STT alkaa moderoida Keskisuomalainen-konsernin artikkelikommentteja – yhteistyössä yli 60 lehteä
Suomen Tietotoimiston moderointi laajenee lähikuukausina useisiin kymmeniin lehtiin. Keskisuomalainen-konsernin medioiden artikkelikommentteja tulee STT:n moderoitavaksi vaiheittain vuoden aikana.
Yhteistyö kattaa runsaat 60 lehteä, muun muassa Keskisuomalaisen, Etelä-Suomen Sanomat, Savon Sanomat, Kouvolan Sanomat ja Kymen Sanomat. Mukana on myös useita paikallislehtiä.
Virkeät kommenttipalstat ovat lehdille tärkeitä. STT:n moderointipalvelulla haluamme taata, että keskustelu on laadukasta.
sanomalehti Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja ja Keskisuomalainen-konsernin journalistinen johtaja Pekka Mervola
Ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat
Keskisuomalainen-konsernin lehtien moderointi alkaa Etelä-Suomen Sanomista helmikuun aikana, ja lisää lehtiä tulee joukkoon maalis-toukokuussa.
Olemme todella iloisia siitä, että uuden yhteistyön myötä STT:n rooli verkkokeskusteluissa valtakunnallisena toimijana kasvaa huomattavasti.
liiketoimintapäällikkö Maunu Anhava, STT
STT:n moderoinnin ensimmäinen asiakas oli Ilta-Sanomat viime marraskuussa. Seuraavat asiakkaat olivat Helsingin Sanomat ja Yle Uutiset tammikuussa.
Kokeneita moderoijia
Media-asiakkaat määrittelevät ohjeet ja linjan, joiden mukaan STT:n moderoijat työskentelevät. Asiakkaiden ohjeistusten pohjalta on toimitettu STT:n moderointiperiaatteet.
STT:llä keskusteluja valvovat toimihenkilöt, joilla on aiempaa kokemusta moderoinnista. Työtä ei tehdä STT:n uutistoimituksessa.
STT:n moderointi laajenee – Yle uudeksi asiakkaaksi, moderointiperiaatteet julkisiksi
Suomen Tietotoimisto on alkanut moderoida Yle Uutisten kommenttiosioita.
On iloinen asia, että uutismedian suuret toimijat luottavat meihin tässäkin asiassa. Palvelun keskittäminen on järkevää, sillä myös osaaminen kasvaa, kun moderaattorit tekevät töitä saman katon alla. Suomessa luonteva tuottaja tällaiselle keskitetylle palvelulle on STT.
Toimitusjohtaja Kimmo Pietinen, STT
Asiakkaina kolme valtakunnallista mediaa
STT:n moderoinnin ensimmäinen asiakas oli Ilta-Sanomat viime vuoden marraskuussa. Helsingin Sanomien artikkelikommenttien moderointi siirtyi STT:n hoidettavaksi tammikuun puolivälissä.
STT:n tavoitteena on edistää asiakkaidensa ja näiden yleisöjen välistä vuorovaikutusta, joka vie keskustelua eteenpäin ja luo arvoa myös keskustelua seuraaville lukijoille.
STT on Ylelle tärkeä strateginen kumppani. Uusi sopimus on myös osoitus kotimaisen median yhteistyöstä ja uusista mahdollisuuksista. Journalistinen media voi yhdessä toimia paremman suomalaisen keskustelukulttuurin laadun ja faktojen puolesta.
Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen, Yle
Moderointia ei tehdä uutistoimituksessa
STT:llä keskusteluja valvovat toimihenkilöt, joilla on aiempaa kokemusta moderoinnista. Työtä ei tehdä STT:n uutistoimituksessa, eikä se muuta Ylessä aiemmin noudatettua moderointilinjaa.
Kaikki STT:n moderointiasiakkaat määrittelevät ohjeet ja linjan, joiden mukaan STT:n moderoijat työskentelevät.
Asiakkaiden ohjeistusten pohjalta on toimitettu STT:n moderointiperiaatteet, jotka julkaistiin maanantaina STT:n nettisivuilla.
Verkkokeskustelun yhteiskunnallinen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, joten on tärkeää, että periaatteet ovat yleisön luettavissa.
Liiketoimintapäällikkö Maunu Anhava, STT
Keskustelijoiden esittämät näkemykset eivät vaikuta siihen, julkaistaanko ne vai ei, jolleivat ne ole lainvastaisia, muita ihmisiä asiattomasti loukkaavia tai ilmeisen paikkaansa pitämättömiä. Kommenttinsa saa julki, kun pysyy asiassa ja esittää ajatuksensa asiallisesti.
STT on ensimmäinen uutistoimisto Euroopassa, joka ryhtyy tarjoamaan kommenttiosioiden moderointia laajamittaisena palveluna. Australiassa uutistoimisto AAP tarjoaa media-asiakkailleen kommenttiosioiden moderointia.
Onko Suomi Euroviisujen Aku Ankka ja Ruotsi Hannu Hanhi? – Katso, miltä Suomi–Ruotsi-maaottelu näyttää viisuhistoriassa
Suomella on ollut usein kovat odotukset Euroviisuista, vaikka pettymyksiä on kertynyt huomattavasti enemmän kuin Ruotsilla.
STT havainnollisti Suomen ja Ruotsin viisumenestystä vuodesta 1958 lähtien:
Trump–Putin-kuvalle kunniamaininta – ”Tunnelma oli vakava ja jännittynyt”, kertoo Lehtikuvan kuvaaja presidenttien kohtaamisesta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump näyttää väistävän venäläiskollegansa Vladimir Putinin katsetta ruokapöydässä Presidentinlinnassa heinäkuussa 2018. Tunnelma on vakava ja jännittynyt, kuvailee Lehtikuvan Heikki Saukkomaa.
Saukkomaan kuva on saanut kunniamaininnan Suomen kuvajournalistien Kuvajournalismi 2018 -kilpailussa.
Tuomaristo arvioi näin: ”Kansainvälistä tasoa oleva kuva on tehty parissa minuutissa. Kuvaajalla on ollut vain hetki aikaa, mutta Trumpin ja Putinin ilmeet kertovat paljon. Kohtaamisessa tapahtuu paljon sellaista, josta emme tiedä mitään. Jännite pöydän ympärillä on vahva.”
"Putin ikään kuin haluaisi haastaa ja Trump väistää"
Trump ja Putin ovat istuutuneet valtuuskuntiensa kanssa lounaalle kahdenkeskisten neuvotteluiden jälkeen.
Mitä he ikinä puhuivatkaan kahden kesken, he ehkä miettivät sitä ruokapöydässäkin vielä.
Heikki Saukkomaa
Saukkomaan mielestä presidenttien ilmeet ovat hyvät. Hän tulkitsee tilannetta niin, että Putin ikään kuin haluaisi haastaa Trumpia, joka väistää tai ajattelee ehkä jotain muuta.
Hiljainen hetki kesti minuutin
Tilanteen kuvaamiseen oli aikaa minuutin verran. Se on aika pitkä aika, Saukkomaa sanoo.
Koko minuutti meni niin, etteivät he sanoneet sanaakaan. Ehkä he odottivat, että lähdemme pois. Eivät he ehkä halunneetkaan puhua meidän aikanamme mitään. Se oli ihan hiljainen hetki.
Keikka oli ikimuistoinen, ryysäämistä ja kansainvälistä
meininkiä. Pyörityksessä ei ehdi juuri ajatella, mutta valintoja on tehtävä
koko ajan.
Saukkomaa haki kuvauspaikan, jossa Trump ja Putin
asemoituvat juuri hänen haluamallaan tavalla, ja valitsi objektiivin.
Presidentit piirtyvät tarkempina kuin muut.
En tietenkään nähnyt kuvan tilannetta – niitä ilmeitä – sillä hetkellä, kun kuvasin. Ne löytyivät myöhemmin.
Muistatko nämä Lehtikuvan kuvat:
Niinistön kruunukuva: kuvaaja etsi sopivaa kuvakulmaa lattianrajassa kontaten
Lehtikuvan Lennu-kuva ihastuttaa maailmalla
Uutistoimisto oli pääministeriä nopeampi – puhemies sai tiedon hallituksen erosta STT:n tekstiviestillä
Tämä STT:n tekstiviesti pysäytti eduskunnan puhemiehen Paula Risikon ja monet kansanedustajat perjantaiaamuna.
Viesti tuli ennen puhemiesneuvoston
kokouksen alkamista.
– Se oli keretty jo kutsua koolle, ja sitten tuli tämä tieto joka muutti kaiken, Risikko sanoi Ilta-Sanomille.
Ilta-Sanomien mukaan Risikko ei ollut saanut mitään ennakkovaroitusta. Hän ei lehden mukaan kertonut, miltä tuntui saada tieto näin isosta asiasta pelkällä viestillä.
Viestintätapa puhutti Twitterissä
Asia herätti huomiota somessa. Muun muassa kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) arveli Twitterissä, että osa keskustankin edustajista sai ensitiedon STT:n tekstiviestillä.
Uraauurtavaa ysäriteknologiaa
Etenkin yhteiskunnallisille vaikuttajille tutulla STT:n tekstiviestiuutispalvelulla on pitkä historia, sillä uutistoimisto aloitti viestien lähettämisen jo 1990-luvun puolivälissä. Tammikuussa 1996 STT kertoi omassa uutisessaan, että "Suomen Tietotoimisto ja Tele ovat sopineet STT:n uutisten välittämisestä reaaliajassa GSM-puhelinten näyttöruutuun."
Uutisessa arvioitiin, että vastaavaa palvelua ei tiettävästi ole käytössä missään muualla maailmassa. Järjestelmän kehittänyt STT:n tietoverkkoasiantuntija Jukka Salomaa kertoi, että uutiset välittyvät koko sille alueelle, jolla GSM-verkon lyhytsanomapalvelu toimii – ainakin teoriassa.
Uutiset ovat näin luettavissa Euroopan lisäksi esimerkiksi Lähi-idässä. GSM-verkko toimii mm. Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Afrikassa; teoriassa jopa Australiassa — vaikkakaan uutisten säännöllistä välittymistä näille alueille emme vielä voi taata.
tietoverkkoasiantuntija Jukka Salomaa STT:n uutisessa 5.1.1996
Uutisessa muistutettiin, että tekstiviestiuutiset eivät mene "harakoille", vaikka matkapuhelin olisi suljettuna viestien lähetyshetkellä, vaan viestit ovat luettavissa, kun puhelimen seuraavan kerran avaa.
Uuden teknologian haltuunottoon suhtauduttiin toimituksessa luottamuksella, olihan STT:llä vankka kokemus "oleellisen tiedon tiivistämisestä lyhyeen sähkemuotoon", kuten juttuun haastateltu vt. päätoimittaja, toimituspäällikkö Raimo Heinonen painotti.
Jo tuolloin oli selvää, että kyse ei ollut koko kansan palvelusta, vaan STT:n Uutissalamat oli tarkoitettu ennen kaikkea yhteiskunnallisten päättäjien käyttöön.
STT Pikkulintu hälytti Timo Soinin bloggauksesta
STT Pikkulintu (palvelu poistui käytöstä marraskuussa 2023) hälytti STT:n yötoimituksen Australiassa tekemään aamun tärkeintä uutista vuoronsa päätteeksi tiistaina 5. maaliskuuta.
Pikkulintu hälytti aamuseitsemän pintaan, että ulkoministeri Timo Soini on blogannut otsikolla Kiitos näistä vuosista. Soini kertoi, ettei asetu itse ehdolle eduskuntavaaleissa, mutta lupasi auttaa sinisiä ehdokkaita vaalityössä.
Pikkulintu seuraa uutistoimituksen valitsemia verkkosivuja ja tekee sähköpostiin hälytyksiä esimerkiksi tiettyjen hakusanojen ilmestyessä sivuille. Hakusanat eivät ole välttämättömiä, vaan esimerkiksi Soinin uusista kirjoituksista tulee aina ilmoitus.
Tällä kertaa Soinin bloggausta oli osattu odottaa muutenkin. Hän oli kertonut Lännen Medialle etukäteen, että ilmoittaa jatkoaikeistaan tiistaina.
Pikkulintu visertää uutisvinkkejä
Aiemmin Pikkulintu on hälyttänyt esimerkiksi Financial Timesin ekonomistikyselystä, jonka mukaan Erkki Liikanen on todennäköisimmin Euroopan keskuspankin seuraava pääjohtaja. Pikkulinnun avulla STT ennätti siteeraamaan uutista jo aamuvarhain.
STT seuraa Pikkulinnun avulla useita sivustoja, jotka poikivat uutisaiheita säännöllisesti. Urheilun saralla Pikkulintu informoi esimerkiksi jääkiekon Liigan kurinpitodelegaation uusista päätöksistä. Lisäksi Pikkulinnun avulla seurataan myös muun muassa kansalaisaloitteiden etenemistä. Hälytys tulee, kun toimittajan asettama raja allekirjoitusmäärästä – vaikka 45 000 – on saavutettu.
"Uutisseurantaa on pakko automatisoida" – Näin STT:n toimitus hyödyntää Pikkulintu-työkalua
STT:n Pikkulintu-työkalu (palvelu poistui käytöstä marraskuussa 2023) saa kiinni uutisia, mutta auttaa myös uutistilanteiden ennakoinnissa. STT:n politiikan toimittaja Matias Åberg seuraa Pikkulinnulla muun muassa tiedustelulakien etenemistä ja asiantuntijakuulemisia eduskunnassa. Hälytys tulee, kun esimerkiksi hallintovaliokunnan esityslistalle ilmestyy jokin avainsanoista, kuten siviili- tai sotilastiedustelu, tai kun kiinnostava asiantuntija on kutsuttu kuultavaksi.
Uutissuunnittelussa meidän pitäisi oppia hyödyntämään Pikkulintua enemmän. Sen avulla on mahdollista pitää yhä paremmin ja tarkemmin huolta siitä, että uutisiin voidaan varautua.
politiikan toimittaja Matias Åberg, STT
Sivuille ilmestyvät uudet tiedot eivät ole välttämättä uutisia, mutta Pikkulinnun hälytykset voivat auttaa ennakoimaan uutisia. Tiedotteiden ja päivitysten seuraamiseen tulee näin entistä tiukempi rutiini, ja samalla toimittajan aikaa säästyy muuhunkin kuin sivujen selailuun.
Toimittajan pitää olla hereillä
Pikkulintu valvoo myös presidentin kanslian sivuilla ja monien poliitikkojen blogeissa. Esimerkiksi jos Timo Soini lausuu jotain lähestyvistä vaaleista, päivystävä toimittaja saa siitä tiedon.
Toimittajien pitää olla tietenkin edelleen hereillä, ehkä entistäkin enemmän. Jos kehittymässä on jokin uutistapahtuma tai vaikkapa kohu, on järkevää ennakoida toimituksessa seuraavaa askelta ja laittaa Pikkulintu hälyttämään tulevista kommenteista. Uutisvoitot vaativat jatkuvaa ennakointia.
Pikkulintu valvoo myös muun muassa kansalaisaloitteiden kannatusilmoituksia ja hälyttää, kun luku nousee asetetun rajan yli.
Näin Pikkulinnulla seurataan ulkomaista mediaa
Uutisseurantaa on pakko automatisoida
STT:n kaikilla toimittajilla on mahdollisuus ladata Pikkulintu selaimeensa. Esimerkiksi rikos- ja oikeustoimittajat seuraavat ranskalaisesta mediasta tapausta, jossa kaksi suomalaista jäi kiinni suuresta kokaiinilastista Toulousen lähellä lokakuun alussa. Pikkulintu hälyttää avainsanoista.
Avainsanat on valittava huolella. Pelkkä kokaiini on liian yleinen, mutta toki ’suomalainen’ rajoittaa jo tuloksia, kertoo toimittaja Olli-Pekka Paajanen.
Ylipäätään ulkomaisten poliisi- ja tulliviranomaisten ja oikeusistuimien tiedotteiden seuraaminen on käytännössä mahdotonta, ellei seurantaa ole automatisoitu.
toimittaja Olli-Pekka Paajanen, STT
STT:n Australiassa olevat yötoimittajat voivat seurata Pikkulinnulla vaikka junaliikenteen sujumista ja sähkökatkoja. Urheilutoimitus saa hälytyksen muun muassa jääkiekkoliigan kurinpitodelegaation uusista päätöksistä.
Финляндия - STT Pikkulintu osaa myös venäjää
STT:n kehittämä Pikkulintu-työkalu (palvelu poistui käytöstä marraskuussa 2023) on auttanut toimittajia heidän työssään jo puolen vuoden ajan. STT:n toimittajat ovat asentaneet Pikkulinnun seuraamaan esimerkiksi Suomi-juttuja kansainvälisestä mediasta. Se valvoo muun muassa BBC:tä, Guardiania, Politicoa ja New York Timesia ja hälyttää, kun sivuille ilmestyy jokin avainsanoista, kuten Finland tai Finn.
Miten hyödyntää Pikkulintua uutisten ennakoinnissa?
Toimittaja Niilo Simojoki kertoo saaneensa viimeksi hälytyksen New York Timesista, joka oli tehnyt jutun Suomen veropäivästä otsikolla Happy ’National Jealousy Day’! Finland Bares Its Citizens Taxes.
Helppous tärkeää äkkikäänteissä
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut Simojoki on klikannut Pikkulinnun myös monille oman seuranta-alansa sivuille.
Hyödyllisimmillään Pikkulintu on ollut siinä, että olen voinut ulkoistaa sille joitakin seurantatehtäviä. Pysyn periaatteessa koko ajan kartalla, vaikka hälytykset eivät poikisikaan juttuja.
erikoistoimittaja Niilo Simojoki, STT
Simojoki käyttää Pikkulintua myös lyhytaikaiseen seurantaan: kun tiedetään odottaa käännettä vaikka Sergei Skripalin myrkytyksen tutkinnassa, linnun voi asettaa heti hälyttämään BBC:n Skripal-jutuista. Kun odotettu uutinen on tullut, hälytykset voi laittaa pois päältä.
Yhtenä Pikkulinnun vahvuuksista pidetään toimituksessa juuri sitä, että se ei vaadi käyttäjältään erityistä osaamista puhumattakaan koodaamisesta. Pikkulinnun virittäminen jollekin sivulle vie alle minuutin.
Pikkulinnun logiikan oppii käyttämällä ja testaamalla. Se on nopea ottaa käyttöön, ja sitä voi käyttää kuka tahansa.
Lukee myös venäjää
STT:n ulkomaantoimittaja Merja Puisto seuraa Pikkulinnulla erityisesti venäjänkielistä mediaa. Sähköposti kilahtaa aina, kun esimerkiksi uutistoimistot Tass tai Ria-Novosti raportoivat Suomesta esimerkiksi avainsanalla Финляндия.
Toistaiseksi hälytykset ovat olleet perusuutisia Suomesta. On kerrottu muun muassa Trump-Putin-tapaamisen hinnasta ja tuosta veropäivästä. Seurannan onkin oltava jatkuvaa ja rutiiniluontoista.
toimittaja Merja Puisto, STT