Seitsemän paikallismediaa palaa STT:n uutispalvelun asiakkaaksi - "Nyt hetki oli otollinen"
STT:n uutisten yleisö kasvaa merkittävästi, kun seitsemän paikallismediaa palaa uutistoimiston uutispalvelun asiakkaaksi vuoden 2020 alussa.
Lisäksi Lehtikuvan uutiskuvapalvelun asiakaskunta kasvaa yhdeksällä palaavalla asiakkaalla.
STT on solminut sopimuksen uutispalvelusta ja uutiskuvapalvelusta Mediatalo Keskisuomalaiseen kuuluvien Etelä-Saimaan, Kouvolan Sanomien, Kymen Sanomien, Länsi-Savon, Itä-Savon, Uutisvuoksen, Aamupostin, Keski-Uusimaan, Uusimaan, Länsi-Uusimaan, Iisalmen Sanomien, Itä-Hämeen ja Warkauden Lehden kanssa.
Asiakaskunnan ja yleisön kasvu on STT:lle luonnollisesti iloinen asia. Se vahvistaa uutistoimiston asemaa suomalaisen uutismedian keskeisenä toimijana.
Toimitusjohtaja Kimmo Pietinen, STT
Palvelua verkossa vuorokauden ympäri
Etelä-Suomen Median lehdet Aamuposti, Keski-Uusimaa, Uusimaa ja Länsi-Uusimaa ovat olleet pitkään vain Lehtikuvan uutiskuvapalvelun asiakkaita luovuttuaan STT:n uutispalvelusta vuonna 2016. Aamuposti ilmestyy Hyvinkäällä ja Riihimäellä, Keski-Uusimaa Tuusulassa, Järvenpäässä ja Keravalla, Uusimaa Porvoossa ja Länsi-Uusimaa Lohjalla.
Nyt hetki oli otollinen myös uutispalvelun käyttöönotolle. Olemme kasvattaneet digitaalisten tilaajien määrää kolmessa vuodessa merkittävästi ja tämän vuoksi on perusteltua, että pystymme palvelemaan lukijoita verkossa vuorokauden ympäri. STT:n uutispalvelu antaa tähän mahdollisuuden samalla, kun se vahvistaa lehtien uutisseurantaa Uudenmaan kunnissa.
Sisältöjohtaja Silja Tenhunen, Etelä-Suomen Media
Tarve korostuu poikkeustilanteissa
Warkauden Lehti ja Heinolassa ilmestyvä Itä-Häme ovat olleet STT:n asiakkaita viimeksi kaksi vuotta sitten. STT:n uutisia julkaiseva Iisalmen Sanomat puolestaan palaa kuvapalvelun käyttäjäksi 1,5 vuoden tauon jälkeen.
STT:n kanssa tehty sopimus tuo runsautta sekä Iisalmen Sanomien että Warkauden Lehden sisältöön. Se korostuu erityisesti poikkeuksellisissa ja merkittävissä valtakunnallisissa uutistilanteissa, joiden hoitamisesta STT:llä on pitkät perinteet.
Sisältöjohtaja Seppo Rönkkö, Savon Media
STT:n uutispalvelu täydentää ja monipuolistaa Itä-Hämeen sisältötarjontaa Päijät-Hämeessä. Esimerkiksi valtakunnallisten uutisten paikallistaminen onnistuu fiksumminkin, kun saamme mukaan myös yleisen uutisen STT:n tuottamana. Näemme tässä mahdollisuuksia myös urheilu-uutisoinnin laajentamisessa.
Sisältöjohtaja Markus Pirttijoki, Päijät-Häme, Mediatalo Esa
Konserniin kuuluvat Kaakon Viestinnän lehdet palasivat STT:n uutispalvelun asiakkaiksi jo kesällä 2019, mutta palaavat vuoden 2020 alusta myös kuvapalveluasiakkaiksi.
Paluumme Lehtikuvan asiakkaaksi on luonnollinen seuraava askel sen jälkeen, kun palasimme STT:n asiakkaiksi kesällä. Lehtikuvan palvelun laaja kattavuus ja tunnettu laatu ovat meille tärkeitä asioita.
Sisältöjohtaja Pekka Lakka, Kaakon Viestintä
Keskisuomalainen-konsernin maakuntalehdet Keskisuomalainen, Savon Sanomat ja Etelä-Suomen Sanomat ovat sekä STT:n uutispalvelun että uutiskuvapalvelun asiakkaita.
STT alkaa moderoida uutissivustojen kommenttiosioita
Suomen Tietotoimisto alkaa moderoida uutissivustojen kommenttiosioita marraskuun alusta lähtien. Kyseessä on uusi palvelu, jossa kansalliseen uutis- ja kuvatoimistoon keskittyy ainutlaatuista osaamista. STT:n ensimmäinen asiakas on Suomen suurin uutismedia Ilta-Sanomat.
Ilta-Sanomissa moderointi on ollut keskeisessä roolissa verkkopalvelun alkumetreistä lähtien. Niin se on jatkossakin. Moderoinnin kehittämisen kannalta siirto STT:lle on keskeistä, sillä STT pystyy tarjoamaan laadukasta palvelua koko suomalaiselle mediakentälle.
Kustantaja ja vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja, Ilta-Sanomat
Moderointi on järkevää toteuttaa Suomessa median yhteispelinä. STT on luonteva toimija rakentamaan yhteistä osaamista keskustelumoderoinnin ympärille.
Toimitusjohtaja Kimmo Pietinen, STT
Moderointipalvelua tarkoitus laajentaa
STT:llä on neuvottelut käynnissä useamman muun median kanssa ja moderoinnin on määrä laajentua vuodenvaihteen jälkeen.
Tarkoituksena on, että laajennamme moderointipalvelua myös muihin kuin media-asiakkaisiin ensi vuoden aikana.
Liiketoimintapäällikkö Maunu Anhava, STT
STT:llä keskusteluja valvovat toimihenkilöt, joilla on aiempaa kokemusta moderoinnista. Moderointia ei tehdä STT:n uutistoimituksessa. Kommenttien hyväksyminen tai hylkääminen tehdään asiakkaan yhdessä STT:n kanssa määrittelemän linjauksen mukaan.
STT on ensimmäinen uutistoimisto Euroopassa, joka ryhtyy tarjoamaan kommenttiosioiden moderointia laajamittaisena palveluna. Australiassa uutistoimisto AAP tarjoaa media-asiakkailleen kommenttiosioiden moderointia.
STT ja Yle käynnistävät yhteistyön uutisrobotiikassa
STT ja Yleisradio ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tarkoituksena on tuoda uutisrobotiikassa kehitettyjä sovelluksia laajemmin suomalaisten uutismedioiden käyttöön.
STT on tänään lanseerannut asiakkailleen tulosdataa ja tekstirobotiikkaa yhdistävän STT Holvi beta -palvelun, jonne tuodaan myös Yleisradion kehittämän Voitto-robotin jääkiekkouutisia kirjoittava versio.
Sekä Ylessä että STT:ssä on kehitetty robotiikkasovelluksia useamman vuoden ajan. STT on automatisoinut useita uutistyön osia: muun muassa osan STT:n yöllisistä hälytyssoitoista soittaa robottilukija, verkosta bongataan uutisia Pikkulintu-työkalulla, Tarkkailija-työkalu visualisoi uutistoimiston analytiikkaa ja STT:n uutiset käännetään koneellisesti englanniksi ja ruotsiksi.
.
Scoopmatic opetteli lätkäsuomea
STT:n ensimmäinen tekstiä tuottava robotti on Scoopmatic, jonka kielimalli on opetellut uutisoimaan suomeksi käyttäen oppimateriaalinaan STT:n uutisarkistoa. Scoopmatic kirjoittaa uutisia jääkiekosta tulosdatan perusteella.
Yleisradion ”Lätkä-Voitto”-robotti puolestaan on yksi Ylen kokeiluista dataan perustuvan journalismin automatisoimiseksi. Se kirjoittaa suomen ja ruotsin kielillä jääkiekon tulos- ja tilastodatasta artikkeleita. Voitto eroaa STT:n Scoopmaticista siten, että se tuottaa artikkeleita valmiiden tekstipohjien avulla kun taas Scoopmatic hyödyntää koneellisesti oppivaa kieliteknologiaa.
Yhdistämällä voimamme Yleisradion kanssa pystymme tuomaan mediatoimijoille tarjolle monipuolisempia automaatioratkaisuja. Tämä on hienoa koko media-alan näkökulmasta.
Liiketoimintapäällikkö Pihla Lehmusjoki, STT
STT jälleen Suomen luotetuimpia medioita - kyselyssä vain 3% kansalaisista piti STT:n uutisointia epäluotettavana
Kansalaiset luottavat Suomessa eniten STT:n ja Ylen uutisointiin. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) syyskuussa teettämästä tutkimuksesta, jossa vastaajat arvioivat luottamusta eri tiedotusvälineiden uutisointiin.
Tutkimuksen mukaan luotettavimpina pidettiin Ylen TV-uutisia (84% arvioi uutisoinnin erittäin tai melko luotettavaksi), Ylen radiouutisia (82%) ja STT:n uutisia (81%). Luottamus STT:n uutisointiin on noussut kahden vuoden takaisesta kolmella prosenttiyksiköllä.
Kärkipaikalle STT nousi arvioitaessa käänteisesti vähiten epäluotettavaa mediatoimijaa. Vain 3% vastaajista piti STT:n uutisointia melko tai erittäin epäluotettavana.
Haluamme STT:ssä tehdä uutistyötä niin, että kaikki sekä Suomessa että muualla voivat luottaa siihen, omasta katsontakannastaan riippumatta.
Kirjasimme tämän tavoitteen kesällä myös näkyviin toimituspolitiikkaamme. Tuntuu hyvältä, kun yleisö kertoo meidän onnistuvan siinä.
Vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, STT
.
Vähiten kansalaiset luottivat sosiaalisen median, kuten Facebookin, Twitterin tai Instagramin uutisointiin. 68 % vastaajista piti niitä epäluotettavina, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta sitten.
Luottamus mediaan lisääntynyt
Tutkimus on toteutettu vuosina 2013, 2017 ja 2019. Näkemykset tiedotusvälineiden uutisointien luotettavuudesta ovat muuttuneet hieman kahden vuoden takaisesta.
Pääsääntöisesti luottamusta ilmentävät luvut ovat jonkin verran voimistuneet. Etenkin Ylen TV- ja radiouutisiin sekä STT:n uutisointiin kohdentuu aiempaa enemmän äärimmäisiä luottamuksen ilmauksia.
STT julkaisi vuonna 2015 uutistoimiston 10 teesiä luotettavuudesta, joissa uutistoimistolle keskeinen arvo muotoiltiin lupaukseksi siitä, mitä luotettavuus STT:ssä tarkoittaa.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimukseen haastateltiin yhteensä 1127 vastaajaa, jotka edustavat maamme 18-79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Arvioitavia tahoja oli kaikkiaan 12. Tutkimuksen toteutti syyskuun 2019 alussa Kantar TNS Oy ja tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
STT valvoo öitä pian Australian lisäksi myös Pasilassa - Yleisradion uutistoimituksen yövuoroja tekevät joulukuusta alkaen STT:n toimittajat
STT ja Yleisradio ovat solmineet sopimuksen yhteistyöstä, jossa Yleisradion uutistoimituksen yövuoroja Pasilassa tekevät jatkossa STT:n toimittajat. Uusi yhteistyö käynnistyy joulukuun alussa.
Järjestely ei ole Yleisradiolle uusi, sillä Yle on hoitanut yövuoroja kumppanuusmallilla jo vuodesta 2015.
Saamme yönaikaiseen uutistoimintaamme tunnetun journalistisen kumppanin. STT:n toimituksellinen rekrytointi- ja johtamisosaaminen sekä STT:n uutisorganisaation koko ketjun tuki varmistavat yöpäivystykselle ja nousevalle uutisaamulle parhaat lähtökohdat. Samalla haluamme vahvistaa suomalaisen median monimuotoisuutta ja toimintaedellytyksiä.
uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen, Yle
On hieno asia, että Yle luottaa STT:hen tämän vastuullisen tehtävän hoitamisessa. Hieno asia on niin ikään se, että STT:n rooli ja merkitys suomalaisten vastuullisten uutismedioiden palvelijana vankistuu.
toimitusjohtaja Kimmo Pietinen, STT
Yhteistyö Yleisradion kanssa ei vaikuta STT:n muihin asiakkaisiin, joiden uutispalvelu jatkuu ennallaan.
Yleisradion tiloissa Pasilassa työskentelee joka yö kaksi ihmistä, jotka vastaavat Ylen uutistoimituksen tehtävien hoitamisesta. Lisäksi STT:llä on joka yö vähintään kaksi omaa toimittajaa uutistoimiston yövuoroissa, jotka tehdään Australian Sydneystä.
Kenguruvuoroja jo 5 vuotta
STT siirsi oman yövuorotoimintansa tehtäväksi päivävuoroina Australiasta vuonna 2014. ”Kenguruvuorolaiset” uutisoivat öisin muun muassa kotimaan ja ulkomaiden tapahtumista sekä huolehtivat STT:n hälytyspalveluista.
STT:llä on maapallon toisella puolella työkierrossa kulloinkin neljä omaa toimittajaa, joiden kenguru-komennus kestää keskimäärin 1-2 vuotta. Myös esimerkiksi muut pohjoismaiset uutistoimistot pyörittävät yövuorojaan Australian uutistoimiston AAP:n tiloista.
Kaakon Viestinnän maakuntalehdet palaavat STT:n uutispalvelun asiakkaiksi
Kaakon Viestinnän maakuntalehdet palaavat heinäkuun alussa STT:n uutispalvelun asiakkaiksi neljän vuoden tauon jälkeen. Tuolloin Etelä-Saimaa, Itä-Savo, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat ja Länsi-Savo alkavat julkaista STT:n uutispalvelun juttuja kotimaasta ja ulkomailta.
Tällä hetkellä Kaakon Viestintä julkaisee Helsingin Sanomien toimittamia kotimaan ja ulkomaiden uutisia. Maakuntalehdet aloittivat sisältöyhteistyön Helsingin Sanomien kanssa vuoden 2015 alussa ja luopuivat samalla STT:n palveluiden asiakkuudesta.
STT:ssä toteutetut uudistukset vakuuttivat Kaakon Viestinnän
Kaakon Viestinnän sisältöjohtaja Pekka Lakka perustelee paluuta uutistoimiston asiakkaaksi STT:ssä tapahtuneilla uudistuksilla.
Kun STT:n omistuksessa tapahtui viime vuonna muutoksia, STT uudisti myös palvelujensa hinnoittelumallin. Nykyisin hinnoittelussa huomioidaan myös aineiston käytön määrä. Nykyinen malli on aiempaa reilumpi, ja se palvelee meidän lehtiemme tarpeita erinomaisesti. Helsingin Sanomien kanssa tehty sisältöyhteistyö on toiminut erittäin hyvin, eikä muutos johdu Hesarista vaan nimenomaan STT:stä.
Sisältöjohtaja Pekka Lakka, Kaakon Viestintä
STT:lle Kaakon Viestinnän paluu uutispalvelun asiakkaaksi on luonnollisesti iloinen uutinen, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Pietinen. Pietisen mukaan kansalliselle uutistoimistolle on tärkeää, että sillä on laaja asiakaskunta.
Kaakon lehtien paluun jälkeen voi sanoa, että STT:n uutisten piirissä ovat nyt kaikki suomalaisen uutismedian keskeiset toimijat. STT:n uutiset tavoittavat periaatteessa jokseenkin kaikki suomalaiset.
Toimitusjohtaja Kimmo Pietinen, STT
STT Tarkkailijan kehitykseen merkittävä rahoitus – kansainvälinen yhteistyöprojekti rakentaa digitaalista siltaa uutistoimiston ja julkaisijoiden väliin
STT on mukana suuressa kansainvälisessä kehityshankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää digitaalista ansaintalogiikkaa kansallisen uutistoimiston ja sen media-asiakkaiden kesken. Projektille on myönnetty 500 000 euron Google DNI -innovaatiorahoitus.
STT kehittää projektissa uutistoimiston ja julkaisijoiden välistä analytiikkaa, mihin STT:llä käytetään Tarkkailija-nimistä työkalua. Tarkkailijalla seurataan STT:n kirjoittamien uutisten läpimenoa suomalaisessa mediassa.
Tarkkailija osaa tällä hetkellä kertoa, missä verkkosivuilla ja painetuissa lehdissä STT:n uutisia julkaistaan. Kehitysprojektin myötä Tarkkailija pystyy kertomaan myös sen, miten yleisö näitä uutisia verkossa lukee.
Uutistoimistot ovat merkittäviä perusuutismateriaalin tuottajia omilla markkina-alueillaan. Kansainvälinen yhteistyöprojektimme rakentaa verkkoliiketoiminnan siltaa uutistoimiston ja sen tuotantoa julkaisevien medioiden väliin.
Liiketoimintapäällikkö Pihla Lehmusjoki, STT
Lukija analytiikan keskiössä
Julkaisutietoa ja lukijatietoa yhdistämällä STT haluaa tulevaisuudessa tuottaa uutispalveluasiakkailleen analyysejä siitä, miten mediatalot voivat parhaiten hyödyntää uutistoimiston materiaalia verkkoliiketoiminnan kasvattamisessa.
STT:n tehtävä on olla hyödyksi asiakkailleen eli mediataloille. Tässä hankkeessa saamme parempaa tietoa siitä, miten uutisiamme luetaan. Pystymme sen avulla, yhdessä asiakasmedioiden kanssa, muokkaamaan uutispalveluamme entistä merkityksellisemmäksi – myös uutisten varsinaisille asiakkaille eli kaikille suomalaisille.
Toimitusjohtaja Kimmo Pietinen, STT
STT:n teknisenä yhteistyökumppanina Tarkkailija-kehityksessä on ohjelmistoyhtiö Namia.
Kansainvälistä kehitysprojektia kutsutaan nimellä C-POP (Content Performance Optimization Program). Mediatoimijoista projektissa ovat STT:n lisäksi mukana projektin vetäjänä toimiva Saksan uutistoimisto dpa sekä molemmista maista yksi valtakunnallinen ja yksi maakunnallinen mediatalo.
Mediataloja Suomesta ja Saksasta
Suomesta mukana on muun muassa Ilkkaa ja Pohjalaista julkaiseva I-Mediat sekä Helsingin Sanomia ja Ilta-Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland.
Haluamme vahvistaa digitaalista asemaamme. STT auttaa meitä saamaan entistä tarkempaa tietoa lukijakäyttäytymisestä verkkopalveluissa ja tämä tukee sisältöstrategiaamme: Haluamme tuottaa lukijaodotuksia vastaavaa uutissisältöä. Kun me ja STT tiedämme tarkemmin, mitä lukijat haluavat lukea, auttaa se meitä jakamaan voimat oikein ja tekemään asiat paremmin lukijoille.
Päätoimittaja Satu Takala, Ilkka
Saksasta mukana ovat mediatalot Funke Digital ja Neue Osnabrücker Zeitung.
Saksan uutistoimisto dpa kehittää projektissa uudentyyppisiä, automatisoituja metadatamalleja, joilla julkaisijat pystyvät personoimaan uutistoimiston uutismateriaalia vastaamaan digitaalisen journalismin tarpeita.
C-POP tarttuu yhteen median digitaalisen aikakauden tärkeimmistä haasteista: miten julkaisijat ja niille sisältöä tuottavat uutistoimistot voivat kirjoittaa tarinoita, jotka motivoivat lukijoita maksamaan ammattimaisesta journalismista.
Chief Digital Officer & coordinator of the C-POP project Meinolf Ellers, German Press Agency dpa
C-POP-projektissa ovat mediatoimijoiden lisäksi mukana uutistoimistojen kansainvälinen kehitysverkosto MINDS ja uutisten kansainvälisestä asialuokitusstandardista huolehtiva IPTC-järjestö.
Tukea pienen kielialueen uutisrobotiikan tarpeisiin - STT mukana eurooppalaisessa yhteistyöhankkeessa
STT on mukana vuonna 2019 alkavassa laajassa tutkimus- ja innovaatiohankkeessa, jonka keskiössä on uutisrobotiikan skaalautuminen yli kielirajojen. Embeddia-hankkeeseen osallistuu kuusi eurooppalaista yliopistoa ja STT:n lisäksi kolme muuta media-alan yritystä. Suomesta mukana on Helsingin yliopisto.
Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten uutisrobotiikkaan liittyvät teknologiset ja sisällölliset ratkaisut voisivat olla nykyistä helpommin hyödynnettävissä yli kielirajojen. Pienillä kielialueilla, kuten Suomessa, ei ole voitu hyödyntää kaikkia niitä teknologioita, joita esimerkiksi anglosaksisella kielialueella on kehitetty.
- Embeddia tarjoaa STT:lle uuden ainutlaatuisen verkoston, josta ammentaa asiantuntemusta omaan kehitystyöhön, toteaa STT:n toimitusjohtaja Kimmo Pietinen.
Kolmevuotinen hanke saa EU:n Horisontti2020-rahoitusta. STT:n osuus rahoituksesta on reilut 100 000 euroa.
Helsingin yliopiston juttu aiheesta
STT:n jutuissa "liikaa ihmistä"
STT:n osalta hanke nivoutuu luontevaksi osaksi muita uutisrobotiikkaprojekteja. STT jatkaa tekstirobotiikan kehittämistä suomen kielellä modernin kieliteknologian keinoin niin Embeddian kuin aiemmin startanneen Scoopmatic-projektin puitteissa.
- Scoopmatic-projektissa hyödynnetään neuroverkkoja tavalla, joka on periaatteiltaan kieliriippumaton. Scoopmaticissä tavoite on, että pystyisimme luomaan mahdollisimman automaattisesti uusia uutistekstejä perustuen aiempiin teksteihin, selittää uutiskehittäjä Maija Paikkala.
Tämän vuoden alkupuolella alkaneessa Scoopmatic-projektissa on jo törmätty ensimmäisiin teknologisiin rajoitteisiin.
- Meillä on laadullinen ongelma: STT:n uutisjutut sisältävät "liikaa ihmistä", jotta mallinnus osaisi yhdistellä uudet uutiset kaikilta osin oikealla tavalla. Esimerkiksi jääkiekkouutisissa mallinnus voi hyödyntää aiemmista jutuista vain niitä lauseita, jotka perustuvat koneelle annettavaan otteludataan. Niinpä esimerkiksi pelaajien tai joukkueiden kuvailut tuottavat erikoisia lopputuloksia, kun ne yhdistyvät mallinnuksessa väärin, kertoo Paikkala.
Esimerkiksi lause "viime kaudella liigan parhaana vahtina palkittu (Pekka) Rinne päästi kiekon vain kahdesti ohitseen" saa koneen hämilleen.
STT jatkaa mallinnuksen kehittämistä yhdessä Turun yliopiston NLP-kieliteknologiaryhmän ja teknologiayritys Namian kanssa. Samaan aikaan STT kuitenkin lähestyy tekstirobotiikkaa myös toisesta suunnasta.
- Koska näyttää, että tässä vaiheessa täysin automaattinen tekstipohjien generointi on haastavaa, testaamme myös niin kutsuttua templaterobotiikkaa. Siinä ajatus on, että ihminen luo koneelle säännöt ja tekstikatkelmat, joita kone sitten yhdistelee saamansa datan pohjalta. Etsimme parasta mahdollista lopputulosta täyden automaation ja ihmistyön välimaastosta, Paikkala linjaa.
Tavoitteena on kehittää uutisrobotiikkaa, joka hyödyttää STT:n asiakkaita.
- Tämä on STT:ssä kaiken kehitystyön tarkoitus, Pietinen muistuttaa.
Uutisrobotiikka parantaa uutispalvelun laatua ja ainakin osa komponenteista on otettavissa käyttöön myös muissa toimituksissa. Tästä esimerkki on STT Pikkulintu, joka lennähtää toimitusten käyttöön vuoden 2019 alkupuolella.
Tutustu STT:n uutisrobotiikkaprojekteihin
Minna Holopainen STT:n vastaavaksi päätoimittajaksi
Mika Pettersson eroaa STT:n toimitusjohtajan ja vastaavan päätoimittajan paikalta yhteisestä sopimuksesta.
Käytännön journalistista työtä STT:llä pitkään johtanut uutispäätoimittaja Minna Holopainen nimitetään 1.10. alkaen STT:n vastaavaksi päätoimittajaksi. Holopainen on työskennellyt STT:ssä vuodesta 1997, ensin toimittajana, sitten uutispäällikkönä ja toimituspäällikkönä ja vuodesta 2010 alkaen uutispäätoimittajana.
”STT:n toimitus on hieno, kunnianhimoinen työyhteisö, jossa opin itse uutta joka päivä. Mika on ollut 12 vuotta paras mahdollinen esimies ja työpari sen johtamisessa. Tietysti on haikeaa, kun hän lähtee, mutta STT:n uutistyö jatkuu. Haluamme kehittää uutistoimistoa asiakkaidemme ja suomalaisen yleisön tarpeisiin”, sanoo Minna Holopainen.
Mika Pettersson eroaa tehtävästään yhteisestä sopimuksesta ja hyvässä yhteisymmärryksessä.
”Aloin pohtia uuden tekemistä jo viime keväänä ja olen keskustellut tästä avoimesti myös yhtiön hallituksen kanssa. Olen ollut tässä roolissa 12 vuotta. Se on pitkä aika turbulentilla media-alalla semminkin kun viime vuodet ovat STT:ssä olleet raskaita. Koko Euroopassa taitaa olla vain yksi uutistoimistojohtaja, joka on ollut toimitusjohtajana pidempään”, Pettersson sanoo.
STT:n uuden toimitusjohtajan valinnasta päätetään lokakuussa.
”Välitän varmasti koko toimialan puolesta lämpimät kiitokset Mikalle pitkästä urasta STT:llä. Kuluneet vuodet ovat olleet haastavia, ja Mika on työskennellyt pitkäjänteisesti jatkuvan muutoksen keskellä. Kiitos myös Minnalle entistä suuremman vastuun ottamisesta ja onnea uudessa työssä: Minnan kova osaaminen ja journalistinen kokemus ovat erittäin tärkeässä roolissa, kun STT:tä kehitetään edelleen”, kommentoi STT:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Putkiranta.
Vuoden uutistoimistotekona palkittu STT Tarkkailija sen paljastaa: STT:n uutisia julkaistaan kuukausittain yli 25 000 kertaa
STT:n rooli suomalaisten mediankuluttajien arjessa on keskeinen, vaikka harva kiinnittää siihen huomiota. Uutisoinnin kokonaiskuvan paljastaa analytiikkatyökalumme STT Tarkkailija, jolla seuraamme uutistoimiston uutisoimien aiheiden läpimenoa suomalaisessa mediassa.
STT uutisoi kuukausittain noin 2 300 uutisaiheesta, joita julkaistaan tiedotusvälineissä yli 25 000 kertaa. Painetuissa sanomalehdissä STT:n tuottamia uutisia julkaistaan kuukaudessa keskimäärin 6 000–7 000 kertaa ja medioiden verkkosivuilla yli 20 000. Kesäkuukaudet ovat uutisoinnissa tyypillisesti hieman talvikuukausia hiljaisempaa aikaa.
Maakuntamedioissa STT:n uutistuotanto näkyy vahvasti niin painetuissa lehdissä kuin verkkosivuillakin. Kaikista julkaistuista STT:n uutisista vajaa viidennes julkaistaan valtakunnallisissa tiedotusvälineissä, neljä viidennestä maakunnissa. Painetuissa lehdissä julkaistuista STT:n uutisista valtaosa päätyy paperille maakuntalehdissä.
STT Tarkkailija osoittaa, että sanomalehdissä julkaistaan erityisen paljon STT:n urheilu-uutisia sekä kotimaan ja politiikan uutistarjontaa. Verkossa puolestaan korostuvat kotimaan ja urheilun lisäksi ulkomaan uutiset.
Uutistoimisto toimii volyymibisneksessä. STT Tarkkailijalla mittaroimme muun muassa sitä, miten hyvin skaalaetu toteutuu uutistuotannossamme.
Tarkkailija mittaa STT:n uutistuotannon käyttöastetta kolmella eri määreellä: kuinka suuri osa STT:n uutisoimista aiheista päätyy asiakasmedioidemme kautta julki, miten suuri osa uutisistamme julkaistaan vähintään kymmenessä julkaisukanavassa ja mikä on STT:n uutisaiheiden keskimääräinen julkaisukertojen määrä.
Joka päivä noin puolet STT:n käsittelemistä uutisaiheista julkaistaan ainakin kymmenen kertaa asiakasmedioiden painetussa- tai verkkolehdessä, mikä tarkoittaa sitä, että uutiset on koettu mediankuluttajille merkitykselliseksi useissa tiedotusvälineissä ympäri maan.
Tarkkailija-analytiikkatyökalu on ollut STT:ssä käytössä maaliskuusta 2017 alkaen. Se on otettu käyttöön myös muissa pohjoismaisissa uutistoimistoissa Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Lue Suomen Lehdistön juttu siitä, miten Tarkkailijan analytiikka ohjaa työtä STT:ssä
