Venetsiasta Roomaan! STT rakentaa uuden ohjelmatietojärjestelmän kotimaisia tiedotusvälineitä palvelemaan
Television ohjelmatiedot ovat usein lehtien tarkimmin syynättyä aineistoa. Monet mediatalot ovat hakeneet näitä tietoja lehtiensä sivuille televisioyhtiöiden yhdessä tarjoamasta Venetsia-ohjelmatiedotusjärjestelmästä.
Venetsia tulee sulkeutumaan lokakuun jälkeen, mutta Suomen Tietotoimisto on ryhtynyt rakentamaan uutta korvaavaa palvelua medioiden tarpeisiin. STT:n Rooma-nimellä kulkevan ohjelmatietojärjestelmän tarkoituksena on siis tarjota keskeisimpien televisio- ja radio-ohjelmien tietoja yhden luukun periaatteella siten, että saatavilla ovat kaikki suomalaisen printtimedian kannalta olennaiset tiedot yhtenevässä muodossa.
Jatkokehitystä tarpeiden mukaan
Käytöstä poistuva Venetsia-järjestelmä on aikanaan rakennettu etenkin printtimedian tarpeisiin, ja ensivaiheessa myös STT:n tarjoaman Rooman painopiste on painetuissa lehdissä. Vaikka fokus on aluksi tiukkarajainen, se ei sulje pois mahdollisuuksia jatkokehitykseen, kertoo STT Mediapalveluiden liiketoimintajohtaja Pihla Lehmusjoki.
Teimme alkuvuodesta asiakaskartoitusta, jonka perusteella pyrimme hahmottamaan kaikkein keskeisimmät tarpeet. Uuden palvelun toimintavarmuuden takaaminen on aluksi keskiössä, mutta meillä on mahdollisuus kehittää palvelua jatkossa yksittäisten asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeiden mukaan.
liiketoimintajohtaja Pihla Lehmusjoki, STT
Lehmusjoen mukaan Rooman on tarkoitus avautua asiakkaiden käyttöön syyskuun alussa eli hyvissä ajoin ennen Venetsian sulkeutumista.
Moni asia pysyy ennallaan
STT Rooma tulee tarjoamaan ohjelmatietodataa keskeisimmistä tv- ja radiokanavista, joiden tietoja tällä hetkellä saa Venetsian kautta. Dataa tarjotaan Rooman kautta samassa formaatissa ja samalla jakelutavalla kuin Venetsiassakin. Myöhemmässä vaiheessa tiedostojakelun rinnalle tulee todennäköisesti tarjolle myös rajapintavaihtoehto, Lehmusjoki sanoo.
Hän muistuttaa, että STT tarjoaa tv-ohjelmatietopalvelua erillispalveluna myös laajemmasta kanavajoukosta. Tälläkin hetkellä STT:n tuotannossa on tarjolla 23 muun kanavan tiedot.
Rooma-palvelun kehitys ei vaikuta jo olemassa olevaan ohjelmatietopalveluumme kuin siltä osin, että yhtenäistämme formaatteja, mikä on asiakkaidenkin kannalta tarkoituksenmukaista.
Rooman teknisen toteutuksen STT tekee yhdessä pitkäaikaisen teknisen kumppaninsa Namian kanssa. STT ja Namia ovat aiemmin kehittäneet omaan ja asiakaskäyttöön useita palveluita, kuten rikos- ja oikeustoimittajille tarkoitetun STT Vainun ja analytiikkapalvelu STT Tarkkailijan.
STT:n radiouutisille miljoonayleisö tekoälyankkurin lukemina
Suomen Tietotoimiston toimittajien tekemät ja tekoälyn lukemat uutiset tavoittavat pian valtavan joukon suomalaisia radionkuuntelijoita.
STT ja kotimaisen kaupallisen radion markkinajohtaja Bauer Media ovat sopineet yhteistyömallista, jonka myötä uutistoimiston uutissisältöjä kuullaan peräti 11 Bauer Median kanavalla. Kanavajoukkoon kuuluvat muun muassa Radio Nova, Iskelmä ja Radio Nostalgia. Esimerkiksi yksin Radio Nova tavoittaa lähes miljoona viikoittaista kuulijaa.
Uutislähetysten kaikki tekstit ovat STT:n toimittajien kirjoittamia ja toimitussihteerien tarkistamia. Lähetyksiä kootaan automaation avulla, mutta ennen virtuaaliuutisankkurin ääneen päästämistä lopulliset uutisvalinnat tarkistaa vielä kertaalleen ihminen.
STT räätälöi meille näkymän, josta uutispäällikkö valikoi luettavat uutiset. Uutiset ovat siis aina STT:n toimittajien kirjoittamia ja ihmisen validoimia.
innovaatiojohtaja Sini Kervinen, Bauer Media Group
Ainakin alkuvaiheessa uutiset luetaan samalla äänellä, mutta Kervisen mukaan on periaatteessa mahdollista rakentaa vaikka jokaiselle kanavalle sen brändiin sopiva oma tekoälyääni.
Pilotti laajeni nopeasti
Yhteistyömalli on suoraa jatkoa tammi-helmikuun vaihteessa startanneelle kokeilulle, jossa tekoälyllä rakennetun uutisankkuri ”Mairen” lukemia uutisia kuultiin Bauer Median tekoälyradiokanavalla.
Bauer Median päätös laajentaa pilottikokeilu useille kanaville syntyi lopulta nopeasti, Kervinen kertoo.
Löysimme STT:n kanssa nopeasti yhteisen tahtotilan, minkä jälkeen kehitys olikin todella nopeaa. Yhteistyössämme tärkeimmät elementit ovat uutissisällön luotettavuus ja itse audion laatu.
Radiouutislähetyksiin soveltuvia uutisia poimitaan STT:n kokonaistuotannosta metatietojen avulla. Metatiedot ovat jokaisen uutistekstin taustatiedostoon tallennettuja tietoja muun muassa uutisen aihepiiristä, tapahtumapaikasta ja tärkeydestä.
Kattavan metatiedotuksen ansiosta tekoälyn ei tarvitse yrittää tulkita uutisen sisällön perusteella sitä, onko kyseessä esimerkiksi politiikan vai talouden uutinen tai miten tärkeästä asiasta on kyse. STT:n uutisissa toimittajien merkitsemät metatiedot sisältävät jo kaiken tämän informaation luotettavasti ja koneellisesti luettavassa muodossa.
liiketoimintajohtaja Pihla Lehmusjoki, STT Mediapalvelut
Lehmusjoki lisää, että STT:n uutistuotannossa lyhyet uutisversiot on kirjoitettu suoraan soveltuvaksi puhuttuun muotoon, mikä tekee niistä tekoälynkin lukemina varsin luontevan kuuloisia.
Kehitystä tehdään jatkossakin
Useilla Bauer Median kanavilla on tähän asti kuultu MTV:n radiouutisia, joiden tuotanto ja lähetys päättyy huhtikuun 4. päivän jälkeen. MTV tiedotti viime vuoden lokakuussa, että se lopettaa radiouutisten ja teksti-tv:n tuotannon viimeistään keväällä.
STT:n uutistuotannosta Bauer Media poimii metatietojen avulla korostetusti uutisia kotimaan, politiikan ja talouden osastoilta, mutta mukana on myös tärkeimpiä ulkomaan ja urheilun aiheita. Uutislähetysten aihepiirejä voidaan painottaa eri kanavilla eri tavoin kuuntelijoiden kiinnostuksen mukaan.
Tekoälyuutisankkurin väsymättömyyden ja STT:n vuorokauden ympäri jatkuvan uutistuotannon ansiosta ajantasaisia uutislähetyksiä olisi mahdollista lähettää vaikka läpi yön. Ainakin alkuvaiheessa uutislähetyksiä tulee kuitenkin kerran tunnissa arkisin iltakymmeneen saakka ja viikonloppuisin alkuiltaan asti.
Tulemme kehittämään tekoälyteknologiaamme jatkuvasti myös startin jälkeen, mahdollistaen sellaisia elementtejä, joista olemme voineet pitkään vain haaveilla.
Sini Kervinen
Taajuudella Maire – tekoälyuutisankkurin käyttöä tehdään tutuksi STT:n uutisilla
Olet jo saattanut kuulla niitä. Tekoälyuutisankkurin lukemia uutisia nimittäin. Näin ainakin siinä tapauksessa, että asut Helsingissä tai Tampereella ja tykkäät selailla radiokanavia. Tai ehkä olet löytänyt Bauer Median tekoälyradion verkosta.*
Kanava aloitti live-toimintansa vuoden alussa ja tammi-helmikuun taitteessa sen sisällöt täydentyivät uutislähetyksillä. Maireksi nimetty tekoälyääni lukee kuulijoille puolen tunnin välein Suomen Tietotoimiston tuottaman uutisen, vuorokauden ympäri.
Totutusta poikkeava malli ei edusta lopullista tavoitetta uutislähetysten teosta, vaan kyse on vasta pilotoinnista, kertoo Bauer Median innovaatiojohtaja Sini Kervinen.
Tekoälyradio on meille testilaboratorio, jonka kautta on mahdollista kerätä nopeasti kokemuksia tulevaisuuden teknologioista, automaatiosta ja tekoälystä.
innovaatiojohtaja Sini Kervinen, Bauer Media
Tekoälyradiossa kuultavat uutiset siirtyvät Mairen luettavaksi suoraan STT:n toimitusjärjestelmästä siinä kohtaa, kun uutistoimiston toimitussihteerit ovat lähettäneet ne muidenkin asiakkaiden käytettäviksi.
Kun uutisten lähteenä on luotettava brändi, pystymme testaamaan automaatiota, jossa ihmistä ei tarvita uudestaan hyväksymään radiossa kuultavia sisältöjä.
Ihminen tekee, kone lukee
STT Mediapalveluiden liiketoimintajohtaja Pihla Lehmusjoki pitää pilottia erinomaisena tapana testata ihmisen ja koneen saumatonta yhteistyötä. Hän huomauttaa, että tekoälyn hyödyntäminen ammattijournalismissa vaatii aina tarkkaa harkintaa.
Pilotissa hyödynnetään koneellista kykyä muuntaa aineistoa formaattien välillä tekstistä ääneksi, mutta alkuperäinen uutisaineisto on ammattitoimittajien tuottamaa, eikä tekoäly pääse vaikuttamaan itse tiedon luotettavuuteen.
liiketoimintajohtaja Pihla Lehmusjoki, STT
Samanlaista toteutustapaa STT on käyttänyt esimerkiksi yön hälytyspalveluissaan jo vuosia.
Lehmusjoki korostaa, että sisällöllisen laadun lisäksi uutisaineiston teknisellä laadulla on väliä. Koneelle uutinen on lopulta vain dataa, ja kuten kaikessa datatyöskentelyssä, riippuu koneellisesti tuotetun lopputuloksen taso alkuperäisen datan laadusta. STT:n uutisaineisto on tästä näkökulmasta ainutlaatuista, sillä jokainen uutinen sisältää paljon metatietoa esimerkiksi aihepiireistä ja siitä, soveltuuko jutun versio puhuttuun formaattiin.
Näiden tietojen avulla tekoälylukija pystyy navigoimaan tarjolla olevien aiheiden joukossa ja poimimaan käyttöön niitä uutisia, joista Maire selviytyy kaikkein parhaiten.
Tällä hetkellä Maire lukee uutisia kotimaan, politiikan ja talouden osastojen tarjonnasta. Hankalasti lausuttavat ulkomaiset nimet ovat vielä tekoälymallille vaikeita, samoin kuin vuosiluvut. Niiden osalta sitä on vielä koulutettava, vaikka perusluenta kuulostaakin hyvin luontevalta.
Avoin prosessi lisää luottoa
Bauer Median Kervinen ei pidä riskinä sitä, että uutinen menettäisi arvoaan kuulijoiden mielessä, vaikka sen lukee ihmisen sijaan tekoäly.
STT-yhteistyössä taustalla ovat kuitenkin ihmisten kokoamat uutiset ja laadukas toimituksellinen työskentely eli kyse ei ole tekoälyn itse tuottamasta sisällöstä.
Sini Kervinen
Toisaalta on myös kerrottava avoimesti siitä, miten tekoäly on mukana prosessissa. Tekoälyn kanssa työskennellessä avoimuus ja läpinäkyvyys ovat aina avainasemassa. Kuulijaa ei saa johtaa harhaan ja on tuotava selkeästi ilmi, mikäli uutisen lukee ihmisen sijaan kone, Kervinen lisää.
Tähän mennessä uudesta kanavasta ja sen uutislähetyksistä ei ole juurikaan tullut palautetta. Se on Kervisen mukaan ihan hyvä merkki, koska yleensä palautetta annetaan herkemmin, jos löytyy jotain moitittavaa. Saadut palautteet ovat olleet pääsääntöisesti erittäin positiivisia.
Ideasta eetteriin lyhyessä ajassa
Bauer Media ja STT ryhtyivät keskustelemaan mahdollisesta yhteistyöstä loppuvuodesta 2023. Kervisen mukaan kävi nopeasti selväksi, että molemmissa yrityksissä oli samansuuntaisia intressejä kehittää omia teknologioita ja automaatiota. Vain muutama kuukausi keskustelujen alkamisesta oltiin jo siinä pisteessä, että tekoälyuutiset olivat livenä kaiken kansan kuultavissa.
Tekoälyhypetykseen lienee itse kukin törmännyt viime vuosina, mutta kiistämättä teknologiset kehitysaskeleet ovat tällä saralla välillä suoranaisia loikkia. Tekoälyradion lanseerausta suunniteltaessa Bauer Media saattoi valita uutisankkuriäänensä muutaman suomea taitavan mallin joukosta. Äänisynteesiteknologian ripeän kehityksen ansiosta laadukasta suomenkielistä puhetta tuottavia malleja on nyt kuitenkin tarjolla jo satoja.
Seuraavassa vaiheessa voimme miettiä esimerkiksi sitä, haluammeko uutisia lukemaan erilaisia ääniä eli lukijaprofiileja.
Yksi tulevaisuudenkuva voisikin olla sellainen, että yhtiön eri kanavilla kuuluisivat pioneeri-Mairen seuraajat, kuhunkin radiobrändiin sovitetut tekoälyäänet.
.
*STT:n aineistoon pohjautuvia tekoälyradiouutisia on mahdollista kuunnella verkossa (www.tekoalyradio.fi) ja radiotaajuuksilla Helsingissä (102,0 MHz) ja Tampereella (101,6 MHz). STT:n pilottihanke Bauer Median kanssa on alkanut helmikuun alussa, ja tavoitteena on laajentua myöhemmin Bauerin muille kaupallisille kanaville.
Uutiskuvaaja Emmi Korhonen oli STT:n silmät, korvat ja kohmeiset sormet Raja-Joosepissa
Paljon odottelua ja katselua kaukaa. Tätä kuului uutiskuvaaja Emmi Korhosen työpäiviin, kun hän vietti vajaan viikon Inarissa seuraamassa oletettujen turvapaikanhakijoiden saapumista Suomeen.
Henkilöliikenteen rajanylityspaikat itärajalla sulkeutuivat hallituksen päätöksellä pohjoisinta Raja-Jooseppia lukuun ottamatta 24. marraskuuta lähtien sen seurauksena, että venäläisviranomaiset olivat alkaneet ohjata ja kuljettaa rajalle ihmisiä, joiden matkustusasiakirjat eivät ole kunnossa.
Raja-Joosepissa päivittäinen liikenne rajan yli on ollut vähäistä varsinkin koronapandemian alettua, eikä rajakriisin kärjistyminen näyttänyt sekään järin dramaattiselta. Korhosen mukaan suuri osa maahantulijoista käyttäytyi tyynesti.
Oli iloisia kasvoja ja vilkuttelua, mutta vastaavasti jotkut myös peittivät kasvonsa, kun huomasivat itseään kuvattavan.
uutiskuvaaja Emmi Korhonen, STT
Paikalla päivystäneet journalistit eivät päässeet lähelle tulijoita. Mediaväelle varattu työskentelyalue sijaitsi verrattain etäällä rajanylityskohdasta, ja niihin sisätiloihin, joihin turvapaikanhakijat maahantulon jälkeen ohjattiin, ei tiedotusvälineillä ollut asiaa.
Yksin työskentelyä
Tilanne rajaliikenteen rajoitustoimien osalta kehittyi nopeasti. Korhonen sopi lähtevänsä työkeikalle keskiviikkoiltana ja lensi pohjoiseen heti seuraavana aamuna. Tässä vaiheessa ei ollut varmuutta, seuraisiko joku STT:n toimittajista myöhemmin perässä. Lopulta näin ei käynyt.
Muuta mediaväkeä pienellä raja-asemalla kyllä riitti. Kun muut rajanylityspaikat sulkeutuivat, oli Raja-Joosepissa Korhosen mukaan perjantaina paikalla viitisentoista toimittajaa ja kuvaajaa eri tiedotusvälineistä.
Toimittajatyöparin puuttumisen takia oma työskentely poikkesi jonkin verran tutuista rutiineista, Korhonen kertoo.
Yritin olla ekstratarkkaavainen, kuunnella ja tehdä havaintoja, sillä olin päivittäin toimitukseen yhteydessä ja välitin tunnelmia paikan päältä. Kotitoimitus kuitenkin hoiti varsinaisen uutisoinnin esimerkiksi livestreamien ja puhelinhaastatteluiden kautta.
Haastatteluita Korhonen ei tehnyt ja se olisikin ollut hankalaa jo työskentelyolosuhteiden takia.
Kovassa pakkasessa kun ottaa still-kuvia ja videoita, niin sormet ovat nopeasti aika jäässä ja sekin vaikeuttaisi vielä useamman asian tekemistä yhtä aikaa.
Ajattomia otoksia
Työskentely Rajavartiolaitoksen henkilökunnan kanssa sujui Korhosen mukaan hyvin, vaikka joistakin asioista huomasi, että isomman mediatapahtuman järjestelyihin ei ollut asemalla rutiinia. Journalistien informoiminen kuitenkin toimi hyvin, mikä helpotti työskentelyä tilanteessa, jossa odottelua kertyi paljon.
Koska raja-asema on päivittäin auki vain joitakin tunteja, Korhosen työpäivät eivät pahasti venyneet, vaikka edestakaisiin siirtymiin Ivalon kuntakeskuksesta Raja-Jooseppiin meni myös oma aikansa. Uutistoimiston työskentelytapojen mukaisesti Korhonen toki kuvasi mahdollisuuksien mukaan myös muita aiheita, kuten ajattomia otoksia lumisista maisemista ja paikallisista asukkaista ulkoilemassa pakkassäässä.
Se tietysti rajoitti aika paljon muuta kuvaamista, että valoisa aika meni rajalla päivystäessä. Utsjoellahan kaamos alkoi viikonlopun aikana ja aika varhain iltapäivällä alkoi Ivalossakin pimentyä.
Maanantai-iltana Korhonen ajoi Saariselälle, jossa Lehtikuvan kuvaajia ei ole vähään aikaan käynyt. Kuva-arkistoon päätyi tältä visiitiltä kuvia muun muassa laskettelukeskuksesta ja moottorikelkkasafarista sekä kuutamon valaisemista maisemista. Vielä ennen kotiinpaluuta kameran muistikortille tallentui otoksia sähköauton lataamisesta ja Ivalon lentokentästä.
Sää oli reissun aikana useana päivänä sen verran pilvinen, että revontulikuvia oli turha metsästää. Sattumoisin juuri samaan aikaan revontulia näkyi sitten Etelä-Suomessa.
.
*Emmi Korhonen palasi työmatkaltaan takaisin Helsinkiin tiistaina 28.11. Samana päivänä hallitus ilmoitti, että koko itärajan suljetaan kaikelta liikenteeltä Vainikkalan rajanylityspaikan rautatieliikennettä lukuun ottamatta. Päätös tulee voimaan 30. marraskuuta ja on voimassa 13. joulukuuta saakka.
STT sai JSN:ltä langettavan päätöksen
STT:n juttuun jäi korjauksesta huolimatta olennainen asiavirhe. STT ei tarkistanut juttunsa tietoja riittävästi.
Kantelut 8618/UL/23, 8619/UL/23 ja 8620/MTV/20
Neuvostolle on kanneltu Ilta-Sanomien (8618/UL/23), Suomenmaan (8619/UL/23) ja MTV:n (8620/MTV/20) versioista STT:n 24.5.2023 jakamasta jutusta, joka käsitteli laittoman huumeiden käyttöhuoneen avaamista Helsinkiin.
Puheenjohtaja on ottanut käsittelyyn omasta aloitteestaan STT:n 24.5.2023 jutun selvittääkseen, miten STT on korjannut juttuaan ja viestinyt olennaisen asiavirheen korjauksesta asiakkailleen, koska kantelija on pyytänyt STT:a korjaamaan juttuaan ja on maininnut STT:n kantelussaan MTV:n jutusta.
Päätoimittajaa pyydettiin vastaamaan kanteluun Journalistin ohjeiden 8, 10, 12 ja 20 näkökulmasta. Päätoimittajaa pyydettiin toimittamaan neuvostolle alkuperäisen ja korjatun juttuversion sekä kertomaan, miten ja milloin tieto korjauksesta on välitetty STT:n asiakkaille.
Päätoimittajan vastaus 9.10.2023
STT:n päätoimittajan Minna Holopaisen mukaan STT uutisoi 24. 5. 2023 aktivistien Helsinkiin avaamasta huumeiden käyttöhuoneesta. Tapausta taustoitettiin kertomalla nuorten huumekuolemien yleisyydestä Suomessa. Taustatietona hyödynnettiin vuoden alussa julkaistua STT:n uutista, joka perustui Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) tiedotteeseen.
Päätoimittajan mukaan alkuvuoden uutisessa oli valitettavasti tulkittu väärin tiedotteeseen sisältynyttä graafia huumekuolemista. Graafin alkuperäinen lähde oli Euroopan huumeiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus.
Päätoimittajan mukaan virhe tuli STT:n tietoon kantelijan korjauspyynnössä 24.5.2023 kello 17.01. Korjauspyynnössä kerrottiin, ettei kyseisestä julkaisusta löydy pohjaa uutisessa esitetylle väitteelle ”Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen viime vuoden raportin mukaan vuonna 2020 Suomessa huumeisiin kuoli alle 25-vuotiaita eniten EU:ssa”.
Päätoimittajan mukaan itse uutistilanne oli tuolloin vielä kesken ja STT:n toimittaja seurasi, miten poliisi reagoi laittoman käyttöhuoneen avaamiseen. Taustakappaletta koskeva korjauspyyntö otettiin selvittelyyn samaan aikaan ja se todettiin aiheelliseksi. Alkuperäisessä graafissa oli todellisuudessa vertailtu nuorten huumekuolemien osuutta kaikista huumekuolemista eikä niiden määrää eri maissa, kuten aiemmasta uutisesta lainatussa kohdassa väitettiin.
STT:n asiakkaille lähetettiin jutun julkaisupäivänä kello 19.18 korjattu juttu korjausmerkintöineen. Uutistilanne ilta-aikaan ei mahdollistanut asian laajempaa selvittelyä tai tausta-aineistoihin tutustumista sen jälkeen, kun virhe oli tunnistettu ja korjattu asianmukaisesti.
Päätoimittajan mukaan STT lähettää joka ilta asiakkailleen listan päivän korjauksista ja oikaisuista. Valitettavasti tällä kertaa kyseinen korjaus oli jäänyt teknisistä syistä tulostumatta listaan. Vastaavaa tilannetta ei ole havaittu aiemmin. Päätoimittaja kertoo, että STT on ohjeistanut uudelleen teknisten merkintöjen tekemistä niin, ettei näin pääsisi käymään uudelleen.
Päätoimittaja toteaa, että virheen alkusyytä alettiin selvittää seuraavana päivänä 25. 5. 2023. Kun ensimmäisen virheellisen jutun syntyvaiheet oli selvitetty, siihen lähettiin korjaus ja oikaisu 27.5.2023.
Korjausta pyytäneelle kantelijalle ilmoitettiin, että virhe oli oikaistu.
Päätoimittajan mukaan Käyttöhuoneuutisessa 24.5.2023 käytettiin taustatietona STT:n uutisarkiston tietoa joidenkin kuukausien takaa. Kantelun kohteena olevan jutun kirjoittaneella toimittajalla ei ollut päätoimittajan mukaan ollut syytä epäillä STT:n omaa arkistouutista, joka oli kirjoitettu vain muutamia kuukausia aiemmin ja perustui luotettavaan lähteeseen.
Alkuperäinen virheellinen juttu oli julkaistu 2.1.2023. Sen lähteenä oli Onnettomuustutkintakeskuksen tiedote, jossa kerrottiin nuorten huumekuolemiin liittyvän turvallisuustutkinnan aloittamisesta sekä niiden kansainvälisesti vertailtuna suuresta määrästä Suomessa. Uutisjuttu perustui luotettavaan viranomaislähteeseen, mutta valitettavasti graafin tulkinnassa tapahtui inhimillinen virhe. Tästä virheestä STT ei saanut oikaisupyyntöä eikä sitä havaittu myöskään toimituksessa.
Päätoimittajan mukaan juttuun ja sen myöhemmin tehtyihin korjauksiin jäi lisäksi epätarkkuus siinä, että kaikki tiedot olisivat olleet vuodelta 2020, vaikka viranomaistiedotteen kuvatekstin mukaan ne olivat joko kyseiseltä vuodelta tai uusimmalta vuodelta, jonka tietoja oli käytettävissä. STT:ssä ei havaittu epätarkkaa muotoilua eikä tiedossa ennen JSN:n vastauspyyntöä ollut tähän liittyvää oikaisupyyntöä. Jos asia olisi huomattu alun perin, ilmaisua olisi voitu täsmentää. Päätoimittaja ei kuitenkaan pidä tätä 2.1. ja 25.4.2023 julkaistujen uutisten kannalta niin olennaisena asiavirheenä, että sen oikaiseminen olisi enää perusteltua.
Päätoimittaja toteaa, että varsinaisen aiheen uutisoinnissa STT:llä ei ollut syytä epäillä, että Otkesin tiedotteessaan julkaiseman eurooppalaisen vertailun luotettavuudesta olisi epäselvyyttä. Tilastolla perusteltiin tiedotteessa sitä, että viranomainen oli ryhtymässä toimenpiteisiin hälyttävältä vaikuttavan tilanteen selvittämiseksi. Tällaisen asian uutisointi on peruspalvelua, jota asiakkaat ja kansalaiset uutistoimistolta odottavat ilman, että toimituksen olisi automaattisesti ryhdyttävä selvittämään, ovatko viranomaisen esittämät tiedot varmasti oikeellisia.
Päätoimittajan mukaan taustatietojen hakeminen STT:n omasta uutisarkistosta on tavanomainen käytäntö. Uutistilanteissa ei ole realistista mahdollisuutta tarkistaa jokaista lyhyttä taustatietona erikseen, jos tiedot ovat tuoreita, lähde käy ilmi eikä ole erityistä syytä epäillä niiden oikeellisuutta. Tällä taustoittamisella pyritään palvelemaan yleisöä mahdollisimman hyvin, mutta uusien tietojen selvittämisen ohessa siihen on yleensä käytettävissä vain rajoitetusti aikaa.
Kun tiedon virheellisyys tuotiin STT:n tietoon, asia selvitettiin, virhe yksilöitiin ja uutinen korjattiin niin pian kuin se keskeneräisessä uutistilanteessa oli mahdollista. Päätoimittajan muukaan STT:n asiakkaille ja yleisölle kerrottiin avoimesti virheestä jutun merkinnöissä, vaikka tieto korjauksesta ei poikkeuksellisesti tulostunut illan korjauslistalle. Selvittelyn jälkeen korjattiin lisäksi myös alkuperäinen juttu, josta virhe oli peräisin.
Päätoimittaja katsoo STT:n noudattaneen näin hyvää journalistista tapaa pyrkimällä totuudelliseen tiedonvälitykseen (JO 8), tarkistamalla tiedot tilanteeseen katsoen mahdollisimman hyvin (JO 10), suhtautumalla kriittisesti tietolähteisiin eli nojaamalla luotettaviin lähteisiin ( JO 12) ja korjaamalla tietoonsa tulleen virheen viipymättä ja avoimesti (JO 20).
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
STT:n uutisessa väitettiin virheellisesti: Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen viime vuoden raportin mukaan vuonna 2020 Suomessa huumeisiin kuoli alle 25-vuotiaita eniten EU:ssa. STT korjasi juttuaan jo sen julkaisupäivänä saatuaan kantelijalta korjauspyynnön.
Neuvosto toteaa, että vaikka STT tarttui korjaustoimiin ripeästi, juttu jäi edelleen virheelliseksi. Korjatussa jutussa kerrottiin, että Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen viime vuoden raportin mukaan vuonna 2020 Suomessa huumeisiin kuolleiden alle 25-vuotiaiden osuus oli Suomessa korkein EU-maissa. Väitteelle ei löydy perusteita lähteenä käytetystä raportista. Kolmannes EU-maiden luvuista oli peräisin aiemmilta vuosilta kuin 2020. Raportissa itsessään varoitettiin, että luvut eivät ole vertailukelpoisia eriävien tilastointivuosien, menetelmällisten erojen ja joidenkin maiden mahdollisen aliraportoinnin vuoksi.
Neuvosto toteaa, että STT on käyttänyt luotettavia lähteitä eikä tapauksessa ole viitteitä lähdekritiikin pettämisestä. STT:llä olisi kuitenkin ollut syytä tarkistaa aikaisemmin julkaisemansa tiedot huolellisemmin viimeistään saatuaan korjauspyynnön kantelun kohteena olleesta jutusta.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että STT on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 10 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Anssi Marttinen, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Timo Sipola, Jani Tanskanen, Marjukka Vainio-Rossi ja Erja Yläjärvi.
Koutsina kasvattajaseurassa – toimituspäällikkö Janne Huuskosen työssä yhdistyy ihmislähtöisyys ja teknologinen ajattelu
Uutistoimituksen päävalmentaja, muotoilee toimituspäällikkö Janne Huuskonen. Huuskosta on juuri pyydetty avaamaan sitä, miten hän mieltää toimenkuvansa, jossa yhtenä keskeisenä vastuualueena on journalistinen laatu ja kehitys.
Huuskonen jatkaa pidemmällä selityksellä: Hänelle journalistin työ on tarjonnut eniten silloin, kun mielenkiintoisia aiheita on päässyt työstämään lahjakkaiden kollegoiden kanssa. Nykyisessä tehtävässään hän voi esimerkiksi haastaviin juttuprosesseihin osallistumalla olla mukana kehittämässä STT:n toimittajien ammattitaitoa ja sitä myötä uutistoimistossa harjoitettavan journalismin laatua.
Valmentaminen saattaa kuulostaa konsulttifilosofien pelikirjasta poimitulta käsitteeltä, mutta urheilutermi on siksikin osuva, että STT:ssä on viime vuosina haluttu brändätä uutistoimistoa journalistien kasvattajaseuraksi.
STT:ssä on kasvatettu myös muihin tiedotusvälineisiin tosi kovia journalisteja. Ja tietysti yrityksen sisällä koulitaan koko ajan toimittajia haastavimpiin tehtäviin, kesätoimittaja- ja harjoittelijatasolta lähtien.
toimituspäällikkö Janne Huuskonen, STT
Huuskonen pohtii, että mahdollisuus kehittymiseen ja erilaisten työroolien kokeiluun voivat olla yksi keskeinen syy siihen, miksi niin moni viihtyy pitkään töissä STT:llä. Vaikka uutistoimistossa luonnollisesti tehdään paljon nopeutta vaativaa journalismia, toimituksesta löytyy monenlaisia toimittajia, ei vain kiivastahtisen uutistyön ystäviä, hän jatkaa.
Loppujen lopuksi diversiteetti on aika laaja ja aika erityyppiset ihmiset voivat löytää uutistoimistosta itselleen sopivan sekoituksen erilaisia tehtäviä.
Tuttuun taloon sisäänajovaiheen kautta
Huuskonen viihtyi itsekin STT:llä yli 10 vuoden ajan ennen siirtymistään markkinointi- ja viestintäjohtajaksi teknologiayritys Utopia Analyticsiin vuonna 2018. Tuttuun kasvattajaseuraansa hän palasi alkuvuodesta aloittaen tuolloin työt uutissuunnittelun päällikön perhevapaan sijaisena.
Huuskosen mukaan vetovastuu uutissuunnittelusta oli hyvä ”reality check” muualla vietettyjen vuosien jälkeen.
Suomen mediakenttää ulkopuolelta tarkasteltaessa voi tuntua siltä, että miksi ei tuostakin mielenkiintoisesta aiheesta uutisoitu tai miksei tuosta toisesta aiheesta kirjoitettu kattavammin tai paremmin. Tässä sisäänajovaiheessa sitä taas tajusi, että kuinka pieni porukka tätä työtä Suomessa oikeasti tekee – enkä siis nyt puhu vain STT:stä.
Vuoden alkupuoliskolla Huuskonen oli uutissuunnittelun päällikkönä päivittäin tekemisissä monien toimittajien ja juttuaiheiden parissa. Toimituspäällikön roolissa hän aloitti vastikään, ja vaikka työnkuvaan sisältyy myös esimerkiksi kehityshankkeisiin osallistumista ja esihenkilövastuuta, uutistyöhön osallistuminen on Huuskoselle olennaisen tärkeää.
Joukkueurheilussahan tunnetaan pelaaja-valmentajia. Ehkä se voisi olla vielä kuvaavampi termi minulle, sillä haluan olla itse mukana journalismin teossa ja ideoinnissa.
Vastaavan päätoimittajan Minna Holopaisen mukaan STT:n uutistyön kannalta oli iso asia saada Huuskonen takaisin joukkueeseen.
Tiedän, että hän tuo uudessa roolissaan lisää journalismia journalismiin ja sen lisäksi kehityshankkeisiin. Parempaa päävalmentajaa emme voisi saada.
vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, STT
Kehitysvastuu jakautuu usealle saralle
Huuskosen tuoreessa roolissa kehitysvastuu ei tosiaan tarkoita pelkästään toimittajien sparraamista, vaan oleellisena osana on myös teknologiaan liittyvä kehittäminen.
.
Juuri uutistoimistomaailma tarjoaa Huuskosen mukaan mielenkiintoisen näkökulman mediabisnekseen ja teknologiseen kehitykseen, sillä eri maiden uutistoimistot tekevät paljon yhteistyötä keskenään: jos yksi toimisto kehittää hyödyllisen apuvälineen toimittajien työtä helpottamaan, sille on todennäköisesti kysyntää myös muualla.
Huuskonen arvelee, että Utopia Analyticsissa vietettyjen vuosien ansiosta hänellä itsellään on varsin realistinen käsitys siitä, mihin esimerkiksi tekoäly pystyy ja mihin ei.
Julkaisijoille on oleellista hyödyntää algoritmeja esimerkiksi siinä, miten juttuja tarjotaan luettaviksi verkossa. Näkisin, että meille taas on hyvin luontevaa kehittää STT Vainun kaltaisia palveluja, joista hyötyvät myös asiakastoimituksemme.
Janne Huuskonen
Lehtikuvan Jussi Nukarin kuvasarja nousi yleisön suosikiksi Kuvajournalismi 2022 -kilpailussa
Viime vuoden parhaat journalistiset ja dokumentaariset kuvat palkittiin perjantaina Sanomatalossa Helsingissä. Kuvajournalismi 2022 -kilpailuun osallistui tällä kertaa 82 kuvaajaa.
Yleisön suosikki -sarjan voitti Lehtikuvan Jussi Nukari. Edellisvuosien tapaan tuomaristo oli esivalinnut äänestykseen kuvasarjat, joista yleisö sai äänestää mieluisinta. Nukarin kanssa ehdokkaina olivat Antti Haanpää, Joel Karppanen, Mikko Suutarinen ja Outi Pyhäranta.
.
Yleisösarjan voiton lisäksi Nukari sai kunniamaininnan Henkilökuva 2022 -sarjassa. Kokenut Nukari tunnetaan monipuolisena uutiskuvaajana, joka on myös palkittu useaan otteeseen pitkän uransa aikana.
Tällä kertaa hänen palkitun sarjansa kuvista useampi liittyy Ukrainan sotaan. Kilpailun järjestäjien mukaan Ukrainan tapahtumat näkyivät muutenkin voittajakuvissa useissa kategorioissa.
Esimerkiksi Vuoden lehtikuvaksi ja Vuoden uutiskuvaksi valittiin Sami Keron ottama kuva. Keron eteläisessä Ukrainassa ottamassa kuvassa lähelle rintamalinjaa perustetun ensihoitoklinikan henkilökunta yrittää pelastaa miinaan loukkaantuneen sotilaan henkeä.
Näyttely avoinna kuukauden
Kuvajournalismikilpailun järjestää Suomen kuvajournalistit ry. Kyseessä on Suomen vanhin ja ainoa kuvajournalismin ja dokumentaarisen kuvan kilpailu. Suomen kuvajournalistit (entinen Suomen Lehtikuvaajat ry) on järjestänyt perinteikästä Vuoden lehtikuvat -kilpailua vuodesta 1962 lähtien.
Kilpailun tuomareiksi kutsutaan alan arvostettuja ammattilaisia. Tällä kertaa tuomarit olivat visuaalinen journalisti ja graafikko Lasse Rantanen, dokumenttielokuvaohjaaja Kati Juurus ja saksalainen Die Zeit -lehden apulaiskuvapäällikkö Lara Huck.
Perjantaisen tilaisuuden yhteydessä avattiin Kuvajournalismi 2022 -kilpailun näyttely. Näyttelyssä ovat esillä kaikki palkitut ja kunniamaininnan saaneet kuvat sekä muuta kilpailun satoa. Näyttelyyn voi tutustua Sanomatalon Mediatorilla 28. huhtikuuta saakka.
Uutissuunnittelu on STT:ssä joukkuelaji
Tasapainon hakemista. Näinkin voisi tiivistää STT:n uutissuunnittelua johtavan kaksikon työn pääsisältöä. Uutissuunnittelun päällikön Janne Huuskosen ja tuottaja Mika-Matti Taskisen tehtävä on varmistaa, että lähipäivinä töissä oleville toimittajille on valmiina ennakoituja ja osin pohjustettuja aiheita, mutta vuoroissa riittää myös vapaita käsipareja tarttumaan yllättäviin uutistilanteisiin.
Monet uutisprosessit voivat jatkua viikkojen tai kuukausien ajan. Saattaa myös olla vaikea tietää pitkälti etukäteen, mille päivälle ja kellonlyömälle niiden seuraava tärkeä vaihe osuu. Jos tilanne on epävarma, niin Taskisen mukaan on parempi varautua siihen, että jotain tulee mahdollisesti tapahtumaan kuin jättää varautumatta ja siirtää resursseja muualle.
On aina parempi tilanne, että jollekin aiheelle on tekijä mietittynä kuin se, että tekijää joudutaan kiireessä etsimään. Toisaalta päiviä ei voi valmistella riittävän täyteen, vaan niihin on jätettävä liikkumavaraa.
uutissuunnittelun tuottaja Mika-Matti Taskinen, STT
Olennainen osa Taskisen ja Huuskosen työtä on myös uutisaiheiden painoarvon puntarointi, kiinnostavien näkökulmien pohtiminen ja asiakasmedioiden tiedottaminen siitä, millaisia juttuja nämä voivat STT:ltä odottaa.
Tiedon keräämisessä priorisoitava
STT:n uutisoimista aiheista keskimäärin noin puolet on ennakoituja. Moneen ennalta tiedossa olevaan aiheeseen liittyy myös konkreettinen tapahtuma, kuten mediatilaisuus, julkistus tai urheilukilpailu, josta uutinen syntyy.
Arkisin kaksi suunnitteluvuorolaista seuloo ja luokittelee STT:n tietoon tulevia tapahtumia ja lisää niitä tapahtumatietopalvelu STT Luotsiin. Luotsin tuotevastaava Kirsi Aarnulan mukaan näissä vuoroissa vaaditaan ennen muuta hyvää organisointikykyä, sillä suunnittelutiedon kokoaminen on monivaiheista työtä.
Tapahtumia lähetetään ja kerätään monesta eri lähteestä. Niiden hallinta, kirjaaminen järjestelmään, taustoitusten kirjoittaminen ja lisämateriaalien tilaamiset vaativat jatkuvaa tehtävien priorisointia.
tuotevastaava Kirsi Aarnula, STT
Selainpohjaisen tapahtumatietopalvelun kautta myös tietotoimiston media-asiakkailla on mahdollisuus päästä suunnittelutiedon äärelle ja valmistella omaa agendaansa sekä uutispäivän kulkua. Asiakas voi esimerkiksi käyttää omia resurssejaan aiheisiin, joista STT ei ole uutisoimassa. Muiden uutisvälineiden lisäksi Luotsi palvelee myös viestinnän ammattilaisia, jotka voivat seurata palvelussa omaan toimialaansa liittyviä tapahtumia ja esimerkiksi ajoittaa omaa viestintäänsä sen mukaan.
Tallennustyötä isolla porukalla
Tuottaja Taskinen muistuttaa, että merkittävä osa uutistoimiston suunnittelutyöstä tapahtuu muiden töiden ohessa, ikään kuin joukkoistamalla.
Vuoroissa olevat toimittajat ja uutispäälliköt kirjaavat toimitusjärjestelmään jatkuvasti ylös tietoja päivittyvistä uutisaiheista. Kun nämä merkinnät ovat pedantisti tehtyjä, se helpottaa tavattomasti esimerkiksi aiheiden tärkeyden ja juttumittojen arviointia.
Mika-Matti Taskinen
Hän lisää, että vaikkapa työmarkkinaneuvotteluiden etenemisestä ja lakkotilanteesta olisi hyvin vaikea saada kokonaiskuvaa ilman deskityössä tapahtuvaa tietojen jatkuvaa päivittämistä. Hyvän suunnittelun ansiosta myös vuoroista toiseen vaihtaminen helpottuu, kun toimittajien ei tarvitse koko ajan pysytellä kartalla kaikista aihepiireistä, vaan he voivat tukeutua kollegoidensa keräämiin ja tallentamiin tietoihin.
Kaikkea työssä kerättyä tietoa ei tietenkään kirjata muistiin, mutta niin sanottu hiljainenkin tieto voi poikia uusia uutisia.
Ei ole harvinaista, että joku toimittaja ottaa esille aiheen, josta hän on kirjoittanut vaikka vuotta aiemmin ja ehdottaa tilanteen tarkastamista ja mahdollisesti seurantajutun tekemistä.
*STT uudisti vastikään tapahtumatietopalvelunsa. Aiemmin käytössä ollut palvelu STT Pro suljettiin maaliskuussa kaikilta asiakkailta. Pron korvannutta STT Luotsia käytetään Mediapankki-portaalin kautta, ja sen kuratoidut sisällöt ovat tarjolla niin media-asiakkaille kuin muillekin yrityksille ja yhteisöille.
Toimituspäällikkö Laura Kolu palkittiin suomalaisen uutisjournalismin hyväksi tehdystä työstä
Tämänvuotinen Suomen Kuvalehden journalistipalkinto on myönnetty Suomen Tietotoimiston 24h-toimitusta johtavalle toimituspäällikkö Laura Kolulle.
Suomen Kuvalehden ja Otavan Kirjasäätiön jakaman palkinnon arvo on 10 000 euroa, Kolu vastaanotti tunnustuksen tänä iltana järjestetyssä tilaisuudessa.
Keskeinen vastuunkantaja
Vuonna 1975 perustettu Suomen Kuvalehden journalistipalkinto myönnetään vaikuttavasta journalistisesta toiminnasta tai merkittävistä kansallisia tai yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevistä kirjoituksista, kuvista tai ohjelmista mediassa.
Tämänkertaisten palkintoperusteiden mukaan suomalaiset uutisjournalistit ja heidän esihenkilönsä ovat hoitaneet tehtäväänsä korkealla ammattitaidolla ja sen ansiosta luottamus uutisiin on Suomessa jopa hieman noussut, vaikka yleinen trendi maailmalla on päinvastainen. Myöskään uutisten välttely ei ole meillä ongelma samassa mitassa kuin muissa länsimaissa.
Perusteiden mukaan palkinto haluttiin näistä syistä antaa tällä kertaa uutisjournalismin kansallisen selkärangan edustajalle ja sen keskeiselle vastuunkantajalle.
Pitkä ura uutistoimistossa
Laura Kolu on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on työskennellyt STT:ssä vuodesta 2003 alkaen, ensin toimittajana ja sitten uutispäällikkönä, yhteiskuntatoimituksen päällikkönä, 24h-toimituksen päällikkönä ja vuodesta 2019 alkaen toimituspäällikkönä.
Otan palkinnon vastaan iloisena ja ylpeänä. Pidän sitä kunnianosoituksena paitsi omalle työlleni myös suurena kiitoksena sille journalismille, jota STT:ssä tehdään joka päivä vuorokauden ympäri.
toimituspäällikkö Laura Kolu, STT
Kolun alaisuudessa työskentelee yli 60 journalistia erilaisissa tehtävissä. Keväällä hän oli ehdolla Suuren journalistipalkinnon saajaksi Vuoden journalistinen pomo -kategoriassa.
Tuolloin palkintolautakunta kuvaili ehdokkaiden julkistuksen yhteydessä Kolun onnistuneen erinomaisesti sekä rekrytoijana, alaistensa urapolkujen rakentajana että haastavien juttuprojektien mahdollistajana.
Alalla arvostettu tunnustus
Suomen Kuvalehden journalistipalkinto jaettiin nyt 48. kerran. Palkinnon saajasta päätti kuusihenkinen raati.
Palkintoraatiin kuuluivat päätoimittaja Jouni Kemppainen, toimittaja ja tietokirjailija Sirpa Puhakka, FT ja kirjailija Tiina Raevaara, tutkija ja toimittaja Olli Seuri sekä päätoimittaja Erja Yläjärvi. Lautakunnan puheenjohtajana ja sihteerinä toimii Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski.
Kenguruiden rinnalle ilmestyivät kojootit – STT:n yövuoroja tehdään nykyään myös Yhdysvaltojen länsirannikolta
Los Angelesissa eletään alkuiltapäivää, kun Arttu Mäkelä avaa tietokoneensa ja aloittaa työvuoronsa STT:n yötoimittajana. Mäkelän ja hänen avopuolisonsa Airbnb-asunnolta on sata metriä Tyynenmeren rantaan, eikä ikoniselle Venice Beachillekaan ole kuin kilometrin matka. Sitä vastoin tietotoimiston uutisten päälukijakunta on tuhansien kilometrien päässä: kontrasti on melkoinen, kun kotimaassa illat pimenevät nopeaan tahtiin ja Yhdysvaltain länsirannikolla aurinkoa ja lämpöä riittää tässä vaiheessa vuottakin.
Mäkelä kokee, että maantieteellinen etäisyys Suomeen ja Euroopan tapahtumiin on osaltaan vapauttavaa.
On hieman helpompi lähestyä Ukrainan sodan kaltaisia uutisaiheita, kun ne eivät ole niin lähellä. Suhtautuminen ei ole niin tunnepitoista.
toimittaja Arttu Mäkelä, STT
Mutta onhan se erikoista, että ulkona kaduilla ei todennäköisesti tule vastaan yhtään ihmistä, joka olisi lukenut työvuoroissa tehtyjä juttuja.
Yövuoroja tehty pitkään Australiassa
Suomessa Mäkelä on keskittynyt viime vuodet pitkälti yövuorojen tekemiseen. Koronapandemia vaikutti vuorojärjestelyihin kahdella tavalla: yövuoroja oli kätevä tehdä etänä ja toisaalta vuoroja oli paljon tarjolla, sillä Australian tiukka rajasulku esti STT:tä lähettämästä Sydneyyn työkiertoon uusia ”uutiskenguruita” edellisvuosien tapaan. STT oli siirtänyt yövuorotoimintansa tehtäväksi pääosin Australiasta jo vuonna 2014.
.
Vaikka koronaan liittyvä rajasulku päättyi, viisumien saaminen Australiaan on yhä hankalaa. Koska STT:llä on paljon hyviä kokemuksia työkiertomahdollisuudesta ja yövuorojen tekemisestä päivätöinä, uutistoimistossa ryhdyttiin etsimään halukkaita Pohjois-Amerikkaan lähtijöitä.
Yhdysvaltojen työkierrot ovat noin puolen vuoden mittaisia. Ne ovat siten selvästi lyhyempiä pätkiä kuin työkierrot Australiassa, jossa osa toimittajista on asunut yli kaksi vuottakin.
Asemapaikka liberaalissa luoteiskulmassa
Toinen tuore Atlantin yli matkannut ”uutiskojootti” on Anne Salomäki. Hän valitsi asuinpaikakseen Oregonin osavaltion suurimman kaupungin Portlandin, joskin Salomäki viettää kuukauden myös Seattlessa.
Salomäki halusi asua paikassa, jossa arki sujuu ilman autoa ja vapaa-ajalla on mahdollisuus päästä metsään. Tärkeä valintakriteeri oli myös ilmapiiri, jossa pohjoismainen hyvinvointivaltio ei ole kirosana.
Portlandissa aktiivinen antirasismi ja sukupuolten moninaisuuden ja tasa-arvon kunnioitus näkyvät keskusteluissa ja esimerkiksi syrjintää vastustavissa kylteissä liiketiloissa ja niiden ulko-ovilla.
toimittaja Anne Salomäki, STT
Mäkelän tavoin Salomäkikin on ehtinyt lomailla työkierron yhteydessä. Kaliforniassa, Arizonassa ja Nevadassa pikkukaupunkeja kiertäessä näkyi signaaleja myös toisenlaisesta yhdysvaltalaisesta arjesta. Esimerkiksi Nevadassa hotellin kylteissä kiellettiin käyttämästä petivaatteita auton tai aseiden puhdistamiseen. Yöpyjien oli myös allekirjoitettava lappu siitä, että he eivät pidä mukanaan ladattua asetta hotellihuoneessa, hotellin kasinolla tai ravintolassa.
Suuria sosioekonomisia eroja
Arttu Mäkelä oli vieraillut Yhdysvalloissa kerran aiemmin ennen työkiertonsa alkua.
Kun tulee tänne, huomaa, että vaikka mikään ei ole tuttua, kaikki on tuttua. Pienestä pitäen on pommitettu tajuntaan amerikkalaista todellisuutta.
Arttu Mäkelä
Mäkelä kertoo olettaneensa, että paljon puhuttu kansakunnan jakautuminen näkyisi voimakkaamminkin Yhdysvalloissa. Kantaaottavia t-paitoja tulee kyllä vastaan, ja loppukesään ajoittuneen lomansa aikana hän näki autoillessaan runsaasti politiikkaan liittyviä kylttejä ihmisten pihamailla. Monet kyltit olivat olleet paikallaan jo ilmeisen pitkään, sillä ne liittyivät Donald Trumpin voittoon päättyneisiin vuoden 2016 presidentinvaaleihin.
Mäkelä sanoo odottaneensa, että politiikka olisi kuitenkin enemmänkin esillä esimerkiksi ihmisten puheissa.
Selvemmin jakautuminen eri leireihin näkyy niin, että sosiaalisen ja taloudellisen tasa-arvon erot ovat räikeitä. Täällä Los Angelesissa on esimerkiksi paljon kodittomia, mutta ei heitä näy varakkaiden asuinalueilla.
Kodittomat ovat yleinen näky myös Portlandissa, Salomäki kertoo. Tietyillä alueilla kaupungin ydinkeskustassa on päiväsaikaankin levotonta ja huumeita käytetään avoimesti.
Osa on todennäköisesti kodittomia vilpittömästi taloudellisista syistä. Toiset tarvitsisivat selvästi moniammatillista apua, mutta sitä ei tämänkaltaisessa järjestelmässä kovin helposti saa, jos se on Suomessakin usein vaikeaa.
Anne Salomäki