Tutkimus: STT on Suomen luotetuin uutismedia
Suomen luotetuin uutismedia on Suomen Tietotoimisto STT. Tämä käy ilmi Uutismedioiden Luottamus & Maine 2026 -tutkimuksesta, jossa on tutkittu kansalaisten luottamusta uutismedioita kohtaan.
STT sai tutkimuksessa luottamusarvosanakseen 3,83. Toiseksi luotettavimmaksi suomalaiset arvioivat Uuden Jutun, joka sai arvosanan 3,50. Luottamuksen katsotaan olevan hyvällä tasolla, jos arvosana on vähintään 3,50.
Luottamusta organisaatiota kohtaan mitataan viisiportaisella arviointiasteikolla ja kahdeksalla eri osa-alueella. STT sai korkeimmat arviot vastuullisuudesta, hallinnosta, johtamisesta sekä tuotteista ja palveluista.
Tietotoimistot luotettuja
Tutkimuksen tehnyt Reputation and Trust Analytics piti tiedotteessa STT:n hyvää tulosta mielenkiintoisena.
On kiinnostavaa huomata, että suomalaisilla on poikkeuksellisen vahva luottamus STT:tä kohtaan tilanteessa, jossa tietotoimiston tulevaisuus on vaakalaudalla.
Vanhempi neuvonantaja Stefan Wallin, Reputation and Trust Analytics
Kansalaisten luottamus tietotoimistoja kohtaan on vankkaa sekä Suomessa että Ruotsissa, sillä Ruotsissa ykkössijan vei niin ikään perinteinen tietotoimisto, TT Nyhetsbyrån.
Molemmilla uutistoimistoilla on yli sadan vuoden historia ja kriisejäkin kestävä vahva laatuleima, eikä kummallakaan ole samanlaista painetta klikkiotsikointiin kuin kaupallisella medialla.
Toimitusjohtaja Harri Leinikka, Reputation and Trust Analytics
Kolmanneksi luotetuin media oli tutkimuksen mukaan Helsingin Sanomat pienellä erolla Yleisradioon. Niiden lisäksi kohtalaisen luottamuksen tasolle ylsi MTV3.
Alkukesällä 2026 tehtyyn kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin valittujen media-alan organisaatioiden mainetta kansalaisten keskuudessa, osallistui lähes 1 900 vastaajaa Suomesta. Yksittäisen median maineen virhemarginaali on 0,05 yksikköä suuntaansa asteikolla yhdestä viiteen.
STT sai tukea uutistoimintaan
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt valtionavustusta uutismedioiden ja tiedonvälityksen tukemiseen. Tukea saa yhteensä 69 eri yritystä, joiden alla toimii yhteensä 188 eri mediaa. STT on yksi tuensaajista.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tukee uutismedia-alaa valtionavustuksilla. Avustus on tarkoitettu toimituksellista työtä tekevien ihmisten palkkoihin ja freelance-kustannuksiin. Tuen tavoitteena on tukea yhteiskunnallisesti tärkeää, totuudenmukaista tiedonvälitystä sekä monipuolista uutistoimintaa.
Tuen suuruus on laskettu toimituksellista työtä tekevien määrän ja freelance-kustannusten perusteella. STT:lle myönnettiin tukea 200 000 euroa, joka on yhdelle yrityskonsernille myönnettävän tuen enimmäismäärä.
STT:n toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen sanoo, että tuki on myönteinen asia, vaikka se ei ratkaise uutistoimiston pidemmän aikavälin kannattavuusongelmaa.
On todella tärkeää, että Suomessa valtio tukee vaikeana aikana mediaa. Kielialue ja markkina on pieni. Lisäksi alustajätit syövät yhä isomman osan mainoseuroista ja samaan aikaan paperi ja jakelu kallistuvat. Se vaikuttaa suoraan suomalaismediaan ja sitä kautta meihin. Olemme vuosia kamppailleet taloushaasteissa, koska uutistoimistossa on vaikea tehdä enää lisäsäästöjä vaarantamatta sen toimintakykyä.
STT:n faktapohjainen uutisointi on erityisen tärkeää alueellisille medioille, jotka nojaavat kansallisessa ja kansainvälisessä uutisoinnissaan lähes täysin STT:n tarjontaan. Olemme osa Suomen uutistoiminnan huoltovarmuutta, mutta liiketoimintana uutistoimintamme ei ole kannattavaa.
STT:n toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen
Myös STT:n hallituksen puheenjohtaja, Sanoma Media Finlandin uutis- ja featuremedian liiketoimintajajohtaja Petteri Putkiranta on tyytyväinen tukipäätökseen.
Traficomin myöntämä mediatuki turvaa STT:n uutistoimintaa tilanteessa, jossa yhtiö on aloittamassa useita merkittäviä teknologisia kehityshankkeita tulevaisuutensa turvaamiseksi. Tällä on iso merkitys koko STT:n asiakaskunnan ja suomalaisen yleisön kannalta. Sanoma Media Finlandin muut yksiköt eivät ole hakeneet jaettavana ollutta tukea.
STT:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Putkiranta
STT:lle rahoitusta suunnittelutiedon kehittämiseen – Agenda-palvelu tuo uutissuunnittelun reaaliaikaisesti näkyviin
STT:n ja tsekkiläisen ohjelmistotalo Sourcefabricin yhteinen Agenda-projekti on valittu 14 projektin joukossa Starts4Media-hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen.
.
Agenda-projektissa tuodaan STT:n rikastettu suunnittelutieto reaaliaikaisesti media-asiakkaiden saataville. Nykyisin STT kertoo suppeammin suunnittelutiedoista jatkuvasti päivittyvässä tapahtumatietopalvelu STT Prossa ja tarkemmin media-asiakkaille muutamia kertoja päivässä niin sanottujen lupauslistojen, eli suunnitelmat yhteen koostavien tekstidokumenttien, avulla. Tulevaisuudessa tarkemmat tiedot jaetaan myös reaaliaikaisesti verkossa, jolloin asiakkaiden ei tarvitse odottaa lupauslistoja.
Erityisesti uutispäivää hetkessä elävät verkkotoimitukset kaipaavat tietoja reaaliaikaisesti. Näissä toimituksissa halutaan tietää heti, tarttuuko STT esille nousseeseen aiheeseen ja millaisia näkökulmia STT aikoo käsitellä.
Maija Paikkala, projektipäällikkö ja avainasiakaspäällikkö, STT
Ensimmäisessä vaiheessa Agenda-projekti saa 24 000 euron innovaatiorahoituksen. Tämän lisäksi Starts4Media-hankkeen projekteja tuetaan työpajoin ja sparraussessioin. Ensimmäinen vaihe alkaa lokakuussa 2022 ja kestää neljä kuukautta. Toiseen vaiheeseen valitaan 9 projektia, jotka saavat mittavamman rahoituksen, Paikkala kertoo.
Työpajatyöskentely eri puolilta media-alaa ja Europpaa tulevien toimijoiden kanssa tuo varmasti uusia näkökulmia. Teemme paljon yhteistyötä kansainvälisesti uutistoimistojen kesken. Nyt meillä on hieno mahdollisuus päästä vaihtamaan ajatuksia myös muiden toimijoiden kanssa.
Jokaisessa mukana olevassa projektissa on vähintään kaksi kumppania, jotka ovat eri Euroopan maista. Tsekkiläinen Sourcefabric on STT:lle luonteva kumppani, koska Agenda-palvelu tuodaan osaksi STT:n Mediapankki-verkkoportaalia, joka on Sourcefabricin käsialaa.
Olemme tehneet Sourcefabricin kanssa yhteistyötä vuosia. Heillä on vahvaa osaamista erityisesti uutistoimistojen järjestelmistä, ja he tuntevat myös meidän toimintaamme aiempien projektiemme kautta. Pääsemme Agenda-projektissa nopeasti eteenpäin, kun yhteistyöllä on näin vahva perusta.
STT on aiemmin saanut innovaatiorahoitusta muun muassa analytiikkaprojekti STT Tarkkailijaan, tekoälyyn perustuvaan uutisrobottiin, uutisrobotiikan skaalautumiseen yli kielirajojen ja verkkosivujen uutisseurantaan kehitettyyn Pikkulintu-työkaluun (STT Pikkulintu -palvelu poistui käytöstä marraskuussa 2023).
STT:n toimituspäällikkö Laura Kolu ehdolla vuoden journalistiseksi pomoksi
STT:n toimituspäällikkö Laura Kolu on ehdolla Suuren journalistipalkinnon saajaksi Vuoden journalistinen pomo -kategoriassa.
Palkintolautakunta perustelee Kolun ehdokkuutta muun muassa sillä, että Kolu pyrkii ottamaan kaikessa huomioon työntekijöiden jaksamisen ja kunkin henkilökohtaiset toiveet, vaikka hänen alaisuudessaan työskentelee yli 60 eri-ikäistä journalistia erilaisissa tehtävissä.
Olen ehdokkuudesta iloinen ja yllättynyt, ja arvostan sitä todella korkealle. Vaikka ehdokkuus on henkilökohtainen, siitä kuuluu iso kiitos hyvälle työyhteisölle ja hyville kollegoille.
Toimituspäällikkö Laura Kolu, STT
Kolu on työskennellyt STT:llä eri tehtävissä liki 19 vuotta ja vetänyt STT:n suurinta toimitusyksikköä 24h-toimitusta vuodesta 2015. Palkintolautakunta kuvailee Kolun onnistuneen erinomaisesti sekä rekrytoijana, alaistensa urapolkujen rakentajana että haastavien juttuprojektien mahdollistajana.
STT:llä viime vuodet ovat olleet välillä vuoristorataa, kuten koko alalla. Olen tyytyväinen, jos omalla työlläni olen pystynyt helpottamaan toimittajien työtä ja mahdollistamaan osaltani hyvän journalismin tekemisen STT:ssä.
Neljä palkintokategoriaa
Suuri journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassa.
Ansioitunutta journalismia palkitaan neljässä kategoriassa: Vuoden juttu, Vuoden journalistinen teko, Vuoden journalistinen pomo ja Vuoden journalisti.
STT:n toimittajaryhmä palkittiin vuonna 2018 Vuoden jutusta, joka käsitteli oppilaiden seksuaalista häirintää helsinkiläisessä Kallion lukiossa.
Kilpailun järjestämisestä vastaavat vuorovuosin MTV, Sanoma Media Finland ja Yleisradio. Tänä vuonna järjestämisvastuu on Sanomalla.
Ehdotuksia palkintojen saajiksi kerättiin marras-joulukuun 2021 ajan ja palkintolautakunta on tänään julkistanut kustakin kategoriasta kolme ehdokasta finaaliin.
Palkintojen voittajat julkistetaan tiistaina 3. toukokuuta suorassa televisiolähetyksessä.
Lehtikuva torjuu sotapropagandaa kuvapalveluissaan
Kuuluisan sanonnan mukaan sodan ensimmäinen uhri on totuus. Sodasta välitettävät kuvat ja videot muokkaavat vahvasti käsitystä, joka yleisölle tapahtumista syntyy.
Lehtikuva noudattaa harkittuja periaatteita kuvamateriaalin hankinnassa, jotta tapahtumista välittyvä kuva olisi mahdollisimman todenmukainen.
Lehtikuvan uutiskuvapalvelussa lähetettävä materiaali Ukrainasta ja lähialueilta perustuu pääosin kuvatoimisto AFP:n tarjontaan. AFP:llä on useita kuvaajia alueella, ja lisäksi Lehtikuvan oma kuvaaja on ollut raja-alueella. AFP ei välitä Venäjän valtion uutistoimiston Tassin kuvia uutiskuvapalvelussaan.
toimituspäällikkö Panu Tuunala, STT
Tassin tuore kuvamateriaali ei mene lainkaan myyntiin Lehtikuvan kuvakauppaan myöskään suoraan venäläistoimiston kautta.
.
Beltan kuvia harkiten tarjolle
AFP:n tarjonnassa on aika ajoin Valko-Venäjän valtion uutistoimiston Beltan kuvia. Lehtikuva välttää näiden kuvien välittämistä, mutta journalistisen harkinnan perusteella yksittäisiä Beltalta AFP:n kautta tulleita kuvia voidaan käyttää uutiskuvapalvelussa.
Näihin kuviin lisäämme huomautuksen, että Lehtikuvalla ei ole ollut mahdollisuutta todentaa kuvaustilanteen aitoutta tai riippumattomuutta. Näin kuvapalvelumme asiakkaat voivat tehdä tavallista tarkempaa julkaisuharkintaa. Esimerkiksi Ukrainan ja Venäjän neuvotteluista AFP:ltä tullut Beltan kuva lähetettiin uutiskuvapalvelussa maanantaina 28.2. huomautustekstein varusteltuna.
Beltan kuvien käyttöä vältetään lähtökohtaisesti myös STT:n asiakasmedioilleen tarjoamassa suorajulkaisupalvelussa. STT:n nettitoimitus valitsee suoratoistapalveluun uutisia uutistoimiston kokonaistarjonnasta ja julkaisee niitä kuvitettuna asiakasmedioiden verkkosivuilla.
Nettitoimitus varmistaa Beltan kuvien mahdollisen käytön tapauskohtaisesti vastaavalta päätoimittajalta ennen julkaisua.
Ukrinformin kuvia ei ole toistaiseksi käytetty
Myös Ukrainan valtion uutistoimiston Ukrinformin kuvia voidaan tarvittaessa välittää Lehtikuvan uutiskuvapalvelussa.
Tähän mennessä Ukrinformin kuvia ei ole käytetty, mutta käytettäessa lisäämme myös näihin kuviin samankaltaisen huomautuksen kuin Beltan kuviin.
toimituspäällikkö Panu Tuunala, STT
.
Kimmo Laaksonen STT:n uudeksi toimitusjohtajaksi
Suomen Tietotoimiston uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Kimmo Laaksonen. Laaksosella on kattava kokemus media-alalta sekä myynti-, markkinointi- ja johtotehtävistä.
Laaksonen on toiminut aiemmin esimerkiksi Kärkimedian toimitusjohtajana.
Kimmo Laaksonen on vahva liiketoimintaosaaja, jolla on erittäin laaja verkosto mediassa sekä hyvä näkemys asiantuntijaorganisaation johtamisesta ja myynnin kehittämisestä. STT:n ja Lehtikuvan asiakkaana on yli 50 uutisbrändiä ja mediataloa, joten sillä on Suomessa keskeinen rooli uutisjournalismin tuottamisessa. STT:n tehtävä on kehittää koko toimialaa eteenpäin yhdessä kaikkien sen toimijoiden kanssa. Kimmolla on tämän työn johtamiseen erinomaiset valmiudet.
STT:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Putkiranta
STT:n fokuksessa on viime vuosina ollut toimintakyvyn vahvistaminen ja kansallisen tietotoimiston itsenäisyyden säilyttäminen.
Yhtiön taloudelle on rakennettu kestävää pohjaa ja laajennettu asiakaskuntaa. Kehitystyö jatkuu tiiviinä myös tulevina vuosina.
STT on ainutlaatuinen yhtiö, jonka toimitusjohtajaksi siirryn nöyrin mielin mutta sitäkin suuremmalla innolla. Laadukkaalla, nopealla, luotettavalla uutisjournalismilla on olennainen merkitys yhteiskunnalle, ja STT:llä on siihen huipputiimi ja erittäin hyvää osaamista. Yhdessä meillä on tärkeä työ tehtävänä koko toimialan menestyksen ja journalismin puolesta.
Kimmo Laaksonen
Suomen Tietotoimiston toimitusjohtajana on vuodesta 2018 toiminut Kimmo Pietinen, joka sovitusti lopettaa STT:n toimitusjohtajana vuoden vaihteessa.
Kimmo Laaksonen aloittaa STT:llä joulukuun alussa.
Puoli vuotta koronaa - STT:n uutiset ja kuvat läpileikkasivat Suomen jokaisen kolkan
Syyskuun puolivälissä tuli kuluneeksi puoli vuotta siitä, kun koronakriisi iski voimalla Suomeen ja valmiuslain käyttöönoton myötä maassamme julistettiin vallitsevan poikkeusolot. Olot, jotka ovat syksyn saapuessa muodostuneet meille jossain määrin arjeksi.
Arjen mullistuessa työ uutistoimistossa on pyörinyt vuorokauden ympäri tämänkin vuoden jokaisena päivänä. Kerroimme keväällä, millainen oli uutistoimiston maaliskuu kriisitilanteen keskiössä.
Nyt kerromme, millä tavoin suomalainen media on tukeutunut STT:hen pandemiakriisin keskellä.
STT:n uutistuotanto
STT kirjoitti puolen vuoden aikana lähes 30 000 uutista, joista puolessa mainittiin jollakin tavalla korona. Lehtikuvan uutiskuvapalvelussa lähetettiin yli 16 000 kuvaa, joista reilu kolmannes liittyi koronaan.
Medianäkyvyys
STT:n koronaan liittyviä uutisia julkaistiin päivittäismedian painetuissa lehdissä ja verkossa sekä valtakunnallisen median verkossa puolen vuoden aikana ainakin 85 000 kertaa*. STT:n osuus koronan koko medianäkyvyydestä Suomessa oli yli neljännes.
*Luvussa ei ole mukana useiden mediatoimijoiden verkossa julkaisemia koronaseurantoja, joissa STT:n uutistuotantoa julkaistiin yhteensä kymmeniätuhansia kertoja.
Alueellisuus
Koko mediakenttä nojasi STT:n koronauutisointiin. Se oli tärkeää erityisesti alueellisille toimijoille, joiden valtakunnallinen koronauutisointi perustui pitkälti STT:n uutisiin. Valtakunnalliset mediat julkaisivat STT:n uutisia erityisen paljon koronaseurantakoosteissaan.
Analyysi on toteutettu aikaväliltä 1.3.2020-31.8.2020. Luvuissa on huomioitu ainoastaan valtakunnallisen median ja maakuntamedian verkko- ja printtijulkaisut. Hakusanajoukkona on käytetty koronauutisoinnin identifioivia hakutermejä. STT:n osuutta julkaistuista uutisista eri medioissa ei voida laskea tarkasti, sillä STT:n tuotantoa hyödynnetään paljon myös taustatietona ja yhdistettynä julkaisijan omaan uutissisältöön. STT:n julkaisuosumien laskennassa on hyödynnetty STT Tarkkailija -analyysityökalua sekä hakusanoja Retrieverin mediaseurantaportaalissa.
Voiko perusuutisoinnilla vahvistaa digitaalista lukijasuhdetta? Uutistoimistojen ja mediatalojen yhteisprojektina syntyi opas uutissisällön kohdentamisesta
Miten rakentaa valtakunnallisista ja paikallisista uutissisällöistä journalistinen kokonaisuus, josta lukijat ovat valmiita maksamaan?
Tämän tuhannen taalan kysymyksen ympärille rakentui keväällä 2019 startannut uutistoimistojen ja mediatalojen kansainvälinen yhteisprojekti, jonka keskeiset opit julkaistaan nyt oppaana sekä Suomessa että maailmalla. STT:n kumppanina projektin vetämisessä toimi saksalainen uutistoimisto Dpa.
Uutistoimistot ovat merkittäviä uutissisällön tuottajia omilla markkina-alueillaan, mutta niillä ei ole omaa julkaisualustaa. Uutisia julkaisevat mediatalot toimivat uutistoimiston tuotannon ikkunana kuluttajille.
Googlen innovaatiorahoituksella toteutetussa C-POP-projektissa (Content Performance Optimization Program) STT halusi yhdessä Saksan uutistoimisto Dpa:n ja paikallisten mediatalojen kanssa selvittää, millä tavalla uutistoimistot voisivat olla saumaton osa asiakkaidensa digitaalista sisältökokonaisuutta.
STT kehitti projektissa uutistoimiston ja julkaisijoiden välistä analytiikkatyökalua STT Tarkkailijaa tuomalla alustalle tietoa uutisten kulutuksesta. Projektin osana syntyi analytiikkakonsepti, joka ensi kertaa huomioi perusuutissisällön roolin osana julkaisijan omaa sisältöä.
Projektin aikana toteutetussa testissä STT:n asiakasmedia kohdensi omissa kanavissaan uutistoimiston artikkeleita uutisen aiheen kannalta olennaisille kohdeyleisöille. Testejä tehtiin useilla STT:n artikkeleilla, jotka kaikki konvertoivat asiakkaalle tilauksia.
Tämä kokeilu konkretisoi meille sen, että myös perusuutisoinniksi mielletty sisältö voi oikein kohdennettuna tiivistää media-asiakkaidemme ja heidän kohdeyleisöjensä välistä lukijasuhdetta. Kun yhdessä ymmärrämme digitaalista mediaympäristöä paremmin, vie jokainen journalismin osa-alue meitä kohti kokonaistavoitetta ja luo toimintaedellytyksiä luotettavan ammattijournalismin säilymiselle.
Liiketoimintapäällikkö Pihla Lehmusjoki, STT
STT ja Dpa ovat koonneet C-POP-projektin keskeisimmät opit ja johtopäätökset havainnolliseksi oppaaksi. Oppaassa kerromme, miten uutistoimisto voi tukea julkaisijaa digitaalisen liiketoiminnan kasvattamisessa.
Lataa opas ilmaiseksi täyttämällä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja painamalla ”tilaa”
Koko suomenkielinen päivälehdistö nojaa STT:n uutisiin - Aamulehti ja Satakunnan Kansa palasivat asiakkaiksi
Suomalaisen uutismedian kaikki keskeiset toimijat kuuluvat STT:n asiakaskuntaan ja kesäkuun alusta alkaen STT:n uutisia julkaisee jälleen koko suomenkielinen päivälehdistö.
Aamulehti ja Satakunnan Kansa palasivat 1. kesäkuuta STT:n uutispalvelun asiakkaiksi puolen vuoden tauon jälkeen.
Aamulehti haluaa tarjota nopean, kattavan, luotettavan ja neutraalin tiedon maailmasta. Tätä tarkoitusta STT:n uutiset hyvin tukevat.
Vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu, Aamulehti
Päätös palata takaisin STT:n asiakkuuteen oli helppo. Tiedämme, että palvelu on laadukasta ja pystymme tarjoamaan lukijoillemme erinomaista sisältöä.
Vastaava päätoimittaja Tomi Lähdeniemi, Satakunnan Kansa
STT:n uutistuotannon rooli korostunut koronakriisin aikana
Uutistoimiston yhteiskunnallinen merkitys korostuu entisestään poikkeusoloissa. Koronakriisin aikana STT:n uutisia on julkaistu asiakaskunnassa normaalia enemmän.
STT:n tarkoitus on palvella koko Suomen mediaa ja sen lukijoita. Nyt toteutunut alueellinen kattavuus on siksi hieno asia.
Toimitusjohtaja Kimmo Pietinen, STT
Keväällä tehdyssä media-analyysissä STT:n tuotantoon pohjautui merkittävä osa alkuvuoden koronauutisoinnista kotimaassa ja Lehtikuvan kuvakaupan ladatuimmat kuvat käsittelivät maaliskuussa kaikki koronaa.
.
Aamulehti ja Satakunnan Kansa siirtyivät toukokuun alussa Alma Medialta Sanoman omistukseen. Sanoma on myös STT:n suurin omistaja.
Korona valtasi arjen ja palstatilan - "STT:n yhteiskunnallinen merkitys korostuu kriisioloissa"
Kaikki alkoi 61-vuotiaan kiinalaismiehen kuolinuutisesta.
STT uutisoi Kiinan Wuhanissa leviävästä tuntemattomasta hengitystiesairaudesta ensi kerran lauantaina 11.1.2020, jolloin Kiinan viranomaiset tiedottivat ensimmäisestä kuolemantapauksesta.
Ennen STT:n uutista oli kiinalaisesta ”mysteeriviruksesta” ollut suomalaismediassa vain muutama yksittäinen maininta aiemmin samalla viikolla, mutta STT:n uutinen levisi jo yli kahdenkymmenen median julkaisemana.
Sittemmin koronaviruksen aiheuttamaksi tunnistettu sairaus on mullistanut niin ihmisten arjen kuin toimitusten uutissisällötkin. Myös toimituksellinen työ on siirtynyt ennennäkemättömällä laajuudella kotitoimistoihin.
Uutistoimisto on aina valmiudessa vastaamaan siihen, mitä maailmassa tapahtuu. Mitä odottamattomampi ja ennen näkemättömämpi tilanne, sitä isompi vastuu meillä on. Nyt poikkeusolot pakottivat meidät hajauttamaan työyhteisömme, mutta työ jatkuu pääosin kotikonttoreista kuten niin monella muullakin alalla. Pakon edessä opitaan paljon uutta, josta on myös hyötyä tulevaisuudessa.
vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, STT
Neljännes maaliskuun koronauutisista nojasi STT:hen
Uutistoimisto STT on ensimmäisen tammikuisen uutisensa jälkeen kirjoittanut koronaan liittyvistä aiheista jo yli 6 000 kertaa ja Lehtikuvan uutiskuvista liki 2 000 on käsitellyt tätä aihepiiriä. Uutiskuvapalvelussa on tammi-maaliskuun aikana välitetty yli 7 000 koronakriisiin liittyvää kuvaa. Lehtikuvan kuvakaupassa maaliskuun kahdeksan ladatuinta uutiskuvaa kuvittivat kaikki koronaa.
Maaliskuu oli Suomen koronauutisoinnissa käänteentekevä kuukausi. Mediaseurantayritys Retrieverin laajaan uutisaineistoon kohdistetun haun perusteella valtakunnallisessa mediassa ja maakuntalehdistössä koronauutisointi kymmenkertaistui maaliskuussa verrattuna tammi-helmikuuhun.
STT:n osuus koronauutisoinnin kokonaisvolyymistä näissä medioissa oli suurimmillaan helmikuussa, jolloin vähintään kolmannes noin 9 000 julkaisusta pohjautui STT:n tuotantoon. Maaliskuun reilusta 60 000 koronaa käsittelevästä uutisesta ainakin neljäsosassa mediakenttä nojautui STT:hen.*
Uutistoimiston myyntiartikkelin perustana ovat faktapohjaisuus, luotettavuus ja nopeus. Pandemian kaltaisessa tilanteessa sellaiselle on suuri tarve ja kysyntä. Uutistoimiston yhteiskunnallinen merkitys korostuu kriisioloissa.
toimitusjohtaja Kimmo Pietinen, STT
STT:n uutistekstiviesti piippasi 180 000 kertaa
Maaliskuu muutti myös uutistoimiston tuotannon painopisteitä. STT:stä lähti kuukauden aikana asiakkaille lähes 7 400 uutista, missä oli kasvua aiempiin kuukausiin yli kymmenen prosenttia. Lehtikuvan uutiskuvia lähetettiin yli 3 000 ja STT välitti medioiden käyttöön kuvaa myös sellaisista Valtioneuvoston kanslian tiedotustilaisuuksista, joissa Lehtikuvan kuvaaja oli ainoana kuvaajana paikalla.
Kun vielä tammi-helmikuussa keskimäärin kymmenesosa STT:n tekemistä uutisista liittyi koronaan, nousi osuus maaliskuussa uutisoinnissa jo kahteen kolmasosaan ja uutiskuvissa sekä uutisgrafiikassa molemmissa puoleen koko tuotannosta.
STT:n uutistuotannossa lisääntyivät erityisen paljon kotimaan ja talouden aiheet, kun taas urheilu-uutisoinnissa tulosuutisointi hiipui lähes tyystin.
STT Pro -tapahtumatietokannassa olevista maalis-kesäkuun tapahtuma- ja mediatilaisuuksista lähes puolet merkittiin perutuiksi tai siirretyiksi. Urheilutapahtumista tämän merkinnän sai liki 70 prosenttia tapahtumista. Tapahtumatietokanta täyttyy tällä hetkellä pääosin koronaan liittyvistä tapahtumista.
STT:n tekstiviestiuutisille maaliskuu aiheutti valtavan piikin. STT:n uutisviestien määrä tuplaantui normaalista ja kaikkiaan operaattori välitti STT:n uutistekstiviestejä perille yli 180 000 kertaa. Viesteistä puolet käsitteli koronaan liittyviä uutisaiheita.
Pandemia-ajan uutisoinnissa erottuu kolme pääasiaa: meidän pitää kertoa yleisölle kaikki olennaisimmat uutiset poikkeustilanteesta, ottaa näkökulma kerrallaan tolkku niiden syistä ja seurauksista sekä samalla jatkaa kaikkein tärkeimpien ja kiinnostavimpien muiden aiheiden seuraamista. Vaikka korona vie valtaosan huomiosta, elämään ja uutisiin tarvitaan yhä muutakin sisältöä.
vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, STT
Tiedotteiden lukeminen uuteen ennätykseen
Median eniten julkaisemat STT:n uutisaiheet liittyivät maaliskuussa kaikki koronaan. Muun muassa näitä STT:n uutisaiheita julkaistiin asiakasmedioissa yli 40 kertaa:
- 8.3.2020: Neljäsosalle italialaisista asetettiin liikkumisrajoituksia
- 13.3.2020: NBA-liiga ei uhitellut koronavirukselle – kausi päättyi kuin seinään
- 15.3.2020: Euroopassa ovet ja rajat sulkeutuivat yhä tiukemmin koronapelossa
- 19.3.2020: Ministeriö ohjeistanut sairaanhoitopiirejä olemaan julkistamatta koronan takia tehohoitoon päätyneiden määriä
- 23.3.2020: Suomessa 700 varmistettua koronatartuntaa, lähes puolet tartunnoista Husin alueella
- 25.3.2020: STT:n tieto: Hallitus on kallistumassa koko Uudenmaan maakunnan eristämiseen
STT:n kotimaan ja talouden uutisaiheiden julkaiseminen kasvoi asiakasmedioissa kolmanneksella verrattuna edellisvuoden keskiarvoon. Urheilun kokonaisjulkaisumäärä puolestaan laski 16 prosenttia tulosuutisoinnin hiivuttua.
STT:n kautta medioiden toimitusjärjestelmiin lähetettävien tiedotteiden määrä oli maaliskuussa neljänneksen suurempi kuin helmikuussa ja niistä puolet liittyi koronatilanteeseen. Myös tiedotteiden lukeminen STT Info -portaalissa nousi kaikkien aikojen ennätystasolle ja maaliskuun kymmenen luetuinta tiedotetta käsittelivät kaikki jollakin tavalla koronakriisiä.
*Luvuissa on huomioitu ainoastaan valtakunnallisen median ja maakuntamedian verkko- ja printtijulkaisut. Hakusanajoukkona on käytetty koronauutisoinnin identifioivia hakutermejä. STT:n osuutta julkaistuista uutisista eri medioissa ei voida laskea tarkasti, sillä STT:n tuotantoa hyödynnetään paljon myös taustatietona ja osana julkaisijan omaa tuotantoa. STT:n julkaisuosumien laskennassa on hyödynnetty STT Tarkkailija -analyysityökalua sekä hakusanoja Retrieverin mediaseurantaportaalissa. Retriever julkaisi maaliskuun puolivälissä oman, kattavamman analyysinsä korona-uutisoinnista, missä tutkittiin uutisaiheen näkyvyyttä koko mediakentässä.