Marraskuun Kuukauden juttu syntyi verotietoja vertailemalla
Marraskuun ensimmäinen päivä tunnetaan Suomen uutistoimituksissa myös veropäivänä. Tuolloin Verohallinto julkaisee tietoa yritysten ja henkilöiden edellisvuonna maksamista veroista ja tienatuista ansio- ja pääomatuloista.
Tietojen tullessa julki aamukahdeksalta verotoimistojen ovien taakse pakkautuneet toimittajat päästetään sisään ja uutishuoneissa käynnistyy kuhina, kun numeroita aletaan työstää uutisiksi.
STT:n veropäivätiimityötä tehdään joka vuosi uutistoimituksessa työskentelevien toimittajien ja toimitussihteerien sekä "kentällä" eli verotoimistoissa uurastavien toimittajien kesken. Verotoimistotiimin tehtävänä on etsiä ja kirjata nopeasti kiinnostavien suomalaisnimien tietoja Verohallinnon järjestelmistä kotitoimituksen käyttöön.
Suoraviivaista taulukointia kovalla kiireellä
Toimittaja Lassi Lapintie ahersi tänä vuonna ensimmäistä kertaa verotoimistovuorossa.
"Veropäivä erosi tavanomaisesta työpäivästä kuin yö (työ)päivästä, käytännössähän se muistutti enemmän Excel-taulukkoaskareita. Toisaalta se oli miellyttävän suoraviivaista, koko ajan tiesi mitä pitää tehdä seuraavaksi ja homma eteni loogisesti. Päällimmäisenä päivästä mieleen jäi, kuinka nopeasti se oli lopulta ohi", Lapintie kertoo.
Suomalaisyleisössä veropäivän uutiset ja verotietovertailu herättävät osin myö huvittuneisuutta, ärsyyntymistäkin. Verotietojulkistusta voi kuitenkin pitää myös yhtenä mittarina yhteiskunnan läpinäkyvyydelle. Verotiedot ovat samalla tietoa esimerkiksi tuloeroista tai talouden rakennemuutoksista.
Kaukana amerikkalaisesta uutisarjesta
STT uutisoi veropäivänä muun muassa kovatuloisimmista kansanedustajista, eniten yhteisöveroa maksaneista yrityksistä sekä naisten ja miesten osuudesta suurituloisimpien listalla. Myös kulttuurin, viihteen ja urheilun vaikuttajien tienesteistä uutisoitiin.
Ulkomailla Suomen verotietojen avoimuus herättää kiinnostusta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vastaavaa käytäntöä verotietojen julkisuudesta ei ole. Tänä vuonna yhdysvaltalainen sanomalehti New York Times julkaisi reportaasin suomalaisesta veropäivästä ja lähetti toimittajansa seuraamaan uutispäivän kulkua Helsinkiin.
Samaan verotoimistoon osuneen Lapintien mukaan kansainvälisen kollegan paikallaolo muistutti siitä, ettei veropäivä ole uutisarkea kaikkialla maailmassa.
"Päivän omanlaistaan tunnelmaa ehkä alleviivasi paikalle tullut New York Timesin kirjeenvaihtaja, joka korosti kysymyksissään tapahtuman suomalaisuutta ja eriskummallisuutta. Joidenkin asioiden erikoisuutta ei havaitse yhtä hyvin niiden sisältä käsin."
Täydellistä kuvaa suomalaisten tuloista julkiset verotiedot eivät paljasta. Ne antavat kohtuullisen hyvän kuvan palkkatöissä olevan ihmisen tuloista, mutta pääomatuloista ne paljastavat vain osan. Vain ulkomailla verotettuja tuloja ei Suomen julkisissa verotiedoissa myöskään näy.
Kuukauden juttu -sarjassa nostamme STT:n edellisen kuukauden tuotannosta esiin yhden kiinnostavan jutun ja päästämme sen tekijät kertomaan uutisen syntyvaiheista.
Kaipaatko aurinkoon? Hae STT:lle jo tänään, meillä on aina kesä!
Suhtaudutko intohimolla uutiseen ja tinkimättömästi laatuun ja luotettavuuteen? Tahdotko räätälöidä aiheita niin verkkoon, radioon kuin printtimediaan ja nähdä uutisesi leviävän ympäri Suomen? Suomen loistavin uutistoimisto STT sopii sinulle!
Etsimme sijaisia uutistoimitukseen. Hakea voit milloin vain, mutta kesän 2019 pesteistä kiinnostuneiden hakemuksia toivotaan 10.12. 2018 mennessä. Kesällä tarjoamme osa- ja kokoaikaista työtä. Etusijalla ovat hakijat, jotka voivat aloittaa perehtymisen ja työt toimituksen ttt-vuoroissa jo kevättalvella.
Haemme toimittajia, kuvaajia, kuvatoimittajia ja graafikoita 24h-toimitukseen, urheiluun, Lehtikuvaan ja grafiikkaosastolle. Etsimme myös käsittelijöitä, jotka ovat tiukkoja pilkuille ja rohkeita otsikkohommissa.
24h-toimitus uutisoi koti- ja ulkomaan, talouden, politiikan ja kulttuurin aiheista sekä rikos- ja oikeusasioista.
Arvostamme tehokkaita ja oma-aloitteisia tiimipelaajia, joilla on ideoita ja paineensietokykyä. Tarjoamme kannustavan työilmapiirin ja paikan valtakunnanuutisten polttopisteessä.
Lisätietoja saa toimitusten esimiehiltä, puh. vaihde (09) 695 811.
Lähetä hakemuksesi liitteineen sttrekrytointi@stt.fi. Kerro viestin otsikossa, mille osastolle haet. (Viestin koko enintään 2 Mt.)
Lue lisää STT:n uutisten leviämisestä suomalaisessa mediassa
Lue kokemuksia harjoittelusta Lehtikuvan uutiskuvaajana
Lue lisää uutistoimiston tiimityöstä suurten uutistapahtumien aikaan
Lokakuun kuukauden jutussa kansanedustajat avautuivat kyselyssä työpaikkakiusaamisesta
Lokakuussa STT kartoitti työpaikkailmapiiriä suomalaisen yhteiskunnan vallan huipulla, eduskunnassa. Ajatus kypsyi toimittaja Jecaterina Mantsisen mielessä arkisesta huomiosta.
– Huomasin somessa, että kansanedustajien kesken oli sellaista kielenkäyttöä, mitä tavallisella työpaikalla ei hyväksyttäisi ainakaan ilman seurauksia, Mantsinen sanoo.
Selvitystavaksi valikoitui sähköpostikysely.
– Sähköisellä, kohdennetulla kyselyllä on helppo tavoittaa suuri joukko ihmisiä. Se antaa vastaajille myös mahdollisuuden kommentoida halutessaan anonyymisti aiheita, jotka ovat herkkiä tai arkaluontoisia, STT:n suunnitteleva uutispäällikkö Janne Huuskonen sanoo.
STT lähetti kaikille 200 kansanedustajalle kyselyn työpaikkakiusaamisesta eduskunnassa. Vastausaikaa oli viikko ja vastaukset annettiin nimettömänä. Yhteensä 65 kansanedustajaa vastasi kyselyyn.
Kyselyssä kysyttiin, onko kansanedustaja itse kohdannut kiusaamista, missä asemassa kiusaaja oli, onko edustaja havainnut muihin kohdistuvaa kiusaamista ja onko hän itse kiusannut.
Avoimessa vastauksessa sai omin sanoin kertoa kokemastaan tai havaitsemastaan kiusaamisesta. Halutessaan kyselyssä sai ilmoittaa nimensä haastattelua varten. STT ei pyytänyt kyselyssä mainitsemaan puolueita tai kiusaajia nimeltä.
STT:n kyselyn perusteella moni kansaedustaja on kokenut tai todistanut työpaikkakiusaamista. Kiusaamisen kohteeksi kertoi joutuneensa 18 kansanedustajaa, joista viisi useammin kuin kerran. Kiusatuista 13 oli naisia ja neljä miehiä. Yksi vastaaja ei ollut kertonut sukupuoltaan. Kollegaan kohdistuvaa kiusaamista kertoi havainneensa yhteensä 24 kansanedustajaa.
Useimmiten kiusaaminen oli vastaajien mukaan huhujen tai valheellisten tietojen levittämistä. Kiusaamista havainneet edustajat kertoivat myös muun muassa vähättelystä, naureskelusta ja tervehtimättä jättämisestä. Kyselyn mukaan eduskunnassa työpaikkakiusaaja on tavallisesti toinen kansanedustaja, useammin toisesta kuin omasta puolueesta.
Toisaalta kyselyssä ja haastatteluissa kävi ilmi myös se, ettei useilla edustajilla ole monenkaan kauden jälkeen muuta kuin hyvää sanottavaa työyhteisöstään ja eduskunnan ilmapiiristä. Jotkut myös kokivat, ettei kiusaaminen ole todellinen ongelma. He epäilivät osan vain loukkaantuvan kritiikistä.
Kyselyn lisäksi STT haastatteli edustajia myös puhelimitse.
STT haastatteli myös eduskunnan puhemiestä Paula Risikkoa, joka piti eduskunnassa paljastuneita kiusaamiskokemuksia pysäyttävinä. Risikko viittasi STT:n kyselyyn sekä eduskunnan aiempaan, omaan tasa-arvokyselyyn. Risikon mukaan eduskunnassa on jo aloitettu toimet epäasiallisen käytöksen ja häirinnän estämiseksi.
Kuukauden juttu -sarjassa nostamme STT:n edellisen kuukauden tuotannosta esiin yhden kiinnostavan jutun ja päästämme sen tekijät kertomaan uutisen syntyvaiheista.
Lue juttu kansanedustajien kokemasta kiusaamisesta
Lue, millaista on uutiskuvaajan työ eduskunnassa
Syyskuun Kuukauden juttu oli suuroperaatio saaristossa ja uutistoimituksessa
KRP suorittaa Turun saaristossa kotietsintää saaristossa sijaitsevan yrityksen tiloihin. Etsintä liittyy tutkinnassa olevaan talousrikosepäilyyn. Alueella on lentokielto.
Tällaisen ensiuutisen, ”viivan”, STT julkaisi lauantaina 22. syyskuuta aamukahdeksan jälkeen. Turun saaristossa käynnissä olevan operaation takaa paljastui seuraavien päivien ja viikkojen aikana kuukauden suurimpiin uutistapahtumiin lukeutuva vyyhti, Airiston Helmi -nimisen yrityksen talousrikostutkinta.
Paitsi tapauksen tutkijoille myös uutistoimituksille kyseessä oli suuroperaatio. STT julkaisi pelkästään syyskuun yhdeksän viimeisen päivän aikana yli sata uutisversiota, joissa tutkinta mainittiin. Uutisointi pyöri toimittajien, toimitussihteerien, kuvaajien ja uutissuunnittelun tiiviillä yhteistyöllä.
22. syyskuuta kotimaan aamuvuorossa työskennellyt toimittaja Jenni Hakkarainen sekä käsittely- ja nettisihteerivuorossa työskennellyt Tommi Peltoniemi muistavat, miten rauhallisena alkanut lauantaiaamu toimituksessa sähköistyi.
"Huomasin keskusrikospoliisin tviitanneen, että sen kotietsintä Turun saaristossa sijaitsevan yrityksen tiloihin "saattaa herättää veneilijöiden ja mökkeilijöiden keskuudessa huomiota". Tiesin heti, että nyt ollaan ison ja poikkeuksellisen uutisen äärellä", Hakkarainen sanoo.
"Jenni aloitti saman tien uutisen kirjoittamisen ja soittelemisen, pian jutun teossa oli melkein koko toimitus", Peltoniemi kertoo.
Kuten äkillisissä uutistilanteissa usein, tietoa oli haravoitava nopeasti eri lähteistä. Julkisuuteen ei esimerkiksi kerrottu tarkkaa etsintäaluetta. Eri tiedonlähteitä yhdistelemällä siitä saatiin kuitenkin käsitys. Melko pian vihiä saatiin myös tutkinnan kohteena mahdollisesti olevan yrityksen nimestä. Hakkaraisen mukaan alkuvaiheessa oli tärkeää tehdä yleisölle selväksi myös se, mihin kysymyksiin vastauksia ei ollut vielä saatu.
"Oli tärkeää kertoa lukijoille, mitä kaikkea viranomaisilta oli kysytty. Esimerkiksi onko ketään otettu kiinni, minkälaiseen yritykseen toiminta liittyy ja niin edelleen. Kysytyt kysymykset tehtiin näkyväksi, vaikka niihin ei olisi vastattukaan."
Saaristo-operaatiota seuranneella viikolla toimittaja Tuuli Oikarinen ja muiden muassa Lehtikuvan kuvaaja Jussi Nukari kiersivät Paraisilla useilla Airiston Helmen ja sen venäläisen taustahahmon kiinteistöillä.
”Kävimme veneellä ja autolla esimerkiksi Säkkiluodon saaren ympärillä, Prostvikissa ja Villa Ybbersnäsissä. Matkalla sain vinkkejä haastateltavista, muun muassa yhden Säkkiluotoa rakentamassa olleen miehen nimen, jolle Helsingin toimituksesta soitettiin samalla, kun kiertelimme vielä kuvaajan kanssa kiinteistöjä”, Oikarinen kuvailee tiimityötä.
Samaan aikaan, kun seurattiin tutkinnan etenemistä, työstettiin toimituksessa myös uutista taustoittavia juttuja. Viranomaisten massiivinen etsintä saaristokohteisiin herätti pohdintaa muun muassa kansallisesta turvallisuudesta ja ulkomaalaisten maa- ja kiinteistöomistuksista.
Toimittaja, uutispäällikkö Mimma Lehtovaara kartoitti hybridivaikuttamista maanomistuksen keinoin. Hän tutustui muun muassa raporttiin eurooppalaisten maiden maa- ja kiinteistöomistuksia koskevasta lainsäädännöstä ja haastatteli viittä asiantuntijaa, kyberturvallisuusasiantuntija Jarno Limnélliä, Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostonjohtaja Jukka Savolaista, ympäristöneuvos Matias Warstaa puolustusministeriöstä, vanhempaa tutkijaa Mikael Wigelliä Ulkopoliittisesta instituutista sekä Viron Ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Ivo Juurveeta.
”Aihe oli kiinnostava ja tärkeä; sellaisten juttujen parissa on aina kiinnostavaa tehdä töitä”, Lehtovaara kertoo.
Uutisointi Airiston Helmen ympärillä jatkuu yhä. Lokakuun puolella uutistoimituksessa on seurattu talousrikostutkinnan etenemistä Suomessa. STT:n Brysselin-kirjeenvaihtaja Anniina Luotonen puolestaan on kirjoittanut kultaisista passeista, joita muutamat EU-maat myöntävät unionin ulkopuolisten maiden kansalaisille rahaa ja investointeja vastaan. Tällainen passi on tiettävästi myös Airiston Helmen taustalla vaikuttavalla venäläismiehellä.
Kuukauden juttu -sarjassa nostamme STT:n edellisen kuukauden tuotannosta esiin yhden kiinnostavan jutun ja päästämme sen tekijät kertomaan uutisen syntyvaiheista.
Lue juttu hybridivaikuttamisesta
Lue juttu kultaisista passeista
Elokuun juttu kartoittaa vihapuheen poikimia rikosilmoituksia ja tuomioita
Kuukauden juttu -sarjassa nostamme STT:n edellisen kuukauden tuotannosta esiin yhden kiinnostavan jutun ja päästämme sen tekijät kertomaan uutisen syntyvaiheista. Elokuun jutussa kerrottiin, että poliisi kirjaa vuosittain satoja rikosilmoituksia netin rasistisesta vihapuheesta.
Jutun takana on STT:n toimittaja Olli-Pekka Paajanen. Hän halusi tuoda esiin, mikä on verkkokirjoittajan vastuu omista sanomisistaan ja millä kynnyksellä viranomaiset puuttuvat kirjoitteluun:
Lähes kaikki ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa, jossa keskustelu on paikka paikoin aika villiä. Kotikoneen ääressä on helppo kirjoitella anonyymisti verkkoon joko suutuspäissään tai omasta mielestä vitsikkäästi ymmärtämättä seurauksia. Aina ei ymmärretä sitäkään, että sanomisistaan voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Kaivelin käräjäoikeuksien tuomioista esimerkkejä tapauksista, joissa vihapuhe oli johtanut tuomioon. Halusin konkreettisia esimerkkejä teoista ja tuomioista, joihin ne voivat johtaa. Seuraamme käräjäoikeuksien listoja tarkkaan, joten minulla oli jo tiedossa keissejä, joista aloittaa. Tuomioiden perusteella rajasin näissä tapauksissa yleisesti käytetyt rikosnimikkeet kuten kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Kysyin poliisin valtakunnalliselta rasistista vihapuhetta tutkivalta ryhmältä, kuinka paljon tällaisista rikosnimikkeistä kirjataan rikosilmoituksia ja mikä heidän käsityksensä on ilmiöstä: kuinka laaja se on, millä kynnyksellä vihapuheeseen tartutaan ja ymmärtävätkö tekijät yleensä itse puheensa merkityksen.
Paajanen halusi käräjäesimerkeillä tuoda konkretiaa aiheeseen, joka pelkästään tilastojen ja lakipykälien valossa voisi tuntua kuivalta ja jäädä kauas lukijan arjesta. Samalla hän joutui kuitenkin ratkomaan eettistä pulmaa:
Jutussa ei haluta toistaa vihapuhetta sanasta sanaan. Ratkaisin tämän kertomalla omin sanoin, minkä tyyppisistä viesteistä tuomioita on annettu.
Laajempaa näkökulmaa ilmiöön hain myös pyytämällä asiantuntijalta eli Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professorilta Päivi Korpisaarelta yleisiä ohjenuoria sitä, millainen puhe verkossa on sallittu.
STT:n toimittaja Olli-Pekka Paajanen on keskittynyt työssään rikos- ja oikeusaiheisiin vuodesta 2016.
Hän oli mukana työryhmässä, joka palkittiin keväällä 2018 Bonnierin Suuri Journalistipalkinto Vuoden juttu -kategoriassa. Työryhmä uutisoi marraskuussa 2017 helsinkiläisen Kallion lukion opettajan lähennelleen ja piinanneen oppilaitaan läpi 2000-luvun.
Tutustu palkitun jutun tekoprosessiin
Lue, millaisia eettisiä pohdintoja STT:n toimitusarjessa käydään?