Kun reki meinasi lähteä väärille urille eli pohdintaa kuvien monitulkintaisuudesta visuaalisessa viestinnässä
Lehtikuvan jouluperinteenä on ollut lähettää asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme tunnelmallisen joulun toivotukset. Samoin toimitaan varmasti lukuisissa muissa yrityksissä ja organisaatioissa, joissa halutaan huomioida työn kautta tuttuja ihmisiä.
Tämänvuotista sähköpostitervehdystä koostaessani etsin arkistostamme viestiin, kuvatoimistomme liiketoimintaan ja brändiin sopivaa kuvaa. Löysinkin kumppanitoimistomme valikoimista hienon kuvan Lapin pakkasyöstä.
Voitaisiin ajatella, että jouluinen tunnelma on kuvassa läsnä, vaikka pukkia ei kuvassa näykään: Hänhän saattaisi olla esimerkiksi torkuilla kodassa ennen pitkää lahjanjakoreissua lasten luokse. Lisäksi poron vetämä reki ja taivaalla näkyvät upeat revontulet henkivät arktista mystiikkaa.
Kuvan merkitykset uuteen pohdintaan
Kuvavalinta tuntui nappiosumalta, kunnes havahduin ajatukseen, että oikeastaan kuva vaikuttaisi symboloivan pikemminkin saamelaista kulttuuria kuin suomalaisen perinteen mukaista joulun viettoa. Sen käyttäminen joulutervehdyksen yhteydessä voitaisiin tulkita ihan aiheellisesti kulttuuriseksi omimiseksi. Päädyin siis jatkamaan kuvaetsintöjä.
Juuri tällä tavoin valokuvien visuaaliseen kudokseen sisältyvät merkitykset ja symbolit saattavat vaikkapa kiireessä jäädä huomioimatta. Ensi alkuun hyvältä vaikuttava kuva saattaa esimerkiksi ilmentää valtasuhteita, jotka eivät pikaisella vilkaisulla kiinnitä huomiotamme. Näin käy helposti varsinkin silloin, kun itse kuuluu valtaväestöön, kuten tässä tapauksessa.
Joulupukki valtaväestön edustajana?
Yllä näkyvän valokuvan pukkihahmo on yksi suomalaisen joulukuvaston avainhahmoista. Tämäkin otos voisi helposti valikoitua mukaan yritysviestinnälliseen joulukuvastoon, onhan aihe kaikille tuttu ja Korvatunturilta matkaan lähtevään joulupukkiin liitetään lähinnä positiivisia mielikuvia.
Mutta toisaalta: Tuuheapartainen pukki on otoksessa hallitsevassa pääroolissa, taustalle sijoitettu saamelaishahmo on sen sijaan anonyymi ja avustavassa roolissa, marginalisoituna. Asetelma ja sommittelu kuvastaa tavallaan saamelaisten ja valtaväestön yhteiskunnallista valtasuhdetta, jossa saamelaiset ovat vähemmistönä, vaikkei joulupukki fiktiivisenä hahmona tietenkään varsinaisesti suomalaisia edustakaan.
Luminen luontokuva henkii rauhaa
Tuore kokemus joulutervehdyskuvan etsinnästä oli itselleni hyvä muistutus siitä, mitä asioita tulisi huomioida oman organisaation visuaalista viestintää suunniteltaessa. Yrityksen arvojen tulee näkyä myös visuaalisessa viestinnässä, ja kuvastoa valitessa on aiheellista pysähtyä tarkastelemaan valokuvien heijastamaa eettisyyttä, tasa-arvoisuutta ja monimuotoisuutta.
Päädyin lopulta valitsemaan joulutervehdyskuvaksi Lehtikuvan kuvan, jossa poro seisoskelee rauhallisen oloisena lumisessa maisemassa. Tähän aikaan vuodesta poro yhdistyy ajatuksissa jouluun ilman punanuttuista pukkiakin. Tässä kuvassa eläin ei kuitenkaan ole valjastettuna ihmisten kulkuvälineeksi, vaan se voi liikkua ja toimia vapaasti, luonnollisessa elinympäristössään.
.
Tiedon puute ei riitä vapauttamaan korvausvelvollisuudesta tekijänoikeusrikkomuksen jälkeen
Tiesitkö, että valokuvan oikeudettomasta julkaisusta voi seurata korvausvaade vielä vuosien päästäkin? Monelle tämä voi tulla yllätyksenä.
Suomen Tietotoimistoon (STT) kuuluvan kuvatoimisto Lehtikuvan kuvia käytetään verkossa jatkuvasti luvatta. Koska STT:llä on velvollisuus huolehtia kuvaajiensa tekijänoikeuksista, kuvien käyttöä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa seurataan koko ajan.
Tekijänoikeusrikkomuksia tapahtuu monista syistä. STT:n yhteydenoton saaneet tahot esittävät usein samoja perusteluja sille, miksi korvausvaatimus pitäisi perua. Tähän artikkeliin on koottu yleisimpiä ihmettelyn aiheita.
”Kuvahan on julkaistu jo vuosia sitten”
STT seuraa valokuviensa käyttöä verkossa ja vertailee havaittujen julkaisujen tietoja laskutustietokantaan. Jos STT:n kuvan julkaisseelta organisaatiolta ei löydy kuvan käyttöön oikeuttavaa lisenssiä, korvausvaatimus on perusteltu.
STT:n tekijänoikeusrikkomuksia koskevissa yhteydenotoissa saattaa olla kyse verrattain vanhoistakin kuvankäytöistä. Jos ilman lisenssiä aikanaan julkaistu kuva on yhä löydettävissä internetistä, tekijänoikeuksien vastainen käyttö jatkuu edelleen.
”Kuvan julkaissut henkilö ei enää työskentele meillä”
Kuvan julkaisija vastaa pääsääntöisesti julkaisemistaan kuvista. Käytännössä julkaisijalla tarkoitetaan yritystä tai muuta organisaatiota, jonka nimissä kuva julkaistaan, ei kuvan verkkoon ladannutta yksittäistä ihmistä.
Organisaatiossa kuvia julkaisevia henkilöitä on syytä ohjeistaa tarkistamaan, vaatiiko kuva julkaisulisenssin vai ei. Kuvia, joiden luvat eivät ole kunnossa, ei pidä julkaista.
.
”Julkaisu on tehty edellisen omistajan aikana”
Vastuu yrityksen tai muun organisaation nimissä tehdyistä julkaisuista siirtyy pääsääntöisesti uudelle omistajalle kuvan julkaisun jatkuessa uuden toimijan nimissä. Jos esimerkiksi sosiaalisen median tili siirtyy uudelle yritykselle, mutta kaikki vanhat postaukset säilytetään, vastaa uusi toimija kaikista tilillä vuosien varrella julkaistuista kuvista.
Uusien omistajien kannattaa siksi perata edellisen omistajan aikana tehdyt julkaisut ja poistaa verkkosivuilta ja sometileiltä ne kuvat, joiden oikeuksista ei ole varmuutta.
”Oletin lupien olevan kunnossa, koska sain kuvan siinä näkyvältä ihmiseltä”
Kuvaa julkaistaessa kannattaa aina varmistua sen julkaisuoikeuksista. Kuvassa esiintyvä henkilö saattaa olla siinä käsityksessä, että hän voi antaa luvan kuvan julkaisuun, onhan hän itse kuvassa. Kuvattavan suostumus liittyy enemmän henkilötietojen käsittelyyn ja yksityisyyden suojaan, mutta tekijänoikeudellisesta näkökulmasta ainoastaan kuvan tekijänoikeuksien haltija voi antaa julkaisuluvan.
STT:n valokuvien julkaisu edellyttää lisenssin ostamista Lehtikuvan kuvakaupasta.
.
.
STT:n Viestintäpalveluiden sivuilla voit lukea lisää tekoälykuvien tekijänoikeuksista ja testata tietojasi kuvaoikeuksista visan muodossa. Sivuilta löytyy myös ladattavaksi Mitä kuvien oikeuksista tulee tietää? -niminen oppaamme.
Visuaalista viestintää mittojen mukaan tilauskuvauksilla
Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Mitä kuvat voivat kertoa organisaatioista, jotka haluavat viestiä itsestään eri asioita?
Organisaatioiden viestinnässä kuvia käytetään muun muassa tukemaan uutisten ja tiedotteiden sisältöä, havainnollistamaan yrityksen tai yhteisön toimintaa sekä esittelemään työntekijöitä. Kuvia käytetään kiinnittämään huomiota muun informaation keskellä ja ne luovat muistijälkiä organisaatiosta ja sen palveluista. Hyvin toteutettu visuaalinen viestintä vahvistaa organisaation imagoa ja siihen liitettäviä mielikuvia.
Kun mietitään, millainen visuaalinen viestintä tukisi strategiaa ja kuvastaisi organisaation arvoja, räätälöidyillä tilauskuvilla saavutetaan usein parhaita tuloksia. Suomen Tietotoimisto on luotettu yhteistyökumppani myös tällä saralla.
Visuaalisella viestinnällä monia tavoitteita
Yksi STT:n tilauskuva-asiakkaista on Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Ministeriössä visuaalisen viestinnän tavoitteena on tuottaa laadukasta, yhtenäistä, ymmärrettävää ja selkeää sisältöä, joka palvelee sekä kansalaisia että sidosryhmiä, kertovat viestintäassistentti Kaija Nevalainen ja visuaalisen viestinnän asiantuntija Niina Kalliainen.
Visuaalisuus tukee viestintämme vaikuttavuutta ja parantaa tiedon omaksuttavuutta.
Nevalaisen ja Kalliaisen mukaan valokuvat ovat tärkeä osa TEMin visuaalista viestintää. Visuaalisella viestinnällä pyritään muun muassa vaikuttamaan ministeriöstä välittyvään mielikuvaan, kiinnittämän katsojan huomiota ja erottautumaan.
Visuaalisella viestinnällä voimme osaltamme myös purkaa vastuualueidemme aiheisiin liittyviä stereotypioita ja asenteita.
Mutkatonta yhteistyötä, luontevia kuvia
Ministeriössä edellytetään tilauskuvauskumppaneilta joustavuutta, luotettavuutta ja kokemusta. Lisäksi esimerkiksi kuvien laajempiin käyttöoikeuksiin liittyvät asiat olisi hyvä olla selvillä jo tarjousvaiheessa.
Viime aikoina TEM on tilannut STT:ltä omien asiantuntijoidensa valokuvaukset ja satunnaisesti ylemmän johdon edustajien yksittäisiä kuvauksia. STT:n kuvatoimittajien ja kuvaajien kanssa työskentely on olluterittäin mutkatonta ja helppoa, Nevalainen ja Kalliainen kertovat.
Erityisen onnistuneena kokemuksena TEMin kaksikko muistelee viimevuotisia kuvauksia, joissa Emmi Korhonen otti asiantuntijoista kuvia 15 minuutin välein kahden päivän aikana. He kertovat lähettäneensä erikseen palautetta tiivistahtisesta sessiosta.
Emmi on kyllä varsin rento ja ihana asiakaspalvelija. Olen varma, että meidän jäykät asiantuntijamme tunsivat kuvaussession mukavaksi hänen seurassaan.
STT:ltä tilatut henkilökuvat ovatkin tukeneet hyvin ministeriön visuaalisen viestinnän tavoitteita.
Henkilökuvat ovat olleet viestinnällisesti tarkoituksenmukaisia, asiallisia ja helposti lähestyttäviä. Kuvista välittyy henkilökohtaisuus ja luontevuus.
Kiinnostuitko tilauskuvauksesta?
Voi kysellä lisätietoja tilauskuvauksista kuvamyynnin tiimimme edustajilta. Tavoitat kuvamyynnin asiantuntijat numerosta 09-6958 1220 tai sähköpostilla kuvamyynti@stt-lehtikuva.fi arkisin klo 9-16 välillä.
Voit myös hakea lisätietoja STT:n ja STT Viestintäpalveluiden verkkosivuilta.
Kuvien tekijänoikeuksien kolme kompastuskiveä
Suomen Tietotoimiston kuvien tekijänoikeusseurannassa törmätään toistuvasti kolmeen ongelmalliseen käyttötyyppiin. Näissä tapauksissa kuvien käyttäjät ovat usein julkaisseet epähuomiossa oikeudettomia kuvia ja tarve julkaisulisenssille tulee yllätyksenä.
Kolme kompastuskiveä ovat kuvia sisältävien lehtiartikkeleiden jakaminen hyperlinkkeinä kuva itselle kopioiden, kuvien vääräntyyppinen siteeraaminen ja erilaiset kuvatervehdykset sosiaalisessa mediassa.
Hyperlinkit
Olet ehkä itsekin törmännyt tilanteeseen, jossa lehtijuttua jakaessa julkaisualusta, esimerkiksi sosiaalisen median kanava, generoi linkkiin pienikokoisen kuvan (thumbnail). Tällöin niin kuvasta kuin tekstimuotoisesta linkistäkin pääsee siirtymään alkuperäiseen kirjoitukseen toisella sivustolla. Tässä ei vielä ole mitään ongelmaa.
Tekijänoikeuksien puitteissa ei kuitenkaan ole sallittua kopioida alkuperäisessä kirjoituksessa olevaa, tekijänoikeuksien suojaamaa kuvaa linkin kuvitukseksi niin, että lataat kuvan omille verkkosivuillesi itsenäiseksi kuvitukseksi. Tällainen käyttö edellyttää julkaisulisenssin.
.
.
Siteeraaminen
Toinen sekaannuksia aiheuttava kuvankäyttötapa on siteeraaminen. Tekijänoikeuslain mukaan julkistetusta teoksesta saa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia eli sitaatteja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
Kuvia ei tekstien tapaan oikein pysty siteeraamaan osittain, joten kuvasiteerauksissa kuva julkaistaan yleensä kokonaan. Ollakseen luvallista kuvasitaatin tulee kytkeytyä tekstiin asiallisesti ja sen tulee havainnollistaa ja selventää tekstin pääasiaa. Tämän kaltaisia käyttöjä ovat esimerkiksi tieteellinen teksti, jossa analysoidaan kuvaa tai taiteellinen arvostelu, jossa keskustellaan kuvan sisällöstä.
Tekijänoikeus ei sen sijaan mahdollista kuvan käyttämistä tieteellisen tai arvostelevan tekstin kuvituksena visuaalisena elementtinä niin, että teksti liittyy kuvaan vain löyhästi. Kuvien siteeraamiseen liittyvät kysymykset ovat joka tapauksessa haasteellisia ja aiheuttavat päänvaivaa myös tekijänoikeuksien tulkitsijoille.
Someonnittelut
STT:n käsittelemissä tekijänoikeusrikkomuksissa törmätään usein myös sosiaalisessa mediassa julkaistaviin juhlapäivä- ja onnittelukuvituksiin. Esimerkiksi pienet yritykset haluavat usein toivottaa asiakkailleen hyviä juhlapyhiä tai vaikkapa onnitella somessa Suomen jääkiekkomaajoukkuetta hyvästä menestyksestä. Päivitykseen saatetaan kuitenkin valita tekijänoikeuksien piirissä oleva kuva, jonka käyttö edellyttäisi lisenssiä.
Kuvahauilla kuvia löytyy pilvin pimein, mutta kaikki verkosta löytyvät kuvat eivät ole vapaasti käytettävissä. Ennen julkaisupäätöstä kannattaakin varmistaa kuvaa koskevat oikeudet tai valita kuva, joka on selkeästi merkitty julkaisuvapaaksi esimerkiksi CC-lisenssillä.
Lisätietoa aiheesta
Jos tämän artikkelin aihepiiri kiinnostaa laajemminkin, niin lisätietoa löydät muun muassa IPR University Centerin toimittamasta aikakauslehdestä. Lehdessä on julkaistu artikkelit muun muassa linkittämisestä ja valokuvasitaateista.
Tekijänoikeuksista löytyy tietoa myös esimerkiksi Uutismedian liiton verkkosivuilta, visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö Kuvaston sivuilta ja tietenkin Wikipediasta.
Kuvien krediitit:
Makkarat: Lehtikuva / Matti Björkman
Pääsiäistiput: Lehtikuva / Mikko Stig
Juhannuskokko: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Suomen liput: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Itsenäisyyspäivä: Lehtikuva / Pekka Sakki
Ylioppilaslakki: Lehtikuva / Marja Airio
Miten välttää eettisesti arveluttavat kuvat? – Testaa tietosi eettisesti kestävästä kuvankäytöstä
Kirjoitimme aiemmin siitä, mitä on eettisesti kestävä kuvan käyttö (teksti siirtynyt Lehtikuvan blogiin). Nyt pääset testaamaan, miten hyvin tuon kirjoituksen opit ovat sinulla hallussa!
Eettisesti kestävä kuvankäyttö edellyttää jonkin verran tietoa kuvavalintojen tueksi. Yhden muotin kuvastoa on saattanut ylläpitää haitallisten stereotypioiden toistamisen pelko: ei tiedetä miten esimerkiksi vähemmistön edustajat tulisi esittää kuvissa korrektisti.
Miten hyvin tunnistat eettisesti kestävän kuvan?
Oikeat vastaukset perusteluineen testin lopussa.
1. Kumpi alla olevista saamelaiskuvasta on eettisesti kestävä ja kumpi haasteellinen? Miksi kyseiset kuvat valittiin?
Kuvat ovat Lehtikuvan valikoimista. Saamelaiskäräjien elokuvakeskuksen Skábman suunnittelija Tarja Porsanger ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio poimivat esimerkit tätä testiä varten.
2. Kumpi alla olevista vammaisia naisia esittävistä kuvista on eettisesti kestävä ja kumpi haasteellinen? Miksi kyseiset kuvat valittiin?
Kuvat ovat Lehtikuvan valikoimista ja ne on tähän testiin valinnut Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson.
3. Kumpi alla olevista lhbtiq-kuvasta on eettisesti kestävä ja kumpi haasteellinen? Miksi kyseiset kuvat valittiin?
Kuvat ovat Lehtikuvan valikoimista ja ne ovat Seta ry:n tiedottajan Eliisa Alatalon tähän testiin poimimat.
Vastaukset ja kuvien valintaperusteet
Kuvat saamelaisista
Saamelaiskuvista Saamelaiskäräjien elokuvakeskuksen Skábman suunnittelija Tarja Porsangerin ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Sanila-Aikion valitsema eettisesti kestävä kuva esittää saamelaisia räppäreitä Ailu Vallea ja Amocia (alempi kuva).
– Se (kuva) on näyte saamelaiskulttuurin laajuudesta, sillä siihen kuuluu nykypäivänä myös räppi. Tässä kuvassa pohjoissaameksi räppäävä Ailu Valle. Hänen tekstinsä ovat kantaa ottavia, oivaltavia ja hänen kielensä on todella monipuolinen ja rikas. Kuvassa oikealla on Amoc, inarinsaamenkielinen räppäri, Porsanger avaa kuvan viestiä.
Eettisesti kestäväksi kuvaksi valikoitui myös kuva saamelaistaiteilija Niillas Holmbergistä. Kuvitimme kyseisellä kuvalla eettistä kuvankäyttöä tarkemmin pohtivan artikkelimme. Kuva on Sanila-Aikion mukaan autenttinen kuvaus, jossa näkyy saamelainen liikkumassa perinteisellä jokiveneellä Tenolla. Kuvassa käsitellään myös saamelaisille ajankohtaista aihetta, perinteisen elinkeinojen nykytilaa ja tulevaisuutta.
Haastavana sekä Tarja Porsanger ja Tiina Sanila-Aikio näkivät kuvan, jossa saamen pukuun pukeutunut mieshenkilö on kuvassa taustalla nimettömänä ja joulupukkia avustavassa roolissa, ikään kuin saamelaiset olisivat Napapiirillä asuvia Joulupukin pikku-apureita. Kuvasta ei myöskään saa selvää, onko saamenpuku aito.
Kuvat vammaisista ihmisistä
Vammaisten henkilöiden kuvista Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson valitsi eettisesti kestäväksi kuvaksi mallin kanssa kuvatun kuvituskuvan, jossa nainen on ruokaostoksilla (ylempi kuva). Kuvan henkilö on itsenäinen oman elämänsä subjekti ja tämä luo myönteistä kuvaa liikuntaesteisistä ihmisistä, koska henkilö ei näytä tarvitsevan toisen apua.
– Sähköpyörätuoli liikkumisen apuvälineenä mahdollistaa henkilön päivittäistä asiointia ja osallistumista yhdenvertaisesti muiden henkilöiden kanssa, Gustafsson täsmentää kuvan viestiä.
Haasteelliseksi Gustafsson koki kuvan, jossa pyörätuolissa istuva henkilö on esitetty anonyyminä ja passiivisena hoidon kohteena. Hänen mukaansa sääolosuhteiden perusteella liikuntarajoitteisen voisi ajatella kelaavan käsikäyttöisellä pyörätuolilla itsekin, vamman luonteesta riippuen. Lumipyryssä sen sijaan pyörätuolinkäyttäjä saattaisi hyvinkin tarvita toisen henkilön apua.
Kuvat sateenkaari-ihmisistä
Esimerkkinä avoimesta, aidosta ja monimuotoisuutta ilmentävästä kuvasta Seta ry:n tiedottaja Eliisa Alatalo valitsi kuvan, jossa nimillään ja kasvoillaan esiintyvä miespari on esitetty osallistumassa Pride-kulkueeseen (alempi kuva).
Eettisesti haastavaksi kuvaksi valikoitui lavastettu kuvituskuva, jossa homoseksuaalipari piiloutuu sateenkaarenvärein koristellun sateenvarjon taakse. Kuva symboloi Alatalon mukaan mystifiointia ja kaapissa olemista, mutta jos artikkeli käsittelee seksuaalisen suuntautumisen piilottelua kuva sopii tekstin kuvitukseksi.
Testaa tietosi kuvien tekijänoikeuksista somessa
Testaa tietosi toimittajan etiikasta
