi yleistajuisesti ja havainnollistavien esimerkkien kautta.
Seuraava ei ole podcast, mutta ääntä sisältävänä ohjelmana istunee tämän otsikon alle. Se on erityisen kiinnostava, koska se on suomeksi ja kertoo suomalaisen median näkökulmista. Yleisradion ja Helsingin Sanomien asiantuntijat keskustelivat Ylen aamussa tammikuussa tekoälystä toimituksissa:
3. Kirjat
Journalismin ja tekoälyn suhteesta on kirjoja vielä hyvin vähän ja niiden saatavuus Suomessa on heikko. Tähän listatut kirjat ovat saatavilla Amazonista sekä Kindle-sovellukselle että fyysisinä kirjoina.
Francesco Marconi:
Newsmakers: Artificial Intelligence and the Future of Journalism
Marconi on työskennellyt journalismin ja tekoälyn parissa vetäessään näihin keskittyviä yksiköitä ja projekteja niin uutistoimisto AP:lla kuin Wall Street Journalissakin. Marconi avaa kirjassaan tekoälyn mahdollisuuksia ja muutosta, jonka uudet teknologiat väistämättä tuovat uutistoimituksiin.
Nicholas Diakopoulos:
Automating the News: How Algorithms are Rewriting the Media
Podcastien kohdalla mainitun Diakopouloksen kirja pohjautuu tutkimuskirjallisuuden lisäksi 63 media-alan ammattilaisen haastatteluun. Näiden pohjalta Diakopoulos käsittelee useita aiheeseen liittyviä teemoja, kuten automaattista sisällöntuotantoa, datan louhintaa ja algoritmien hyödyntämistä sisällön jakelussa.
Tekoälyllä on kyltymätön datan himo ja muut opit STT:n Scoopmatic-projektista
Tutkimuksen nimi: Scoopmatic - Älykäs uutisrobotti
Osallistujat: STT ja Turun yliopiston kieliteknologiaryhmä
Hypoteesi: Vanhoista uutisista voi luoda uusia, kun kyseessä on toisteinen aihe ja tuore data antaa suuntaviivat.
Suunnitelma: Rakennetaan kielimalli ja neuroverkko, joka pystyy luomaan uusia jääkiekkouutisia käyttäen STT:n vanhoja jääkiekkouutisia ja tulosdataa. Oikeastaan kyseessä on käännöskone, joka kääntää tulokset tekstiksi.
Lopputulos: Koneellisesti pystytään tuottamaan jääkiekko-ottelusta raportti, mutta faktat eivät aina ole aivan kohdillaan. Kieli on periaatteessa melko rikasta, mutta koska kone ei ymmärrä yhteyttä edelliseen lauseeseen, se saattaa toistaa samankaltaisia lauseita peräkkäin.
KooKoo voitti TPS:n 5–0.
Trevor Mingoia viimeisteli 1–0 -johdon.
Kotijoukkueen 2-0 -maalin viimeisteli Joonas Oden.
3-0 -osuman viimeisteli Trevor Mingoia.
Vilmos Gallo viimeisteli 4-0.
Trevor Mingoia viimeisteli 5-0.
Kun STT:llä muutama vuosi sitten lähdimme yhteisprojektiin maailmallakin tunnetun suomalaisen tutkimusryhmän kanssa, olimme todella innoissamme. Olimme jonkin aivan uuden äärellä. Tiesimme, että tavoitteemme oli korkealla, mutta ulkopuolisen rahoituksen turvin meidän oli mahdollista tavoitella sitä. Hypoteesimme ei lopulta toteutunut, mutta opimme matkalla valtavasti.
Liian vähän dataa, liikaa "ihmistä"
Kielimallin rakentamisen haasteena on se, että nykyiset neuroverkkoihin perustuvat tekstin generointimenetelmät vaativat todella paljon dataa. STT:n yli 20 vuoden aikana tuottamat noin 3500 jääkiekko-otteluluraporttia eivät datannälkää pystyneet riittävästi ruokkimaan.
Raportit myös sisälsivät liikaa asioita, joita ei datassa suoraan kerrottu: adjektiiveja ja muuta kuvailua, tietoja voittoputkista ja pistepörsseistä. Tämä oli toisaalta hyvä tieto. Toimittajat ovat tehneet työtä, johon kone ei suoraan pysty. Projektin kannalta tämä oli kuitenkin ongelmallista.
Konetta oli siis pakko auttaa. Vanhoista otteluraporteista merkittiin ottelutapahtumia, kuten lopputulosta, maaleja ja jäähyjä käsittelevät lauseet. Tämän jälkeen kone pystyi itsenäisesti tuottamaan uutta tekstiä, joka kuta kuinkin pysyi asiassa.
Tampereen Ilves kaatoi Vaasan Sportin 3–1.
Toisessa erässä Santeri Haarala vei vieraat johtoon.
Ilveksen Lassi Thomson iski 1-1 -tasoituksen.
Toisessa erässä Ilveksen Joona Ikonen viimeisteli 2–1 -johdon.
Kolmannen erän alussa Ilves iski 3–1 -johdon.
Virheiden määrä jäi kuitenkin projektin aikana tuotetussa kielimallissa ja -generaattorissa liian suureksi, jotta Scoopmaticin tekstejä voisi julkaista sellaisenaan. SaiPa ei vain voi voittaa uutistekstissä SaiPaa.
Mitä opimme?
- Vapaasti temmeltävä tekoäly ja journalistinen luotettavuus sopivat huonosti yhteen
Neuroverkkojen päättelyketjuja on mahdoton jäljittää. Vaikka tekoälyllä on jonkinlaiset rajat, on mahdotonta täysin tietää, miksi se kirjoittaa juuri niin kuin se kirjoittaa. Miksi se tekee virheitä? Voiko se vääristää näkökulmia? - Dataa ei voi olla liikaa
Maailmalla isot mediatalot ovat pystyneet tekemään kiinnostavia tekoälysovelluksia esim. taustatietojen hakemiseen heidän omasta aineistostaan. Harvalla suomalaisella mediatalolla on kuitenkaan riittävästi dataa, käytännössä siis juttuja, tehdäkseen samaa. Mistä siis saada riittävästi dataa tekoälyn opettamiseen? - Suomen kieli ei ole ongelma
Edelleen kuulee ajoittain pohdintaa siitä, onko suomen kieli liian vaikeaa tekoälylle. Ei ole. Kunhan opetusaineistoa on riittävästi, kone kyllä oppii kielen kuin kielen. Myös Scoopmatic kirjoittaa varsin hyvää suomea. - Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta
Innovointiin ja uuden kehittämiseen kuuluvat paitsi menestystarinat myös epäonnistumiset ja hylätyt projektit. Se, että tavoitetta ei saavuteta, ei välttämättä tarkoita, etteikö projekti olisi voinut olla hyödyllinen. Tämä projekti on siitä osoitus.
Pilkkusäännöt hallussa? Toimittajan etiikka tuttua? - Testaa tietosi STT:n visoilla
Testit ovat STT:n verkkosivujen suosituinta sisältöä. Kokosimme tähän yhteen vuosien varrella tekemiämme visoja ja testejä. Miten sinä pärjäät niiden parissa?
Pilkkutesti
Myös STT:n toimittajat ovat harjoitelleet pilkkujen paikkoja tämän testin avulla. Pärjäätkö sinä testissä, joka toimittajien pitäisi läpäistä? Esimerkiksi laittaisitko pilkun lauseeseen "Maija tule jo"? Testissä on hyödynnetty Kotimaisten kielten keskuksen aineistoja.
.
Tekijänoikeusvisa
Mitä kuvasi tekijänoikeuksille tapahtuu, kun lataat sen sosiaalisen median palveluun? Saatko vapaasti jakaa kaverin someen lataamaa kuvaa? Tekijänoikeusvisa pureutuu sosiaalisessa mediassa julkaistaviin kuviin ja niiden tekijänoikeuksiin. Tiedätkö asioista jo vai opitko ehkä jotain uutta?
Journalistin etiikka -visa
Toimittajan työtä ohjaavat muun muassa Julkisen sanan neuvoston laatimat Journalistin ohjeet. Miten hyvin sinä tunnet nuo ohjeet ja muut journalistin työn eettiset periaatteet? Pitääkö esimerkiksi haastateltavan sanomat asiat kirjoittaa sanatarkasti juttuun, kun ne merkitsee sitaatiksi?
.
Eettisen kuvan käytön testi
Myös kuvajournalistien ja muiden kuvankäyttäjien työhön liittyy paljon eettistä pohdintaa. Tässä testissä tutkaillaan erilaisten vähemmistöjen esittämistä kuvissa eettisesti kestävällä tavalla. Osaisitko perustella, miksi oheinen kuva on hyvä esimerkki vähemmistöjen esittämisestä eettisesti kestävällä tavalla?
.
Koronauutisvisa
Koronaepidemiaan liittyvien uutisten lähti Suomessa nousuun maaliskuun 2020 aikana. Kuinka tarkkaan seurasit koronauutisointia kevään ja kesän mittaan? Testaa aiheeseen liittyvää tietämystäsi STT:n uutistuotantoon pohjaavien kysymysten avulla.
STT välittää Ylen robotin tuottamat otteluraportit asiakkaidensa käyttöön
STT Holvin kehitys datapankkina jatkuu. STT:n asiakkaiden on jatkossa mahdollista saada Ylen Voitto-robotin jääkiekosta ja salibandystä kirjoittamia otteluraportteja julkaistavakseen. STT välittää ensimmäiset raportit syyskuun alussa, kun jääkiekon naisten Liiga starttaa.
STT välittää Voitto-robotin automaattisesti luomat tekstit sellaisenaan Ylen rajapinnasta. Ylen Voitto tuottaa automaattisesti jokaisesta pelistä lyhyen raportin välittömästi pelin päätyttyä. Otteluraportin pituus riippuu pitkälti pelitapahtumien, käytännössä maalien, määrästä.
Otteluraportit ovat saatavilla kahdella tapaa: suoraan asiakkaan toimitusjärjestelmään ja STT Sportti-Holvi -verkkopalvelun kautta.
Sportti-Holvissa on nähtävillä myös Voitto-robotin tuottama grafiikka ottelun lopputuloksesta. Lisäksi verkkopalvelussa on paljon sarja- ja otteludataa suoraan lajiliitoilta ja sarjoilta, muun muassa kunkin sarjan ajantasainen sarjataulukko ja ottelutilastoja.
Sportti-Holvissa voi katsoa myös, millaisen version STT:n ja Turun yliopiston kehittämä tekoälyrobotti Scoopmatic ottelusta kirjoitti.
Palvelusta julkaistiin beta-versio viime syksynä.
STT Holvi on datapankki, jossa on myös muuta kuin urheiludataa ja -raportteja. Sportti-Holvin lisäksi se sisältää Kunta-Holvin.
Ensimmäisenä Kunta-Holviin on viety koronavirukseen liittyvää dataa, STT:n lukiovertailu sekä kuntakohtaisia väestötietoja. STT on rakentanut näihin datoihin liittyviä graafeja ja verkkoelementtejä niin oman toimituksensa kuin asiakkaidensakin käyttöön.
Ilman heitä STT:n uutistoimitus ei pyörisi – Uutistyön mahdollistajat esittelevät etätoimistonsa
Jotta toimittajat voivat huolehtia uutisten kirjoittamisesta ja kuvaajat niiden kuvittamisesta, tarvitaan laaja joukko ihmisiä tukemaan ja suunnittelemaan heidän työtään. Muun muassa esimiehet ja tuottajat, tietohallinto ja asiakaspäälliköt pitävät uutistoimiston rattaita pyörimässä.
Neljä tällaista uutistyön mahdollistajaa avaa etäkonttoreidensa ovet ja esittelee poikkeusolojen työpisteensä.
Aleksi Tuomola, tuottaja (uutiskuva ja Ylen yövuorot)
Aleksi huolehtii muun muassa siitä, että kuvaajilla on asianmukaiset kamerat ja kuvatoimittajilla kalibroidut näytöt käytössään. Kuvaajien ja kuvatoimittajien etätyön järjestämisessä hänellä on ollut keskeinen rooli.
Lisäksi Aleksi huolehtii Yleisradiolle yövuoroja tekevien STT:läisten työvuoroista ja muista järjestelyistä. Tämänkin paletin uudelleenjärjestelyssä on riittänyt puuhaa.
Pidemmän etätyörupeaman aikana työergonomian merkitys on tullut yllättävän tutuksi. Yritin ensin istua tämän ruokapöydän ääressä, mutta eihän siitä tullut mitään, kun olen tottunut työskentelemään seisten ja liikkumaan ympäriinsä.
Vieressä olevasta vaatekomerosta löytyi sopivasti ylimääräinen hylly ja sitä kannattelemaan vanha syntikkajalusta. Vähän on karu, mutta toimii ja korkeussäätökin löytyy. Nenän edessä on vieläpä kämpän isoin ikkuna, joka tosin näin keväällä muistuttaa säännöllisesti pesemättömyydestään.
Tuomas Venho, tietohallintopäällikkö
Tuomas ja STT:n pieni tietohallintotiimi huolehtivat siitä, että toimittajilla ja muilla STT:n työntekijöillä on tietokoneet, ohjelmat ja verkkoyhteydet uutisten tekemiseen. Tiimi on tavoitettavissa 24/7.
Tuomas alkoi tilata uusia tietokoneita toimittajien käyttöön jo siinä vaiheessa, kun koko toimitus vielä työskenteli Ruoholahdessa. Koneiden lisäksi on etätoimistoille tilattu myös mm. näyttöjä. Ilman näitä välineitä etätyöskentely ei onnistuisi. Toimituksessa yhä työskentelevillä on puolestaan mahdollisuus käyttää henkilökohtaisia näppäimistöjä ja hiiriä.
Poikkeuksellinen aika on johtanut myös erikoisiin viritelmiin. Jotta toimittajat voisivat pitää riittävät turvavälit haastateltaviin, Tuomas rakensi selfietikusta telineen nauhurille. Näin haastateltavan kommentit voi nauhoittaa menemättä liian lähelle puhujaa.
Kun koko talo siirtyi etätöihin, aluksi siinä oli aika paljon järjestelemistä ja laitehankintoja, mutta nyt viimeiset viikot ovat sujuneet melko hyvin.
Etätöissä kaipaa työkavereita, mutta onneksi Teams-palavereita on sen verran paljon, että pysyy kartalla, miten kullakin menee.
Tämä isompi etätyöjärjestely varmasti vaikuttaa siihen, että STT:llä tehdään tulevaisuudessa entistä enemmän etätöitä, ja se vaikuttaa myös järjestelmien suunnitteluun jatkossa.
Hanna Anttila, varaesimies (24h-toimitus)
Hanna muun muassa tekee työvuorolistat, suunnittelee uutisaiheita, tilaa ja editoi juttuja STT:n avustajilta sekä hoitaa erilaisia henkilöstöasioita. Erityisesti ilman vuorosuunnittelua toimitus ei kerta kaikkiaan pyörisi. Hannan mukaan etätyöhön siirtyminen on käynyt yllättävänkin sujuvasti, ja kaikki palaverit hoituvat viestintätyökalu Teamsissa.
Työkavereiden fyysisen läsnäolon lisäksi eniten työpaikalta on ikävä sitä, että saa kuunnella avokonttorissa muidenkin työntekoa. Uutisten syntyminen suunnittelun, taustoittamisen, haastattelujen ja editoinnin kautta on prosessi, jonka seuraaminen edes sivukorvalla on sivistävä etuoikeus.
Paikalla täällä kotitoimistolla ovat myös niin ikään etätöitä tekevä puolisoni sekä 5- ja 3-vuotiaat lapsemme, jotka ovat siirtyneet päiväkodista kotihoitoon.
Olemme sikäli onnekkaassa asemassa, että meillä on asunnossamme työhuone ja molemmilla aikuisilla liukuva työaika. Näin ollen voimme vuorotella paitsi lastenhoitovastuita, myös työpisteitä työhuoneen ja keittiön pöydän välillä. Lapsemme tykkäävät esimerkiksi piirtää, maalata ja askarrella sillä aikaa kun teemme töitä.
Osa etätyöpäivistä ei toki suju leikki-ikäisten kanssa aivan yhtä vaivattoman näköisesti kuin näissä kuvissa. Erilaista viihdykettä tarvitaan näinä päivinä paljon, ja työhuoneemme toimii myös koko perheen huoltovarmuusvarastona, kuten kuvasta näkyy.
Tero Malinen, asiakaspäällikkö (STT Mediapalvelut)
Tero ja STT Mediapalveluiden tiimi vastaa uutistoimiston media-asiakkuuksista. Koronakriisin aikana se on tarkoittanut aktiivista yhteydenpitoa asiakkaisiin. Tiimi on huolehtinut, että asiakkaat tietävät, mitä STT:n toimituksessa on meneillään ja millaisia vaikutuksia poikkeustilanteella mahdollisesti on uutistuotantoon.
Tero on myös keskustellut asiakkaiden kanssa, millaiset lisäpalvelut hyödyttäisivät heitä, kun he itsekin työskentelevät poikkeusoloissa. Ilman aktiivista kommunikaatiota asiakkaat eivät pystyisi hyödyntämään STT:n tarjontaa täysimääräisesti.
Kotikonttori on pystytetty keittiön pöydälle, koska parempaakaan vaihtoehtoa ei ole tarjolla. Näyttöä, läppäritelakkaa ja muita työvälineitä ei viitsi koko ajan siirrellä syrjään, joten välillä on vähän vaikea ottaa ajatuksellista etäisyyttä työasioihin.
Puolisoni käy arkipäivisin töissä, mutta Isla-koira ja Tifa-kissa ovat kotona seurana ja muistuttamassa taukojen tärkeydestä. Aamulenkki koiran kanssa ennen töiden aloittamista vetristää kehoa ja mieltä ja toimii työmatkan kaltaisena ”kiilana” vapaa-ajan ja töiden välillä.
Lenkin jälkeen Isla kärttää yleensä hetken huomiota, ennen kuin vetäytyy nokosille. Tifa taas tulee monesti vaatimaan rapsutuksia etäpalavereiden aikana, mutta kaiken kaikkiaan eläimet eivät juuri töitä häiritse. Oikeastaan päinvastoin, sillä ilman näitä assistentteja pitkään jatkuva etäily ja ihmiskontaktien vähäisyys ottaisi enemmän lujille.
Lehtikuvan kuvaajalle merkittävä palkinto – "Saukkomaa on taitavan uutiskuvaajan prototyyppi"
Lehtikuvan kuvaaja Heikki Saukkomaa on saanut Patricia Seppälän säätiön kuvajournalismipalkinnon. Säätiö palkitsi tänä vuonna myös Helsingin Sanomien kuvaajan Heidi Piiroisen ja freelancer-kuvaaja Mikko Suutarisen.
.
Kuvajournalismipalkinto jaettiin kuudetta kertaa. Sitä ei jaeta vuosittain, vaan se on edellisen kerran jaettu vuonna 2013. Palkinnon suuruus on 12 000 euroa.
Saukkomaa niittää nyt kilpailumenestystä, sillä vain kaksi viikkoa sitten hän sai kunniamaininnan Kuvajournalismi-kilpailussa.
Saukkomaa on kuvajournalistina eleetön ja rauhallinen, ja tämä heijastuu myös hänen kuviinsa. Hän on kuvattaviensa tasolla, ei yläpuolella. Saukkomaa on taitavan uutiskuvaajan prototyyppi. Hän löytää kuvauskohteistaan olennaisen ja hänellä on kyky pelkistää ja rajata. Kuvatoimistokuvaaja ei juuri voi valikoida tehtäviään vaan sinne mennään, mihin on tilaus. Saukkomaa suhtautuu tehtäviinsä aina kunnianhimoisesti, oli kysymys sitten eduskunnasta, yleisurheilusta tai vaikkapa ruisleivästä.
Patricia Seppälän säätiön palkintoperusteet
Perusteissa mainitusta kunnianhimoisesta suhtautumisesta ruisleipään olemme kirjoittaneet aiemmin. Blogi teksti löytyy juuri julkaistusta Lehtikuvan blogista.
Kuva valtion päämiehistä toi jälleen kunniamaininnan – Trumpin rinnalla tällä kertaa Niinistö
Lehtikuvan kuvaaja Heikki Saukkomaa sai jo toista vuotta peräkkäin kunniamaininnan valtion päämiehistä otetulla kuvallaan Kuvajournalismi-kilpailussa. Edellisellä kerralla kuvassa olivat presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin, nyt presidentit Trump ja Sauli Niinistö.
Kehonkieli kertoo kaiken. Toinen on tasapainossa itsensä kanssa, toinen melskaa. Kuin kaksi pikkupoikaa hiekkalaatikolla.
Kilpailun tuomaristo
Niinistö ja Trump tapasivat Valkoisessa talossa 2. lokakuuta 2019. Vierailuun liittyneissä lehdistötilaisuuksissa amerikkalaismedian huomio kiinnittyi kuitenkin Niinistön ja Suomen sijaan Trumpin virkarikostutkintaan, joka oli juuri ottanut uusia kierroksia.
Päivällä tiedotustilaisuudessa Trump keskittyi kiistämään kiivaasti tehneensä mitään väärää ja syytti jälleen mediaa valehtelusta. Niinistö istui Trumpin vieressä vaiteliaana.
Hän on harvojen sanojen mies, ja siitä juuri pidän. Pahoittelen, että he (media) eivät ole kiinnostuneita Suomesta. Mutta minä olen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump
Palkitun kuvan ottaneelle Heikki Saukkomaalle poliitikkojen kuvaaminen on arkea. Saukkomaan ensimmäisestä kuvauskeikasta eduskunnassa on vierähtänyt jo pian neljä vuosikymmentä.
Vaikka työ usein painottuu uutiskuvaamiseen, Saukkomaa on taitava myös kuvituskuvaajana. Monipuolisuutta tarvitaankin, sillä joskus kuvituskuvat syntyvät alusta loppuun omien käsien kautta, kuten Saukkomaa kertoo Lehtikuvan blogissa.