Läpinäkyvää tiedonhankintaa ja uteliasta mieltä - STT:n ohjeet tekoälystä toimitustyössä julki
Journalisti törmää yhä useammin tekoälyllä tuotettuun sisältöön tai käyttää itse tekoälysovelluksia työssään. Siksi on tärkeää, että alalla on sekä ymmärrystä tekoälystä että pelisääntöjä sen käyttöön.
STT on julkaissut oman toimituksensa ensimmäiset tekoälylinjaukset Tyylikirjassaan. Ne kattavat STT:n kaiken tiedonhankinnan sekä tekstiuutisten kirjoittamisen ja julkaisun. Ohjeet noudattavat STT:n yleistä linjaa, jonka mukaan tekoäly ei tee STT:ssä tiedonhankintaa.
Tekoälyn mahdollisuuksien hahmottamisessa on ollut merkittävää apua STT:n varhaisista kokeiluista kielimallien hyödyntämisessä. STT kokeili tekstin tuottamista tekoälymallien avulla jo useita vuosia sitten, yhtenä ensimmäisistä mediataloista maailmassa.
Ohjeet tiivistyvät kolmeen kohtaan:
Ohjeita päivitetään ja tarkennetaan sitä mukaa, kun teknologiat kehittyvät ja niiden hyödyntämisestä toimitustyössä opitaan uutta.
Tekoälyn käyttö yleistyy vauhdilla. Journalistien on ymmärrettävä tekoälyä niin uutisaiheena kuin uutistyön apuvälineenä.
Siksi kannattaa kokeilla, kysyä ja kasvattaa ymmärrystä. Voit esimerkiksi kysyä ChatGPT:ltä ideoita ja ehdotuksia juttujen kiinnostaviin näkökulmiin ja otsikointiin tai kokeilla sen kykyä versioida juttuja. Älä anna tekoälyn päättää puolestasi, vaan arvioi aina itse vastausten käyttökelpoisuus.
STT:n ohjeet sisältöä luovan tekoälyn käytöstä
Jokainen tieto tarkastettava luotettavasta lähteestä
Nykyiset tekstiä luovat tekoälysovellukset, kuten ChatGPT, tuottavat paljon asiavirheitä, esimerkiksi vääriä vuosilukuja, keksittyjä nimiä ja tapahtumia, jotka eivät kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.
ChatGPT:n etusivulla varoitetaan, että työkalu saattaa ajoittain tuottaa virheellistä tietoa. Itse sanon, että se saattaa ajoittain tuottaa virheetöntä tietoa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että työkalua ei kannattaisi testailla ja tutkia, mihin se rajoituksistaan huolimatta voisi toimia.
Maija Paikkala, Business Developer
Virheiden vuoksi STT ei käytä tekoälyä tiedonhankinnassa. Tekoälyn käyttämät lähteet jäävät usein hämärän peittoon, minkä vuoksi sen käyttäminen toimitustyössä on ongelmallista.
STT:n tiedonhankinnan tulee olla eheää ja mahdollisimman läpinäkyvää, eikä siihen siksi saa käyttää tekoälysovelluksia. Lähteiden täytyy olla toimituksen tiedossa silloinkin, kun niitä ei voida suoraan kertoa jutussa. Halutessasi voit kokeilla, mitä ChatGPT jostakin asiasta tietää, mutta jokaiselle yksittäiselle sen kertomalla asialle on silloin erikseen etsittävä luotettava lähde ennen kuin sitä voi julkaista.
STT:n ohjeet sisältöä luovan tekoälyn käytöstä
Lähdekritiikki on aina vain tärkeämpää
Lähdekritiikki on toimittajan keskeisimpiä työkaluja ja sen merkitys vain korostuu sisältöä luovan tekoälyn yleistyessä. Tekoälyllä tuotettua tekstiä tai kuvaa voi olla vaikea tunnistaa, vaikka tähän on jo tarjolla työkaluja. Lähteiden luotettavuus ja tietojen tarkistaminen myös muista lähteistä ovat erityisen tärkeitä.
Tekoälyä hyödyntävät myös luotettavat lähteet, myös luotettavilla tavoilla. Esimerkiksi tutkimuksissa voidaan käyttää tekoälyä.
Toimittajan pitää tällöin pysähtyä ajattelemaan, miten tekoälyn käyttäminen on vaikuttanut saatuun lopputulokseen. Usein on myös paikallaan soittaa yksi puhelu ja kysyä, miten tekoälyä tai muuta ohjelmistoa on hyödynnetty.
STT:n päätoimittaja Minna Holopainen
Tekoälyn käytöstä uutisoinnissa on aina kerrottava yleisölle. Tämä koskee niin tilanteita, joissa teknologia on ollut apuna uutisen teossa kuin uutisia, joiden lähdeaineisto on luonut koneäly.
Tämä vastaa otoksen ja virhemarginaalin kertomista kyselytutkimuksia koskevissa uutisissa.
STT:n ohjeet sisältöä luovan tekoälyn käytöstä
Varhaiset kokeilut auttavat ymmärtämään tekoälyä
STT kokeili tekstin tuottamista tekoälymallien avulla jo useita vuosia sitten, yhtänä ensimmäisistä mediataloista maailmassa. Scoopmatic-projektissa käytetty kielimalli perustui STT:n arkistoaineistoon. Projektin edetessä kävi ilmi, että itseoppiva kielimalli tarvitsi sittenkin lisää ihmisen ohjausta, sillä se tuotti niin paljon virheellistä tietoa. Ohjausta lisätiin, mutta virheitä jäi silti liikaa. Mallia ei voitu ottaa uutiskäyttöön.
STT sai projektista arvokasta oppia, jota nyt uusien tekoälysovellusten rantautuessa on pystytty hyödyntämään. Esimerkiksi ChatGPT:n tekemät virheet ovat hyvin samankaltaisia kuin Scoopmaticin tekemät.
Maija Paikkala, Business Developer
Tekoälytyökalut kehittyvät nyt aimo harppauksin, koska teknologiat ovat yhä useamman yrityksen ja kehittäjän saatavilla. Yhä enemmän ohjelmistoja tulee kuluttajien saataville helppokäyttöisessä muodossa.
Vaikka STT ei juuri nyt olekaan tekoälyä ottamassa aktiivisesti käyttöön toimituksessa, jatkamme erilaisia kokeiluita ja seuraamme kehitystä aktiivisesti.
Maija Paikkala, Business Developer
Haluatko tehdä uutisia, joita lukee ja kuulee koko Suomi? Hae STT:lle!
Suhtaudutko intohimoisesti uutiseen ja tinkimättömästi laatuun ja luotettavuuteen?
Oletko samaan aikaan nopea ja tarkka?
Jos vastauksesi on kyllä, uutistoimisto STT sopii Sinulle.
Aloittaa voit jo keväällä
Etsimme sijaisia STT:n uutistoimitukseen ja Lehtikuvaan kevääksi ja kesäksi 2021. Keväällä tarjoamme pääosin ttt-vuoroja ja kesällä sekä osa- että kokoaikaista työtä. Toivomme, että kesäksi tulevat voivat aloittaa perehtymisen ja vuorot jo kevään aikana.
Haemme journalisteja, kuvaajia ja kuvatoimittajia 24h-toimitukseen, urheiluun ja Lehtikuvaan sekä graafikkoa grafiikkaosastolle.
24h-toimitus uutisoi kotimaan, ulkomaan, talouden, politiikan ja kulttuurin aiheista sekä rikos- ja oikeusasioista. Lisäksi 24h:ssa editoidaan STT:n kaikki jutut.
Haemme myös verkko- ja radiouutistoimittajia STT:n toimittamiin Ylen uutisten yövuoroihin. Yövuorot tehdään Ylen tiloissa Pasilassa. Mahdollisuuksien mukaan yötoimittajat voivat tehdä myös STT:n päivävuoroja.
Hae 24. tammikuuta mennessä
Arvostamme tehokkaita ja oma-aloitteisia tiimipelaajia, joilla on ideoita ja paineensietokykyä. Tarjoamme kannustavan työilmapiirin, joustavat etätyömahdollisuudet ja paikan valtakunnanuutisten polttopisteessä. Edellytämme kokemusta uutistyöstä maakunnallisessa tai valtakunnallisessa välineessä.
Lisätietoja sähköpostitse Laura Kolulta (24h-toimitus ja Ylen yövuorot) ja Panu Tuunalalta (urheilu, Lehtikuva, grafiikka), etunimi.sukunimi@stt.fi.
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi liitteineen osoitteeseen sttrekrytointi@stt.fi 24. tammikuuta mennessä. Kerro viestin otsikossa, mille osastolle haet. Viestin koko enintään 2 Mt.
Täytämme paikkoja heti hakuajan alusta asti.
Paikkoja auki uutisvainuisille journalisteille: STT hakee sijaisia kevääksi ja kesäksi 2020
Suhtaudutko intohimolla uutiseen ja tinkimättömästi laatuun ja luotettavuuteen? Tahdotko räätälöidä aiheita niin verkkoon, radioon kuin printtimediaan ja nähdä uutisesi leviävän ympäri Suomen?
Jos vastauksesi on kyllä, uutistoimisto STT sopii Sinulle.
Etsimme sijaisia STT:n uutistoimitukseen kevääksi ja kesäksi 2020. Kevään aikana tarjoamme pääosin ttt-vuoroja ja kesällä sekä osa- että kokoaikaista työtä. Toivomme, että kesäksi tulevat voivat aloittaa perehtymisen ja vuorot jo keväällä.
Haemme journalisteja, kuvaajia ja kuvatoimittajia 24h-toimitukseen, urheiluun ja Lehtikuvaan. Etsimme myös käsittelijöitä, jotka ovat tiukkoja pilkuille ja letkeitä otsikkohommissa. 24h-toimitus uutisoi kotimaan, ulkomaan, talouden, politiikan ja kulttuurin aiheista sekä rikos- ja oikeusasioista.
Haemme myös verkko- ja radiouutistoimittajia STT:n toimittamiin Ylen uutisten yövuoroihin. Yövuorot tehdään Ylen tiloissa Pasilassa. Mahdollisuuksien mukaan yötoimittajat voivat tehdä myös päivävuoroja STT:n toimituksessa Ruoholahdessa.
Arvostamme tehokkaita ja oma-aloitteisia tiimipelaajia, joilla on ideoita ja paineensietokykyä. Tarjoamme kannustavan työilmapiirin ja paikan valtakunnanuutisten polttopisteessä. Valittavilta edellytämme kokemusta uutistyöstä maakunnallisessa tai valtakunnallisessa välineessä.
STT:n kesätoimittajia on myöhemmin työllistynyt myös Australian yötoimituksen työkiertoon.
Lisätietoja voi kysyä Laura Kolulta (24h-toimitus ja Ylen yövuorot) ja Panu Tuunalalta (uutiskuva ja urheilu), etunimi.sukunimi@stt.fi. Voit myös jättää sähköpostitse soittopyynnön.
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi liitteineen osoitteeseen sttrekrytointi@stt.fi viimeistään 9. helmikuuta. Kerro viestin otsikossa, mille osastolle haet. Sähköpostiviestin koko enintään 2 Mt.
Täytämme paikkoja hakuajan alusta asti heti sopivien hakijoiden löydyttyä.
Video tiivistää, miltä vuosi 2019 näytti uutistoimistojen kameranlinssien läpi
Maailman uutistoimistoissa työskentelevät kuvajournalistit ovat tänäkin vuonna seuranneet ja taltioineet suuria ja hieman pienempiä uutistapahtumia ympäri maailman.
Kamerat ovat olleet paikalla valtionjohtajien tapaamisissa ja salamavalot räiskyneet juhlagaaloissa, mutta yhtä lailla uutistoimistot ovat seuranneet siirtolaisten taivalta eri puolilla maailmaa, välittäneet tietoa ääriolosuhteiden kuten kuivuuden keskellä kamppailevilta alueilta ja seuranneet suurmielenosoituksia ja urheilukilpailujen jälkeisiä mestaruusjuhlia maailman eri kolkissa.
STT:n kautta julkaistiin vuonna 2019 noin 45 000 tuoretta Lehtikuvan uutiskuvaa. Muutama näistä ruuduista vilahtaa myös uutistoimistojen kansainvälinen kehitysverkosto MINDSin videokoosteessa.
Katso videolta, miltä maailma näytti uutistoimistojen kuvajournalistien kameranlinssien läpi vuonna 2019. Varmaa on, että monet videolla nähtävät kasvot ja ilmiöt pysyvät uutisoinnin keskiössä vuodenvaihteen jälkeenkin.
STT:n seuraavat uutiskengurut pongahtavat Australiaan vuodenvaihteessa
Uutistoimisto STT:n seuraavat Australian-työkiertoon valitut toimittajat Mari Areva ja Milja Rämö valmistautuvat jo muuttoon maailman toiselle puolelle. Rämö siirtyy Sydneyn-toimitukseen näillä näkymin marraskuussa ja Areva vuodenvaihteessa.
Sydneyn-komennus vaatii toimittajilta monipuolista uutisosaamista ja itsenäistä otetta, sillä Australian niin kutsutuilla "uutiskenguruilla" on hyppysissään uutistoimiston koko yötuotanto. He uutisoivat muun muassa kotimaan ja ulkomaiden tapahtumista ja urheilusta sekä huolehtivat STT:n hälytyspalveluista.
Lähtöön valmistautuvan Arevan mukaan vastuu kotimaan, ulkomaiden ja urheilun yöllisestä uutisseurannasta on iso, mutta aiemmat tehtävät uutistoimistossa ovat jo valmentaneet hyppäämään kenguruvuoroihin.
Areva on uutisvuorojen ohella työskennellyt STT:llä muun muassa toimitussihteerivuoroissa sekä uutispäällikköä ja muuta pikadeskiä uutisseurannassa tukevissa haukka- ja iltasihteerivuoroissa.
Pestiä Sydneyssä hän kuvailee melko ainutlaatuiseksi työmahdollisuudeksi suomalaismediassa, sillä kirjeenvaihtajapaikkojen lisäksi pitkiä ulkomaankomennuksia ei juuri ole tarjolla.
Muutto toiselle puolelle maailmaa on oiva mahdollisuus oppia uutta ammatillisesti, vähän kuin vaihto-opiskelu aikuisiällä. Työkavereiden kokemukset Sydneystä ovat olleet pääosin niin kehuvia, että odotan innolla oikeastaan kaikkea muuta paitsi varhaisimpia, vartin yli kuusi alkavia aamuvuoroja.
Toimittaja Mari Areva, STT
Milja Rämö on STT:n koti- ja ulkomaan uutisvuorojen ohella työskennellyt muun muassa STT:n nettiuutisvuoroissa.
Hänen on erityisen kiinnostunut ulkomaanuutisoinnista, etenkin Lähi-idästä, jonka eri maissa hän on asunut useaan otteeseen ja joista hän on työssään uutisoinut runsaasti.
Australiassa Rämö odottaa pääsevänsä tarkastelemaan maailmaa vähemmän eurosentrisesti.
"Työhön yövuoroissa kuuluu toki paljon uutisointia Yhdysvalloista. Itseäni kiinnostaa myös oppia lisää Kiinasta, joka kuulemma näkyy Australiassa eri tavalla kuin Euroopassa.
Toimittaja Milja Rämö, STT
STT:n yövuorot on tehty Australian Sydneyssä vuodesta 2014. STT:llä on Australiassa työkierrossa kulloinkin neljä toimittajaa, joiden kengurukomennus kestää keskimäärin 1-2 vuotta.
Tänä vuonna STT:n yöuutistoiminta laajenee Sydneystä Pasilaan, kun Yleisradion uutistoimituksen yövuoroja alkavat joulukuussa tehdä STT:n toimittajat.
STT etsii tarvittaessa töihin tulevia toimittajia Helsinkiin
Etsimme Suomen Tietotoimiston 24h-toimitukseen Helsinkiin tarvittaessa töihin tulevia uutistoimittajia.
Tarjoamme kotimaan, ulkomaan, politiikan ja talouden uutistoimittajavuoroja. Tarvitsemme tarvittaessa töihin tulevia toimittajia myös nettiuutisiin sekä juttujen käsittelyyn.
Edellytämme kykyä ripeään itsenäiseen työskentelyyn, uutisvainua ja paineensietokykyä. Kokemus uutistyöstä maakuntamediassa tai valtakunnallisessa mediassa on välttämätön.
Tiivistahtista työskentelyä pikavuoroissa
Valtaosa tarjolla olevista töistä on tiivistahtista uutiskirjoittamista ja -käsittelyä pikavuoroissamme.
Työvuorot sijoittuvat klo 6.30:n ja 23.30:n välille. Vuoroja on sekä arkisin että viikonloppuisin.
Työ alkaa sopimuksen mukaan mahdollisimman pian.
Lähetä lyhyt hakemus ja tiivis cv 29.9. mennessä osoitteeseen laura.kolu@stt.fi
Lisätietoja: Laura Kolu, toimituspäällikkö, 09 6958 1403
STT:n uudeksi EU-kirjeenvaihtajaksi Heta Hassinen
STT:n uudeksi EU-kirjeenvaihtajaksi vuoden 2020 alusta alkaen on valittu toimittaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Heta Hassinen, 29.
Hassinen on työskennellyt STT:ssä useaan otteeseen vuodesta 2013 alkaen ja vakituisesti syyskuusta 2018 asti. Tällä hetkellä hän työskentelee STT:n politiikan ja talouden erikoistoimittajana ja on toiminut myös uutispäällikkönä.
Tulevien Brysselin vuosien hän uskoo olevan täynnä uutisia.
– Viime vuodet Euroopassa on eletty mielenkiintoisia aikoja, ja vaikuttaa siltä, ettei isoja kysymyksiä hetkessä ratkaista. Britannian eroprosessin tuoma epävarmuus, maahanmuuttokysymykset ja EU:n yhteisen arvopohjan tulevaisuus puhuttavat jatkossakin, Hassinen sanoo.
EU-asiat osaksi lukijan arkea
STT:n juttukeikat ovat jo aiemmin vieneet Hassista ympäri Eurooppaa. Hän on seurannut paikan päältä esimerkiksi terrori-iskun järkyttämää Nizzaa ja brexit-äänestyksen jälkeistä Lontoota. Kirjeenvaihtajana hän haluaa kirjoittaa EU-asioista niin, että ne tulevat lähelle lukijan arkea.
– Brysselin-kirjeenvaihtajan työ on tavattoman tärkeää, koska kotimaasta käsin EU:n päätöksiä ja niiden valmistelua ei millään pystytä uutisoimaan yhtä asiantuntevasti ja ymmärrettävästi kuin paikan päältä. Olen tyytyväinen, että pystymme tarjoamaan kirjeenvaihtajan työpanoksen STT:n asiakkaille ja suomalaiselle yleisölle, toteaa STT:n päätoimittaja Minna Holopainen.
Paluu kotitoimitukseen kolmen vuoden komennuksen jälkeen
STT:n nykyinen EU-kirjeenvaihtaja Anniina Luotonen palaa suunnitellusti vuodenvaihteessa politiikan ja talouden erikoistoimittajaksi STT:n toimitukseen Helsinkiin. Luotonen on työskennellyt Brysselissä vuoden 2017 alusta alkaen.
– On ilo saada lähettää vaativaan tehtävään niin päteviä toimittajia kuin Luotonen ja Hassinen. Samalla on työnantajan kannalta hienoa, että voi tarjota lahjakkaille tekijöille tällaisen mahdollisuuden, Holopainen sanoo.
STT avasi uutisarkistonsa tutkijoille – eilisen uutiset auttavat kehittämään huomisen teknologiaa
Suomen Tietotoimisto on luovuttanut sähköisen uutisarkistonsa tutkijoiden käyttöön. STT:n suomenkielisiä uutisjuttuja on nyt mahdollista ladata tutkimuskäyttöön yliopistojen ylläpitämästä Kielipankista.
Kielipankki palvelee erilaisia kieliaineistoja käsitteleviä tutkijoita.
Toivomme näin hyödyttävämme yliopistotutkimusta erityisesti kieliteknologiaan, koneoppimiseen ja tekoälyyn liittyvissä tutkimushankkeissa. STT:n tehtäviin kuuluu kehittää sisällöntuotannon automaatiota ja robotiikkaa siten, että se palvelee yleisesti suomalaista media-alaa. Jos tutkimusryhmillä ei ole pääsyä median tuottamaan materiaaliin, on tuohon materiaaliin pohjautuvia sovelluksia luonnollisesti mahdotonta rakentaa
toimitusjohtaja Kimmo Pietinen, STT
Kielipankkiin ladattu suomenkielinen uutisarkisto sisältää vuodet 1992–2018. Pääosa yli 2,7 miljoonasta jutusta on eripituisia uutistekstejä.
STT:n uutisarkisto on ladattavissa Kielipankista kokonaisuudessaan raakamateriaalina. STT arvioi ja hyväksyy kaikki tutkimussuunnitelmat ennen kuin pääsy arkistoon myönnetään.
STT:n materiaali tutkimuskäytössä Suomessa ja maailmalla
Kielipankin kautta STT:n arkistomateriaalia on jo jaettu esimerkiksi kansainvälisen Embeddia-tutkimusprojektin käyttöön.
Eurooppalaisessa tutkimus- ja innovaatiohankkeessa tavoitellaan uutisrobotiikkakomponentteja, jotka skaalautuvat yli kielirajojen ja voisivat tukea mediayrityksiä erilaisin tavoin automaattisesta tekstintuotannosta aina kommenttien moderointiin. Keskiössä ovat Suomen kaltaiset pienet kielialueet, joilla ei ole voitu hyödyntää kaikkia teknologioita, joita esimerkiksi anglosaksisella kielialueella on kehitetty.
Tänä vuonna alkaneeseen kolmivuotiseen Embeddia-projektiin osallistuu kuusi eurooppalaista yliopistoa ja STT:n lisäksi kolme muuta yritystä media-alalta ja tekstianalytiikan saralta. Suomesta mukana on Helsingin yliopisto.
Lisäksi STT:n uutisaineisto on mukana mahdollistamassa data-analyysiin perustuvan Moniäänisyysmittarin kehitystyötä. Moniäänisyysmittarin taustalla on parempaa yhteiskunnallista keskustelua journalismin ja viestinnän keinoin edistävä sovittelujournalistien yhdistys Sopiva ry.
Tavoitteena ymmärtää julkisen keskustelun moniäänisyyttä
Uutisraivaaja-kilpailuun osallistuvassa kehitysprojektissa on tavoitteena rakentaa työkalu, joka antaa ajantasaista tietoa siitä, kuinka moniäänistä julkinen keskustelu on. Kehitystyössä Sopiva ry hyödyntää STT:n uutisarkistoa.
STT:n toimituspolitiikkaan kirjattiin moniäänisyyden tavoite jo yli vuosikymmen sitten. Uutistoimiston usein pakkotahtisessa arjessa tavoite on vaikea saavuttaa, joten työkalu sen tueksi on tervetullut.
vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, STT
STT:n uutismateriaalia on jo aiemminkin ollut tutkijoiden käytössä esimerkiksi STT:n uutisrobotiikkaprojekti Scoopmaticin kautta.
Turun yliopiston NLP-kieliteknologiaryhmä on materiaalin avulla kehittänyt suomenkielen malliaan ja luonut erillisen mallin "STT-suomelle". Tavoitteena on kehittää tekoälyä ja koneoppimista hyödyntävä uutisapulainen, joka kirjoittaa erilaiseen dataan perustuvia uutisia suomeksi.
.
STT:n osuus rahoituksesta on reilut 100 000 euroa.
Kengurukuulumisia: Toimittaja löysi Australiasta lapsuutensa Eedenin
Muutettuaan työkiertoon STT:n Sydneyn-toimitukseen toimittaja Annukka Koskela etsi uuden kotikaupunkinsa katukuvasta tiettyjä yksityiskohtia. Kun hän uskoi äkänneensä juuri oikean pilvenpiirtäjän tai hotellijulkisivun, hän otti näkemästään kuvan ja välitti sen vertaisarvioitavaksi.
– Lähetin kuvia WhatsAppissa siskoilleni Suomeen. Sitten arvailimme, oliko kyseessä jokin tuntemamme tapahtumapaikka, Koskela sanoo.
Koskela etsi merkkejä australialaisesta tv-sarjasta Paluu Eedeniin (Return to Eden). 1980-luvulla ensin kolmen jakson minisarjana ja myöhemmin 22 jakson täyspitkänä sarjana kuvattu australialaisdraama esitettiin Suomen televisiossa ensimmäistä kertaa Koskelan ollessa kymmenen.
Saippuaooppera seuraa rikasta peräjätärtä Stephanie Harperia läpi juonittelua, krokotiileja ja australialaismaisemia vilisevän juonikuvion.
Päähenkilön aviomies ja paras ystävä yrittävät murhata Stephanien pudottamalla tämän krokotiileja kuhisevaan jokeen, mutta sankaritar selviää, käy läpi täydellisen plastiikkakirurgisen muodonmuutoksen ja palaa valeidentiteetin turvin kostamaan pahantekijöille.
Saippuasarjasta tuli koko Koskelan perheen sisäpiirijuttu
Perheensä kanssa sarjaa seuranneeseen kymmenvuotiaaseen tarina teki lähtemättömän vaikutuksen.
– Epäuskottavista juonenkäänteistä huolimatta – tai niiden takia –seurasin sarjaa lapsena vähän kuin satua. Viehätystä lisäsi, että tapahtumapaikka oli kaukainen maa, josta en tiennyt paljoa, Koskela muistelee.
Sarjasta muotoutui Koskelan perheelle yhteinen sisäpiirijuttu. Kokoontuessaan yhteen he ovat palanneet Eedeniin uudestaan ja uudestaan katsomalla sarjaa ensin vanhoilta VHS-nauhoitteilta ja myöhemmin dvd:ltä.
– Se on ollut tapa palata mukaviin lapsuusmuistoihin.
Kun Koskelan isosisko Aija Koskela matkusti huhtikuussa Australiaan vierailulle, matkan päänähtävyys oli selvä. Kaksikko suuntasi sarjan pääkuvauspaikalle Queenslandin osavaltioon. Lisäksi he bongasivat tv:stä tuttuja maisemia Sydneyssä.
Suomalaisten erikoiset lomasuunnitelmat kiinnittivät australialaisen tv-kanava Channel 7:n huomion, ja kanava julkaisi verkkosivuillaan uutisen Koskeloiden kierroksesta sarjan kulisseissa: englanninkielisen jutun voi lukea täältä.
– Yllätyksekseni aika harva australialainen vaikutti tuntevan sarjan, varsinkin itseni ikäisistä tai nuoremmista katsojista. Australialaisille Paluu Eedeniin on ilmeisesti ollut yksi sarja muiden joukossa. Kun kirjoitin matkastamme Facebookissa, moni suomalainen kaveri taas totesi yllättyneenä, että "ei ole totta Annukka, sinäkin olet fani", Koskela vertailee suomalaisten ja australialaisten kanssa käymiään keskusteluja.
Sydneyn-kävijän kannattaa reissata lautoilla ympäri kaupunkia
Entä mitä vinkkejä Koskela antaisi Australiaan suuntaaville matkailijoille, joilla ei (vielä) ole omaa paikallista suosikkisarjaa?
– Sydneyn satama eli Oopperatalon ja Harbour Bridgen ympäristö on upea, enkä kyllästy siihen varmaan koskaan. Tärkeä osa kaupungin julkista liikennettä ovat lautat, jotka vievät kiinnostaviin paikkoihin eri puolilla satama-aluetta. Suosikkejani ovat Watsons Bay ja siellä kävelyreitti South Headiin sekä Unescon maailmanperintökohde Cockatoo Island, jossa oli 1800-luvulla rangaistussiirtola ja myöhemmin telakka. Jos matkustaa lautalla keskustaan, matka kannattaa tehdä auringonlaskun aikoihin. Oopperatalo näyttää silloin mykistävän hienolta!
Uutistoimisto STT uutisoi Suomesta ja maailmalta vuoden jokaisena päivänä 24 tuntia vuorokaudessa.
STT:n yövuorot on tehty vuodesta 2014 Australian Sydneystä neljän toimittajan "kengurutiimin" voimin. Kengurupestit kestävät noin 1-2 vuotta.
Robottijournalisti raportoi kiekkokaukalosta — STT pilotoi koneellisia uutisia naisten ja miesten jääkiekkosarjoista
STT pilotoi parhaillaan koneellisesti tuotettuja uutistekstejä yhdessä kuuden asiakastoimituksensa kanssa. "Robottijournalisti" raportoi noin viikon kestävän kokeilun aikana kolmen jääkiekkosarjan käänteistä: miesten ja naisten SM-liigasta sekä miesten Mestiksestä.
Kiekkokaukalo valikoitui laboratorioksi, sillä urheilusta on saatavilla laadukasta ja reaaliajassa päivittyvää dataa, jota robotti tarvitsee kirjoittaakseen uutisen. Lauantaista 9.3. perjantaihin 15.3. kestävässä pilotissa luodaan koneellisesti uutistekstejä kaikkina kolmen sarjan ottelupäivinä.
Kokeilussa mukana kuusi lehteä
Mukana kiekkopilotissa on kuusi sanomalehteä eri puolilta Suomea. Pilottijakson aikana toimitukset saavat päivittäin pelattujen Liiga- ja Mestis-otteluiden tulosdatan pohjalta luodut tekstit käyttöönsä.
Kokeiluun osallistuvilta toimituksilta saamme arvokkaita näkemyksiä siitä, missä robotista on uutistyössä apua ja mitä tulisi vielä kehittää.
liiketoimintapäällikkö Pihla Lehmusjoki, STT
Lukijoille robotiikan käytöstä kerrotaan jokaisen pilotin aikana julkaistun kiekkojutun yhteydessä seuraavalla tekstillä: Tämä uutinen on tuotettu automaattisella tekstintuotannolla. Lähteenä on käytetty SM-liigan tulosdataa.
Kokeilu pohjaa Helsingin Sanomien kehittämään template-tekniikkaa hyödyntävään Latoja-työkaluun.
Robotiikan avulla enemmän aikaa
Urheilu on vain yksi esimerkki aiheista, joiden uutisoinnissa robotiikasta voi olla apua toimituksille. Pilotissa käytetyllä tekniikalla voidaan kirjoittaa juttuja periaatteessa kaikista aiheista, joita ne on ohjelmoitu käsittelemään ja joista on saatavissa laadukasta, ajantasaista dataa.
STT:n tavoitteena on, että automaation avulla voimme tulevaisuudessa tarjota entistä parempaa uutispalvelua esimerkiksi alueellisesti varioitujen tekstien muodossa.
Kuten jo aiemmin bloggasimme, parhaimmillaan robotiikka täydentää ihmisten uutistyötä niin, että toimittajilta vapautuu enemmän aikaa sille, mikä on journalistin ammattitaidon ydintä: kysymysten kysymiselle, taustatiedon etsimiselle ja näkökulmien luomiselle. Robotin kirjoittaessa toimittajalle perusfaktat uutispohjaan toimittaja esimerkiksi haastattelee asiantuntijaa ja täydentää tämän kommentit uutiseen.
Lue tästä, miten ja miksi STT panostaa uutisrobotiikkaan ja tekoälyyn