Sanoma Media Finland nostaa omistusosuutensa STT:stä 75,4 prosenttiin – Helsingin Sanomat palaa uutispalveluasiakkaaksi
STT:n omistusrakenteessa on tapahtunut muutos TS-Yhtymän ja Alma Median myytyä omistusosuutensa STT:stä Sanoma Media Finlandille.
Kaupan tavoitteena on yksinkertaistaa yhtiön omistuspohja ja hakea kestävä toimintamalli uutistoimiston jatkolle. Myös STT:n uutispalvelusta aiemmin luopunut Helsingin Sanomat palaa asiakkaaksi.
Kaupan myötä Sanoman omistusosuus STT:stä nousee aiemmasta 33,4 prosentista 75,4 prosenttiin. Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta uskoo aidosti, että kotimaiselle perusuutistoimistolle on tarvetta ja kysyntää.
Lue lisää Sanoma Media Finlandin tiedotteesta
https://twitter.com/STTuutiset/status/1011868135664898049
STT sukeltaa tekoälyn maailmaan – U-Bot-robotin kehitykseen merkittävä rahoitus
STT yhteistyökumppaneineen rakentaa tekoälyä ja koneoppimista hyödyntävän uutisrobotin. U-Botiksi kutsuttava robotti tuottaa uutistekstiä automaattisesti sille annettuun dataan ja aiempiin uutisteksteihin perustuen. Projekti saa Googlen DNI-innovaatiorahoituksesta tukea 220 000 euroa.
– Uutisrobotiikan tavoitteena on siirtää manuaalista työtä ihmiseltä koneelle. Tässä projektissa siirrämme uutisten kirjoittamisen lisäksi koneen tehtäväksi myös robotin käyttämien tekstipohjien luomisen, kertoo STT:n uutiskehittäjä Maija Paikkala.
Uutisrobotin rakentamisessa sovelletaan niin kutsuttuja syviä neuroverkkoja uutistekstien automaattiseen kirjoittamiseen.
– Nykyiset uutisrobotit perustuvat käsin kirjoitettuihin tekstipohjiin, jotka ovat työläitä tuottaa ja samalla myös toistuvia. Modernin tekoälyn avulla toivomme kehittävämme monipuolisempaa uutistekstiä tehokkaammin.
Apuna kieliteknologian ammattilaisia
.
STT:n kumppaneina projektissa ovat Turun yliopiston TurkuNLP-kieliteknologiaryhmä sekä teknologiayritys Namia, joka on erikoistunut tekoälyyn perustuviin palveluihin. Projekti on kaksivuotinen, mutta se tulee jo matkan varrella tuottamaan uutisia STT:n uutispalveluihin.
– Olemme panostaneet erityisesti suomen kielen teknologiaan, ja tämä projekti on erinomainen mahdollisuus soveltaa perustutkimuksemme tuloksia haastavaan ongelmaan, kertovat Turun kieliteknologiaryhmän tutkija Jenna Kanerva ja apulaisprofessori Filip Ginter.
Namian toimitusjohtaja Niko Myllysen mukaan yhteistyössä yhdistyvät vahva osaaminen kieliteknologiasta, uutistoiminnasta ja digipalveluista.
– Olemme tehneet useita onnistuneita projekteja STT:n kanssa. Nyt alkava projekti on luonteva jatkumo niille, Myllynen sanoo.
Google innovaatiotuki vauhdittanut jo useita STT:n projekteja
STT on aiemmin saanut Googlen innovaatiotukea uutisseurannan automatisointiin. Käynnissä olevassa projektissa rakennetaan Pikkulintu-nimistä työkalua verkkosivujen seurantaan, ja myös tässä projektissa STT:n teknologiakumppanina on Namia. Ensimmäinen prototyyppiversio Pikkulinnusta on jo käytössä STT:n toimituksessa.
Lisäksi STT on mukana kansainvälisessä yhteistyöprojektissa, jossa uutistoimistot rakentavat Googlen rahoituksen avulla järjestelmän urheilutulosten käsittelyyn.
Mistä on kysymys uutisrobotiikassa?
Mitä hyötyjä uutisrobotiikasta voi olla?
Lue STT:n tiedote U-Bot-projektista täältä
Haemme kesäksi uutisnälkäisiä journalisteja ja kuvaajia!
Suomen kovin uutiskone STT hakee uutisnälkäisiä journalisteja eri osastoille kesäksi 2018.
Oletko sinä nopea, oma-aloitteinen ja luotettava toimittaja, kuvaaja, kuvatoimittaja tai graafi kko? Tiedätkö, miten juttu koukuttaa lukijansa? Vai oletko visuaalisuuden merkityksen ymmärtävä, taitava kuvaaja?
Arvostamme uutisnälkää, paineensietokykyä ja hyviä yhteistyötaitoja. Kannustava työilmapiiri ja hyvä tiimihenki ovat meille kunnia-asioita.
Haemme journalisteja 24h-toimitukseen, urheiluun, Lehtikuvaan ja grafiikkaosastolle. 24h-toimitus kirjoittaa kotimaan, ulkomaan, talouden, politiikan ja kulttuurin aiheista sekä rikos- ja oikeusasioista. Etsimme 24h-toimitukseen myös tarkkoja, kieleen intohimoisesti suhtautuvia juttujen käsittelijöitä.
Tarjoamme vauhdikkaan kesän valtakunnallisten uutisaiheiden parissa.
Lisätietoja voi kysyä toimitusten esimiehiltä, puh. vaihde (09) 695 811. Lähetä vapaamuotoinen hakemus liitteineen 10. joulukuuta 2017 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kesarekry@stt. fi. Merkitse sähköpostin otsikkoon, mille osastolle haet (esim. Kesätyöhakemus 24h-toimitukseen). Sähköpostiviestin koko enintään 2 Mt.
Yle jatkaa STT:n asiakkaana – sopimus tiivistää sisältöyhteistyötä
Yle jatkaa STT:n asiakkaana uutis- ja kuvapalveluissa sekä suunnittelupalveluissa. Sopimus on 1.1.2018 alkaen voimassa toistaiseksi, ja se vahvistaa entisestään uutistoimiston ja yleisradioyhtiön yhteistyötä.
”Ylen tavoitteena tehdylle sopimukselle on STT:n uutisten laajempi käyttö muun muassa sähkeuutisissa, mikä mahdollistaa entistä suuremman panostuksen Ylen omiin, syventäviin ja taustoittaviin uutisiin”, sanoo Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vt. johtaja ja vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten.
”Yle on iso ja vaativa, mutta myös hyvin rakentava asiakas. Aiomme palvella heitä vastedeskin hyvin”, sanoo STT:n toimitusjohtaja ja vastaava päätoimittaja Mika Pettersson.
STT:n tulevaisuudesta on syksyn aikana käyty paljon keskustelua. Petterssonin mukaan Ylen kanssa tehty sopimus osaltaan helpottaa STT:n asemaa, mutta ei ratkaise sen talousongelmia.
Ylellä on uutis- ja kuvapalveluiden lisäksi käytössään suunnittelupalvelu STT Pro, joka auttaa toimitusta ennakoimaan ja suunnittelemaan uutispäiviä.
Yle palasi STT:n uutispalveluiden asiakkaaksi 1.4.2017 yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Ylen ja STT:n välillä oli jo aiemmin tehty sopimus valokuvien käytöstä Ylen julkaisuissa, televisiossa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa.
Ylen ja STT:n uudelleen tiivistynyt yhteistyö on yksi tulos Ylen ja kaupallisen median yhteistyömahdollisuuksia selvittävästä työstä. Viime vuoden kesäkuussa valmistunut Arto Satosen Yle-työryhmän raportti esitti, että Ylen tulisi aloittaa neuvottelut kaupallisen median kanssa, kunhan se on kilpailuoikeuden, valtiontukisääntelyn ja tekijänoikeuksien näkökulmasta mahdollista. Tavoitteeksi asetettiin järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa.
Yhteistyön jatkosopimuksen allekirjoittivat 2.10.2017 Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vt. johtaja ja vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten ja STT:n toimitusjohtaja Mika Pettersson.
Toimittaja, älä kavahda dataa! Sen analysoiminen on modernia journalismia
Jos pitäisi nimetä jokin pinnalla oleva trendisana liiketoiminnassa, se olisi data. Datasta puhuvat kaikki, mutta sen hyödyntäminen on monissa yrityksissä vielä lapsenkengissään.
Dataa on saatavilla valtavia määriä, mutta pelkkä datan olemassaolo ei tee autuaaksi. Viime kädessä merkityksellistä on pystyä tuottamaan saatavilla olevasta tiedosta ymmärrystä.
Datan analysoiminen muistuttaa monella tapaa journalismia. Datalle pitää osata esittää kysymyksiä ja asettaa sieltä saatavia vastauksia kokonaiskuvaan. Täytyy myös tietää, mistä vastaus kulloiseenkin kysymykseen on saatavilla: siis, keitä haastattelen.
STT on toiminut pohjoismaisten uutistoimistojen pioneerina media-asiakkaidemme julkaisukäyttäytymisen analysoinnissa ja kehittänyt järjestelmän, joka on sittemmin otettu käyttöön myös Norjan, Ruotsin ja Tanskan uutistoimistoissa. Järjestelmää kutsutaan STT Tarkkailijaksi.
"Tarkkailija otettiin meillä Norjassa ensin käyttöön uutistoimituksen johdossa, ja nopeasti siitä tuli keskeinen työväline päivittäisen uutistyön johtamisessa. Myyntiosastolla järjestelmä on avannut täysin uudenlaisia mahdollisuuksia analysoida uutistoimiston asiakkaiden julkaisukäyttäytymistä ja siinä tapahtuvia muutoksia."
Helen Vogt
Kehitysjohtaja, Norjan uutistoimisto NTB
Big data: iso mörkö?
Kun puhutaan big datasta, termillä mystifioidaan todellisuudessa varsin yksinkertaista asiaa: miten yrityksen toiminnassa voidaan parhaiten hyödyntää olemassa olevaa tietoa päätöksenteossa ja tuotannon ohjauksessa.
Vasta relevantin datan analysointi vie asiakasymmärryksen uudelle tasolle. On tärkeää selvittää, mitä dataa on saatavilla ja mitkä osat siitä ovat yrityksen menestykselle merkityksellisiä. Tämän jälkeen asetetaan selkeät tavoitteet, joihin pyritään ja mittarit, joilla onnistumista mitataan.
Dataa analysoitaessa nyrkkisääntönä on se, että mittaroitavalle määreelle on myös vertailukohta. Se, onko 100 paljon vai vähän riippuu täysin siitä, mihin sitä verrataan.
Meillä uutistoimistossa toimitaan volyymibisneksessä. Jotta osaamme analysoida sitä, minkälainen tuotanto on asiakkaillemme mahdollisimman yleishyödyllistä, on järkevää mittaroida muun muassa skaalaedun toteutumista.
Niinpä sen sijaan, että seuraisimme STT:ssä vain oman uutistuotantomme määrää tai sitä, moniko uutisistamme julkaistaan ainakin yhdessä mediassa, meidän tulee analysoida myös sitä, kuinka suuri osa uutistuotannostamme päätyy julki vähintään kymmenessä julkaisukanavassa.
Avoimuus on avain ymmärryksen jalkautumiselle
Uutistoimiston uutisten ensimmäinen lukija ei ole mediankuluttaja vaan media-asiakkaamme toimituksessa työskentelevä ammattijournalisti. Jotta STT:n uutinen koskaan päätyy yleisön luettavaksi, sen on ensin vakuutettava asiakkaamme, sillä kukin mediatalo tekee julkaisupäätöksen jokaisen STT:n uutisen kohdalla erikseen.
Modernissa organisaatiossa ei riitä, että tiedon louhiminen tapahtuu umpiossa yksittäisten ihmisten käsissä. Jotta ymmärrys jalkautuu koko organisaatioon, on tärkeää, että tieto on mahdollisimman avoimesti saatavilla.
Siksi meillä STT:ssä jokainen työntekijä pääsee seuraamaan uutistemme julkaisuanalytiikkaa. Jokainen journalisti voi tutkia, missä kaikkialla hänen kirjoittamansa uutiset julkaistaan ja miten asiakkaamme niitä muokkaavat. Avoimuudella luomme asiakasymmärrystä, joka viime kädessä tuottaa asiakkaillemme yhä laadukkaampaa palvelua.
Pihla Lehmusjoki on STT:n mediapalvelupäällikkö, joka toimii projektipäällikkönä pohjoismaisten uutistoimistojen analyysityökalun kehityksessä
STT:n ja Ylen toimittajat - hehän ovat kuin kaksi marjaa, ajatteli Trump
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei erottanut vierekkäin istuneita suomalaistoimittajia toisistaan myöhään eilisiltana Suomen aikaa pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Trump teki STT:n Yhdysvaltojen-avustajasta Maria Annalasta ja Ylen ulkomaantoimittajasta Paula Vilénistä saman henkilön presidentti Sauli Niinistön kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
News Hourin toimittaja Lisa Desjardins ikuisti kaksoisolennot samaan kuvaan.
https://twitter.com/LisaDNews/status/902279503015268352
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
Niinistö oli antamassa kysymysvuoroa Annalalle, kun Trump hämmästeli ääneen, aikooko Niinistö antaa vuoron uudelleen "samalle henkilölle". Vilén oli esittänyt aiemmin kysymyksen tiedotustilaisuudessa.
– Ei, hän ei ole sama nainen. He istuvat vierekkäin, Niinistö oikaisi samalla, kun Valkoisen talon lehdistötilassa puhkesi pieni naurunremakka.
Annala otti puheenvuoronsa vastaan toteamalla, että Suomessa on paljon vaaleita naisia, minkä jälkeen hän siirtyi varsinaiseen kysymykseensä maiden Venäjä-suhteista.
– Huvittavinta tässä kaikessa on se, että olen yleensä todella huono keksimään amerikkalaisten huumorintajuun iskeviä, nasevia kommentteja. Kun kerrankin keksin riittävän nopeasti sopivan heiton, ei ole hassumpaa, että pääsin sanomaan sen lukuisten uutiskanavien suorassa lähetyksessä yhdelle maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä, Annala nauraa.
Sosiaalisessa mediassa on otettu sattumuksesta kaikki irti. Trumpin kömmähdys ja Annalan napakka vastaus nousivat puheenaiheeksi myös kansainvälisessä mediassa. Asiasta uutisoivat muun muassa CNN, The Telegraph ja USA Today. Videon tilanteesta ovat jakaneet useat mediat, muun muassa NBC Nightly News.
https://twitter.com/NBCNightlyNews/status/902273886837989381
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
STT:n toimittaja Maria Annala ja Lehtikuvan kuvaaja Antti Aimo-Koivisto ovat seuranneet tiiviisti presidenttien tapaamista Washingtonissa.
Katso Lehtikuvan kuvia paikan päältä
Maria Annala (@maria_annala) on virkavapaalla oleva STT:n toimittaja, joka on asunut Yhdysvalloissa jo kahden vuoden ajan
Uutistoimistot silminäsi maailmalla - vuosi 2016 uutiskuvissa
Viime vuotta hallitsivat uutiset väkivaltaisista iskuista ja koko maailmaa ravistelleista vaalituloksista niin Iso-Britanniassa kuin Yhdysvalloissakin. Uutistoimistot olivat silmäsi ja korvasi kaikkialla maailmassa tallentaen pikseleihin niin väkivallan jäljet, politiikan käänteet kuin urheilun huippuhetketkin.
STT:stä levisi viime vuonna maailmalle yli 50 000 Lehtikuvan kuvaa. Vastaavasti STT keräsi asiakkaidensa käyttöön tärkeimmät uutis- ja kuvituskuvat maailmalta.
Uutistoimistojen kansainvälinen kehitysverkosto MINDS kokosi vuoden 2016 vaikuttavimmat uutiskuvat sadoista tuhansista ruuduista. Tältä maailma näytti uutistoimistojen linssien läpi.
https://youtu.be/ocQUbdcugAA
Jos video ei näy, voit katsoa sen täältä.
STT näkyy uutistoimistoyhteistyön kautta maailmalla monin tavoin. Esimerkiksi tällä viikolla julkaistiin uutistoimistojen tutkivan journalismin yhteisprojekti ihmissalakuljetuksesta, missä on mukana kymmenen uutistoimistoa ympäri maailmaa.
Yle ja STT yhteistyösopimukseen uutispalveluista
Yle on sopinut uutispalvelujen hankinnasta Suomen Tietotoimiston kanssa 1.4.2017 alkaen. Sopimus on voimassa vuoden 2017 loppuun asti.
Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat 8.3. Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen ja STT:n toimitusjohtaja Mika Pettersson. Samalla Svenska Ylen johtaja Marit af Björkesten on tehnyt sopimuksen ruotsinkielisen uutispalvelun hankinnasta STT:n tytäryhtiön Nyhetsbyrån FNB:n kanssa.
“Perustamme Ylen ja STT:n yhteisen projektiryhmän selvittämään yhteistyön syventämistä esimerkiksi uutisten yöpäivystyksessä. Tavoitteenamme on syksyyn mennessä löytää malleja, jotka mahdollistavat Ylen pysyvän asiakkuuden STT:ssä taloudellisesti kestävin perustein”, sanoo Atte Jääskeläinen.
“Ylen paluu STT:n asiakkaaksi on loistava uutinen. Alamme heti pohtia, kuinka yhteistyötä voidaan tästä syventää ja jalostaa", sanoo STT:n toimitusjohtaja Mika Pettersson.
STT-sopimus on yksi tulos Ylen ja kaupallisen median yhteistyömahdollisuuksia selvittävästä työstä. Viime kesäkuussa valmistunut Arto Satosen Yle-työryhmän raportti esitti, että Ylen tulisi aloittaa neuvottelut kaupallisen median kanssa, kunhan se on kilpailuoikeuden, valtiontukisääntelyn ja tekijänoikeuksien näkökulmasta mahdollista. Tavoitteeksi asetettiin järjestely, jolla turvataan monimuotoisen median säilymisen kannalta tärkeä kansallinen perusuutispalvelu Suomessa.
Ylen ja STT:n välillä on jo aiemmin tehty sopimus valokuvien käytöstä Ylen julkaisuissa, televisiossa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Sopimus astui voimaan 1.1.2017. Sopimuksen mukaan STT:n kuvat ovat käytössä kaikissa Ylen yksiköissä.
Yle och STT-FNB slöt samarbetsavtal om nyhetstjänster
Yle har ingått avtal med Suomen Tietotoimisto om köp av nyhetstjänster från och med 1 april 2017. Avtalet gäller till slutet av 2017.
Direktören för Yles finskspråkiga nyhets- och aktualitetsverksamhet Atte Jääskeläinen och STT:s verkställande direktör Mika Pettersson skrev under samarbetsavtalet den 8 mars. Svenska Yles direktör Marit af Björkesten har samtidigt ingått avtal med STT:s dotterbolag Nyhetsbyrån FNB om köp av svenskspråkiga nyhetstjänster.
“Vi grundar en gemensam projektgrupp för Yle och STT, som har i uppdrag att fördjupa samarbetet till exempel inom nattjouren för nyheter. Vårt mål är att före hösten hitta modeller som gör det möjligt för Yle att kvarstå som stamkund på ekonomiskt hållbara grunder”, säger Atte Jääskeläinen.
“Det är en strålande nyhet att Yle åter blir kund hos STT-FNB. Vi sätter genast igång och funderar på hur det här det här samarbetet kan fördjupas och utvecklas”, säger STT:s verkställande direktör Mika Pettersson.
Avtalet med STT och FNB är ett resultat av en utredning över samarbetsmöjligheter mellan Yle och kommersiella medier. Yle-arbetsgruppen som leddes av Arto Satonen lämnade sin rapport i sin rapport i juni ifjol. I rapporten finns förslag om att Yle borde inleda förhandlingar med kommersiella medier i den mån konkurrensrätt, regler om statligt stöd och upphovsrätter tillåter. Målet var ett arrangemang som tryggar en nationell basnyhetstjänst.
Yle och STT har redan tidigare ingått avtal om användning av bilder i Yles publikationer på tv, webben och sociala medier. Avtalet löper från och med 1.1.2017. Enligt avtalet får STT:s bilder användas inom alla Yles enheter.
Kakkua radion kunniaksi - katso kasvoja äänten takana
STT:n radiouutiset täytti tänään 90 vuotta. Merkkipäivää juhlistettiin koko STT:n henkilökunnan kesken kakkukahveilla.
Kaikki paikalla olleet entiset ja nykyiset STT:n radioäänet kokoontuivat yhteiskuvaan. Kuvassa takarivissä vasemmalta Anniina Luotonen, Arja Joenpolvi, Päivi Paju, Janne Linnovaara, Saana Uosukainen, Hanna Anttila, Pihla Lehmusjoki, Jani Koskinen ja Antti Autio sekä alarivissä vasemmalta Johanna Vuonokari, Tasja Salin, Ilona Vihonen, Pauliina Pietilä ja STT:n radiouutisten ensimmäinen naislukija Jatta Heikkinen.
Myös Twitterissä ja Facebookissa olet voinut tänään nähdä kasvoja tuttujen STT-äänten takana:
Vuonna 1962 #STT:n #radiouutiset luki #allmalepanel. Tänään juhlalähetyksissä äänessä #allfemalepanel. #radiostt90v pic.twitter.com/xiGYaDyxFX
— STT uutiset (@STTuutiset) 9. syyskuuta 2016
Lue lisää aiheesta:
- Kulissien takana sattuneita kommelluksia
- STT:n radiouutisten historia
- Kuuntele historiallisia pätkiä STT:n uutislähetyksistä vuosikymmenten varrelta
STT valmiina Rion kisoihin - ensimmäiset Pokemonit jo bongattu
STT:n toimittajat ja kuvaajat ovat saapuneet Rio de Janeiron kesäolympialaisten pelipaikoille. Paikalla oleva seitsenhenkinen tiimi yhdessä kotitoimituksen kanssa on valmiina parin viikon mittaiseen tiukkaan rypistykseen, kun mitaleista mitellään olympiahistorian ensimmäisissä Etelä-Amerikan mantereella järjestettävissä kesäkisoissa.
Tiimin ensimmäisenä tehtävänä oli luonnollisesti kartoittaa lähiseudun Pokemon-hahmot:
Stadioneita kisoissa on käytössä peräti kolmetoista. Alla olevasta STT:n grafiikkapalvelun tekemästä kartasta näet suorituspaikat tarkemmin.
