Uutissuunnittelijat bongaavat pihvit ja pannukakut
Sinulla on 247 lukematonta sähköpostia. Sähköpostitulva on jokaiselle toimittajalle arkea. Juttuvinkkejä, tiedotteita, kutsuja ja muistutuskutsuja. Oleellisen löytäminen massasta on työlästä.
STT:n uutissuunnittelussa keskitytään löytämään median kannalta kaikki uutisarvoiset kutsut ja tapahtumat. Uutissuunnittelussa työskentelee arkisin kaksi toimittajaa, jotka punnitsevat aiheiden tärkeysjärjestystä, hankkivat lisätietoja, taustoittavat aiheita ja terävöittävät näkökulmia.
Suunnittelu tukee sekä STT:n omaa että asiakkaiden suunnittelutyötä. Uutissuunnittelijat bongaavat aihekirjosta pihvit ja karsivat lässähtäneet pannukakut.
"Suunnitteluvuorot antavat perspektiiviä uutisointiin", kertoo tuotevastaava Tasja Salin.
- Suunnitteluvuorolaisen työ ei ole pelkkää leikkaa-liimaa-askartelua, vaan myös penkomista. Monesti käy niin, että otsikoltaan paperinmakuinen aihe osoittautuu kiintoisaksi, kun sen taustoja hieman ennakolta setvii. Vastaavasti tapahtuu myös sitä, että jokin ennalta kovinkin uutisarvoiselta kalskahtava tapahtuma osoittautuukin paljon vähemmän kiinnostavaksi, kertoo tuotevastaava Tasja Salin.
Toimittajien lisäksi suunnittelutiimiin kuuluu suunnitteleva uutispäällikkö, joka päättää, mihin aiheisiin STT aikoo tarttua. Kunkin uutispäivän anti suunnitellaan mahdollisimman tarkoin kahta päivää aiemmin ja viimeistellään edeltävänä päivänä.
STT Pro – mistä huomenna puhutaan?
Vuoden 2017 alusta lähtien asiakkaat pääsevät hyödyntämään STT:n tarjoamaa suunnittelutietoa aiempaa kattavammin, kun STT lanseeraa ainutlaatuisen palvelun tukemaan median uutis- ja juttusuunnittelua. STT Pro -palvelu sisältää kaikki merkittävät mediatilaisuudet ja muita mediaa kiinnostavia tapahtumia.
- STT Pron avulla median aihesuunnittelu nopeutuu ja helpottuu. Asiakas näkee palvelussa nopealla silmäyksellä, mistä kussakin tilaisuudessa on kyse. Huomiota kiinnitetään otsikointiin ja tiiviisti pureskeltuun kokonaisuuteen, Salin kertoo.
STT Pron kehitystä on tehty alusta asti yhdessä asiakkaiden kanssa. Palvelussa on helppo suodattaa ja hakea juuri itselle tärkeät tapahtumat. Julkisuuden ruuhkatilanne näyttää ennakkoon, mitkä päivät tulevat olemaan kiireisiä uutisrintamalla.
Uusi palvelu korvaa STT:n aiemmat kalenteri- ja suunnittelutuotteet.
- Rikosuutisointiin liittyvä suunnittelu löytyy STT Vainu -palvelusta.
- Lue lisää STT:n oikeustoimittajien työstä.
Muistatko vielä nämä? Kuuntele mm. Estonia-uutislähetys
STT:n radiouutiset täyttää tänään 90 vuotta. Juhlapäivän kunniaksi palaamme menneiden vuosikymmenien merkittäviin uutistapahtumiin, joista STT on lähetyksissään kertonut.
Talvisota alkaa
Vuonna 1939, joulukuun 1. päivänä STT:n ruotsinkielinen toimitus FNB uutisoi Helsingin pommituksista Talvisodan alkaessa.
Talvisota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen.
Välirauhansopimus
STT:n radiouutiset olivat merkittävä tiedotuskanava esimerkiksi sotavuosina, joskin todellinen kuva saattoi jäädä epäselväksi tiukan sensuurin vuoksi. Näin STT uutisoi vuonna 1944 Moskovassa allekirjoitetusta välirauhansopimuksesta, joka samalla päätti jatkosodan:
Sputnik 2 ja Laika-koira
Vuonna 1957 STT kertoi radiouutisissaan neuvostoliittolaisen Sputnik 2-satelliitin lähettämisestä avaruuteen. Mukana matkusti Laika-koira. Sputnik käynnisti Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain kilpailun avaruuden valloittamisessa. Laika ei selvinnyt lennosta hengissä, vaan kuoli muutamia tunteja laukaisun jälkeen.
Yhdystaltain presidentti J.F. Kennedy salamurhataan
Vuonna 1963 Ylen lähetys keskeytyi, kun STT kertoi ylimääräisessä uutislähetyksessä dramaattisen ulkomaanuutisen. Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy oli salamurhattu avoautoon autosaattueessa.
Kennedyn kuolemaa tutkinut Warrenin komissio katsoi, että presidentin murhasi yksin toiminut Lee Harvey Oswald.
Eduskunta hyväksyy poikkeuslain
Vuonna 1973 STT kertoi radiouutisissaan Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen jatkavan presidenttinä poikkeuslailla.
Kekkonen pysyi vallassa peräti 25 vuotta. Hänen jälkeensä Suomen presidentiksi nousi Mauno Koivisto.
Kuvassa puolueiden edustajat pyytävät Kekkosta jatkamaan virkakauttaan. Kalevi Sorsa lukee puolueiden kirjelmää.
Urho Kekkonen luopuu tehtävästään
Vuonna 1981 STT kertoi radiouutisissaan silloisen presidentin Urho Kekkosen luopuvan tehtävistään. Kekkonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä yli 25 vuotta.
Matkustajalautta Estonia on uponnut
Vuoden 1994 syyskuussa STT kertoi suuronnettomuudesta Itämerellä. Matkustaja-autolautta Estonia oli uponnut.
Estonian turma johtui keulavisiirin pettämisestä kovassa merenkäynnissä. Estonia kaatui ja upposi alle tunnissa. Turmassa kuoli yli 800 ihmistä.
Arkistomateriaali: STT/Yle
Lue lisää aiheesta:
- STT:n radiouutisten historia
- Keitä ovat STT:n radioäänet?
- STT:läisten muistoja radiouutisista ja niiden tekemisestä
- Lue STT:n Tyylikirjasta, miten radiouutisia tehdään
STT:n radiouutisia on lukenut jopa Esko Aho
STT:n radiouutisten historia käsittää mielenkiintoisia uutisääniä ja värikkäitä vaiheita. Legendaarinen Hans Wessman antoi STT:n radiouutisille soundin, jonka moni muistaa edelleen. Uutisääninä on vuosien mittaan kuultu myös monia muita tunnettuja henkilöitä. Kokosimme radiouutisten keskeisimmät henkilöt ja käännekohdat vuosien varrelta.
1926
Suomen Tietotoimisto toimitti ensimmäisen radiouutislähetyksensä 9.9.1926. Tuolloin oli Oy Suomen Yleisradion ensimmäinen lähetys, johon tervehdyspuheen, esitelmän ja musiikin lisäksi kuului myös STT:n uutisten lukeminen.
Dosentti Eino Lyytinen on Yleisradion Historiassa arvellut seuraavan päivän lehtiuutisten perusteella, että pääjuttuna ensimmäisessä lähetyksessä oli Saksan tulo Kansainliittoon. Saksa oli vastikään hyväksytty maailmanjärjestön jäseneksi, joten kyseessä oli merkittävä ulkomaanuutinen. Kotimaasta arvellaan kerrottaneen kieltolakikomitean mietinnön käsittelystä valtioneuvostossa ja Arkadianmäen kallioiden louhimisen aloittamisesta uuden eduskuntatalon rakennustöiden tieltä.
1928
Aluksi uutisten välittäminen radiossa oli järjestetty STT:lle väliaikaisesti, mutta vuonna 1928 Ylen ja Suomen Tietotoimiston välillä tehtiin sopimus, jonka mukaan STT maksua vastaan laatii kaksi uutislähetystä päivässä. Uutiset luki kuitenkin Yleisradion vuorossa oleva kuuluttaja.
1937
Kymmenisen vuotta ensimmäisen uutislähetyksen jälkeen STT otti hoitaakseen radion uutislähetykset kokonaisuudessaan. Uutisia ryhtyivät lukemaan STT:n omat toimittajat. Ensimmäiseksi radiotoimittajaksi STT nappasi Aamulehden toimitussihteerin Roland af Hällströmin. Hänestä tuli sittemmin tunnettu elokuvaohjaaja. Väliaikainen studio rakennettiin huoneistoon, joka silloin sijaitsi Helsingin Hallituskadun varrella. STT toimitti kolme uutislähetystä päivässä. Sunnuntaisin ei lähetetty uutisia. Uutislähetyksen sisällön tuli sopimuksen mukaan olla asiallinen ja puolueeton.
1940-1950 -luvut
Sotavuosina STT:llä oli tärkeä rooli tiedonjanon sammuttamisessa. Radiouutisista kuultiin tuoreimmat tiedot rintamilta. Todellinen kuva saattoi jäädä epäselväksi tiukan sensuurin vuoksi.
Yleisradio vaati ja pääsi STT:n osakkaaksi sotien jälkeen, kun STT laajensi omistuspohjaansa. Tuon ajan poliittista tilannetta kuvaa hyvin se, että Yleisradion tuoreen johtajan Hella Wuolijoen vaatimuksesta STT:hen palkattiin apulaisjohtaja, jonka tehtävänä oli valvoa STT:n radiouutisten toimittamista. Tehtävään valittu vasemmistososialidemokraatti Antti Vahteri ei juuri toimituksen asioihin puuttunut.
Erityisen tärkeä asema STT:llä oli yleislakon aikana. SAK:n Palkkatyöläistä lukuun ottamatta lehdet eivät ilmestyneet. Lehtien toimitukset kylläkin työskentelivät. Monien toimitusten ikkunoissa oli koneella kirjoitettuja uutisia lakkotapahtumista. Suurelle yleisölle ainoana tietokanavana oli kuitenkin STT:n uutislähetys radiossa. STT joutui tuohon aikaan melkoiseen myllytykseen. Radiouutisia kuunneltiin herkällä korvalla. STT:tä syytettiin etenkin työnantajapuolen suosimisesta.
1960-1980-luvut
Alun kahden uutislähetyksen määrä on vaihdellut aina kahdeksaan päivittäiseen lähetykseen 1960-luvun alkupuoliskolla. STT oli Yleisradion ainoa uutishankkija 1960-luvulle asti. Myös aloitteleva televisio sai uutisensa STT:ltä.
Kun Yleisradio vuonna 1965 aloitti omat radiouutiset, STT:n lähetysten määrä väheni neljään. STT:n uutisia kuultiin siitä lähtien radiossa rinnan Yleisradion oman uutistoimituksen uutisten kanssa. Perusuutisaineistonsa Yleisradio sai edelleen STT:ltä.
1991
STT muuttaa uusiin tiloihin Helsingin Albertinkadulle. Uuden studion kunniaksi radiouutiset käy 11. marraskuuta lukemassa pääministeri Esko Aho.
1995
STT:n radiouutisilla oli vuosikymmenet konservatiivinen sävy. Ensimmäinen naisuutistenlukija ilmestyi STT:n radiouutisiin vuonna 1995, vaikka monilla muilla kanavilla naisäänet olivat tuolloin jo arkipäivää. Pioneerin viittaa STT:ssä kantoi toimittaja Jatta Heikkinen. Sittemmin naiset ovat vakiintuneet STT:n radiouutisiin, ja viime vuosina äänessä on ollut enemmän naisia kuin miehiä.
Samana vuonna STT ja Yleisradio tekivät sopimuksen, jonka mukaan STT saa aloittaa radiouutisten välittämisen myös kaupallisille radioille.
1996
Suomen Tietotoimiston uutislähetysten määrä Yleisradion kanavilla väheni alkuvuodesta. STT:n uutisia lähetettiin päivittäin Radio Suomessa kello 9, 13 ja 19 sekä Ylen Ykkösellä kello 13 ja 19. STT:n ruotsinkieliset uutiset ”Nyheter från Finska Notisbyrån” kuuluivat Riksradion-kanavalla vuodesta 1996 lähtien kello 13 ja 19.
20.6.1996 Suomen Tietotoimisto aloitti ääniuutiset paikallisradioille. Ensimmäiset lähetykset kuuluivat viidellä paikkakunnalla. Pilottivaiheessa olivat mukana Radio Jyväskylä sekä NRJ (Energy) Helsingistä, Radio Foni Porvoosta, Radio Simpsiö Lapualta ja Radio Ruka Kuusamosta.
Paikallisradiouutiset olivat lyhyemmät ja aihevalinnoiltaan jonkin verran erilaiset kuin Ylen kanavilla.
1998
Kaupallisista kanavista STT:n asiakkaina olivat Classic FM, Energy, Radio Pori, Radio Jyväskylä, Ruka, RPM, Salminen ja Tupla. STT tarjosi kaupallisille kanaville vajaan 3 minuutin sähkelähetyksen arkisin tunnin välein klo 6-21 ja viikonloppuisin kahden tunnin välein klo 8-20
2003
Yleisradion radiouudistuksen myötä STT:n uutiset alkoivat kuulua Ylen Radio Suomessa aamulla kello yhdeksältä 3,5 minuutin pituisena ja kello yhdeltä kahdeksan minuutin pituisena lähetyksenä. Ylen Radio 1:ssä STT:n uutiset kuuluivat iltaseitsemältä kahdeksan minuutin pituisena lähetyksenä.
Myöhemmin samana vuonna Yleisradio sanoi irti sopimuksensa STT:n radiouutisista. STT:n suomenkieliset uutiset kuultiin viimeistä kertaa Yle Radio 1 -kanavalla uudenvuodenaattona kello 19. Uutislähetyksen toimitti Ahti Uusivuori. Samaan aikaan Radio Vegan taajuudella kuultiin Nils-Eric Forsströmin lukemat viimeiset FNB:n ruotsinkieliset uutiset. Radio Vegan uutislähetyksen päätyttyä loppuivat STT:n ruotsinkieliset radiouutiset kokonaan. STT:n radiouutisia kuultiin Yleisradiossa 77 vuotta.
2011
STT:n radiouutisia ryhdyttiin lukemaan niiden nykyisestä studiosta, kun STT muutti Helsingin Kamppiin Voimataloon osoitteeseen Malminkatu 16.
Vuosien varrella STT:n radiouutisia on luettu useissa eri osoitteissa. Uutistoimisto on sijainnut ns. Lehtitalossa Annankadulla, Hufvudstadsbladetin talossa Mannerheimintiellä, Yrjönkadun ja Lönnrotinkadun kulmatalossa ja Albertinkatu 33:ssa.
2016
STT:n radiouutiset voi kuulla nykyään yhdeksältä kaupalliselta radiokanavalta (Radio Dei, Radio Classic, Radio Musa, Radio Voima, Radio Vaasa, Patmos, Sandels, Nostalgia, Business FM). Lähetyksiä tehdään arkisin tasatunnein klo 6-22 ja viikonloppuisin klo 8-22. Reilun kahden minuutin mittaisessa lähetyksessä on yleensä 4-5 sähkettä.
Radiouutisia toimittaa STT:llä joukko taitavia ja kokeneita median moniosaajia. STT:ssä radiotoimittajan työhön kuuluu uutisten lukemisen lisäksi nykyisin myös juttujen editointia eli toimitussihteerinä työskentelyä, STT:n nettiuutisten sekä someuutisten (Twitterissä @STTuutiset ja Facebookissa STT uutiset) päivittämistä. 1.7.2016 alkaen STT:n radiouutiset on toteutettu yhteistyössä MTV:n kanssa.
Kuuntele STT:n radiouutisia merkittävistä uutistapahtumista vuosikymmenten varrelta. Miten uutisissa kerrottiin John F. Kennedyn murhasta tai Estonian uppoamisesta?
Lue STT:läisten muistoista, miksi uutisia on etsitty jopa roskiksesta.
Tutustu myös radiouutisten tekemistä ohjaaviin linjauksiin Tyylikirjassamme.
Tarvitsetko tietoa tulevista tapahtumista? Hae testiryhmään!
Haluatko pääsyn maan parhaaseen journalistiseen tapahtumatietoon? Oletko toimittaja, uutispäällikkö, uutissuunnittelija tai muu media-ammattilainen, joka tarvitsee työssään tietoa tapahtumista ja lehdistötilaisuuksista? Tule testaamaan uutta palveluamme.
Kehitämme STT:ssä palvelua, josta saat juuri sinulle räätälöityä suunnittelutietoa. Aikaa säästyy, kun päivän agenda on helposti selattavissa. Etsimme nyt käyttäjiä erilaisista medioista (uutis- tai aikakausmedia, sähköinen, printti) testaamaan palvelua.
Kiinnostuitko? Hae testiryhmään laittamalla sähköpostia maisa.lehtovuori(at)stt.fi ja jani.koskinen(at)stt.fi. Kerro viestissä toimenkuvasi, ja miten tällä hetkellä hyödynnät tapahtumatietoa työssäsi. Kerro kiinnostuksestasi viimeistään 26.8.2016.
Nämä some-päivitykset kiinnostivat vuonna 2015
STT on aktiivinen useissa sosiaalisen median kanavissa. Kanavista suosituin on STT Uutiset -Twitter-tili, jolla on noin 6000 seuraajaa. STT Uutiset tilillä lähetetään keskimäärin 4 tviittiä päivässä.
Kokosimme vuoden 2015 suosituimmat tviitit. Kriteerinä käytimme uudelleen tviittausten määrää.
1. Kuopio osoitti myötätuntoa värivaloin
https://twitter.com/STTuutiset/status/665605509882474497
Pariisin terrori-iskujen jälkeen sosiaalinen media täyttyi myötätunnon osoituksista uhreja ja omaisia kohtaan. STT uudelleen tviittasi kapellimestari Atso Almilan (@soalmila) kuvan Kuopion musiikkikeskuksesta, joka oli valaistu Ranskan lipun väreillä. Tviitti nousi STT:n suosituimmaksi vuonna 2015.
2. Tynkkysen erottaminen - laillinen vai laiton?
https://twitter.com/STTuutiset/status/658567969925107712
Poliittiset kohut kiinnostavat kansaa. Toiseksi suosituin tviitti käsitteli perussuomalaisten yllä vellonutta kohua, kun puoluehallitus erotti kolmannen varapuheenjohtajansa Sebastian Tynkkysen viime syksynä. STT:n haastattelema yhdistysoikeusasiantuntija ja siviilioikeuden professori Heikki Halila Helsingin yliopistosta arvioi tuolloin, että Tynkkysen erottaminen puolueesta oli laiton, jos hän menetti samalla paikkansa puoluehallituksessa. Halilan mukaan puoluehallituksen jäsenen voi erottaa vain puoluekokous. Päivitystä uudelleen tviitattiin useita kertoja.
3. Sipilä: Avioliittolain valmistelu jatkuu
https://twitter.com/STTuutiset/status/605808943101648898
Etenkin mielipiteitä jakavat uutisaiheet puhuttavat somessa. Viime kesänä Turun Sanomat kertoi, että tasa-arvoinen avioliittolaki saatetaan viedä hallituspuolueiden puheenjohtajien päätettäväksi. Eli käytännössä tasa-arvoisen avioliittolain kohtalosta päättäisivät Juha Sipilä, Timo Soini ja Alexander Stubb. Sipilä ja Soini äänestivät aiemmin tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Pääministeri Sipilä tyrmäsi puheet ja vakuutti, että avioliittolain valmistelu jatkuu normaalisti. Sipilän vakuuttelu sai useita Twitter-jakoja.
4. Myyrmäen ammuskelu
https://twitter.com/STTuutiset/status/671371304998694912
Ensitiedot voivat kuulostaa dramaattisilta, jolloin ne herättävät laajasti kiinnostusta. Hyvä esimerkki on Vantaalla Myyrmäen juna-aseman läheisyydessä marraskuun lopussa sattunut ammuskelu. Ajankohta osui lähelle Pariisin terrori-iskuja, joka nosti aiheen kiinnostavuutta entisestään. Joskus ensitieto tulee muun median välityksellä. Tässä tapauksessa aiheesta kertoi ensimmäisenä MTV.
5. Ranskaan julistettiin hätätila
https://twitter.com/STTuutiset/status/665302777233457153
STT uutisoi Pariisin kauhujen yön tapahtumista aktiivisesti myös Twitterissä. Erityisesti tviitti Ranskan presidentti Francois Hollanden julistamasta hätätilasta keräsi useita uudelleen tviittauksia.
STT-Lehtikuva hoiti Pariisin terrori-iskujen uutisoinnin kolmelta mantereelta
Perjantai-ilta 13. marraskuuta. STT:n uutispäivystys oli juuri siirtynyt Helsingistä Sydneyyn, kun tieto Parisiin terrori-iskuista levisi maailmalle. Aamurutiinit Sydneyssä menivät hetkessä uusiksi.
- Se oli ensimmäinen aamu aikoihin, kun en mennyt toimitukseen kahvilan take away -tiskin kautta. Kuppiin se kahvi olisi jäähtynytkin aamun tuoksinassa, Sydneyssä kauhujen yön tapahtumista uutisoinut Salla Salmela kertoo.
Australiassa Pariisi-uutisoinnista Salmelan lisäksi vastasi Maria Rosvall. Hän oli matkalla aikaisempaan työvuoroon, kun ensitieto tapahtumista tuli.
- Samassa junassa matkusti belgialaiselle Belga-uutistoimistolle työskentelevä kollega, joka oli saanut puhelimeensa pikauutisen siitä, että Pariisissa on ammuttu ravintolassa. Yhdessä toivoimme, että kyse olisi vain jostain yksittäisestä tapauksesta, kuten rikollisten välienselvittelystä, Rosvall sanoo.
Kun Rosvall pääsi toimistolle, tapahtumien todellinen luonne alkoi selvitä.Yleensä vuoron alkuun liittyy tiettyjä rutiineja, mutta sinä päivänä sellaiseen ei ollut aikaa.
-Tiedot iskujen, terroristien ja uhrien määrästä vaihtelivat alkuun paljon lähteestä riippuen, mikä on tyypillistä tällaisille tapauksille. Suurissa iskuissa ja onnettomuuksissa on tyypillistä myös, että uhriluku tulee jossain vaiheessa alas aiemmin ilmoitetusta. Tällä kertaa valitettavasti niin ei käynyt. Epäusko muuttui yön mittaan järkytykseksi, Rosvall sanoo.
STT uutisoi yön tapahtumista peräti kolmelta mantereelta. Suomessa toimittaja Janne Linnovaara ja Bostonissa virkavapaalla oleva STT:n toimittaja Maria Annala ilmoittautuivat oma-aloitteisesti avustamaan uutisoinnissa. Työnjako kolmen mantereen välillä tapahtui Skypen chatissä.
- Oikeastaan ensimmäisen työnjaon jälkeen ei tarvinnut muuta juuri hioa. Se on hieno tunne, kun kollegoiden kanssa "ryhmäaivo" pelaa niin hyvin, että vaikka ollaan kolmella mantereella, edetään samassa tahdissa ja samoja linjoja, Sydneyssä tapahtumista uutisoinut Salla Salmela summaa.
Suomessa toimittaja soitteli asiantuntijahaastatteluja ja kommentteja Pariisista, kun samaan aikaan Bostonissa toimittaja tavoitteli UM:ää ja ranskantaitoisena seuloi paikallismediaa. Sydneyssä toimittajat naputtivat pikauutisia toinen toisensa perään STT:n uutislinjalle ja tekstiviestipalveluun. Samalla he huolehtivat uutisten päivittämisestä STT:n Nettiuutisiin. Suurimmat käänteet noteerattiin myös uutistoimiston some-kanavissa.
- Ei siinä ensimmäisen, eikä oikein varmaan vielä toisenkaan vuoron aikana ehtinyt juuri ajatella tai tunnustella, että "mitä ajatuksia tämä herättää" - oli niin kiire itse uutisen kanssa. Näissä tilanteissa sitä käy jotenkin automaattivaihteella ja keskittyy työhönsä. Isojen tragedioiden kohdalla se on jopa helpompaakin. Toimittajan roolissa sitä ainakin tietää, mitä tällaisessa tilanteessa tehdään. Tunnereaktio saapui päiviä jäljessä, Salmela toteaa.
Salla Salmela ja Maria Rosvall Twitterissä:
Salla Salmela @salmelasalla
Maria Rosvall @mariarosvall
STT vahvistaa grafiikkatuotantoaan
STT vahvistaa grafiikkatuotantoaan verkkoon suunnitellulla grafiikalla. Uutisaiheita tukevat graafiset esitykset toteutetaan netin vaatimukset huomioiden. STT tekee edelleen myös näyttäviä printtigrafiikoita.
-Uskomme muutoksen olevan asiakkaille mieluisa. Tähän asti STT:n grafiikka on ollut lähes kokonaan printtipainotteista. Nyt grafiikka muuttuu nettikelpoisemmaksi, kertoo grafiikkapalvelun tuottaja Harri Juutilainen.
Entistä nopeampaa palvelua
Grafiikkapalvelu tulee olemaan entistä nopeampaa. Jatkossa yksi STT:n graafikoista työskentelee pikadeskissä, jossa tehdään nopeatahtisempaa työtä.
- Reagoimme asiakkaidemme toiveisiin siitä, että grafiikkapalvelu reagoisi uutistilanteisiin nopeammin, sanoo Juutilainen.
Grafiikkatoimitus tuottaa jatkossa sekä interaktiivista verkkografiikkaa että erityisesti verkkoon suunniteltua staattista grafiikkaa. Interaktiivisen verkkografiikan upotuskoodit lähetetään sähköpostitse asiakkaiden verkkotoimituksille. Muut grafiikat on mahdollista saada myös kuvamuodossa verkkojulkaisujärjestelmään.
- Kuvien verkkojulkaisemisen tekniset prosessit ovat asiakkaillamme jo valmiina. SIksi kuvamuotoisten grafiikoiden julkaiseminen verkossa on vaivaton tapa hyödyntää grafiikkapalvelua monipuolisemmin.
Uusia mahdollisuuksia datan visualisointiin
STT:n grafiikkapalvelussa otetaan syksyllä käyttöön uusia työkaluja. Verkkolokaattoriohjelmalla toteutetaan interaktiivisia karttoja asiakkaiden käyttöön.
STT testaa syyskuussa datan visualisointityökalua DExiä, joka mahdollistaa staattisten ja interaktiivisten sisältöjen tekemisen verkkojulkaisuihin. Työkalulla on mahdollista toteuttaa myös perusgrafiikkaa painetun median käyttöön. Kuukauden testivaiheen aikana arvioidaan työkalun soveltuvuutta STT:n käyttöön.
Verkkolokaattorigrafiikka on käyttökelpoinen esimerkiksi tilanteissa, joissa uutisen tapahtumapaikalta ei ole saatavilla valokuvaa. Tässä esimerkissä kartalla on kuvattuna STT-Lehtikuvan sijainti Kampissa.
Grafiikkaa yhä tilauksesta
STT tekee edelleen asiakkailleen myös tilausgrafiikkaa yksilöllisten tilausten perusteella. Tilausgrafiikassa huomioidaan aina asiakkaan tyyli ja toivomukset. Tilaukset voidaan toteuttaa myös nopealla aikataululla, jopa saman päivän aikana.
STT:n grafiikkaosasto palvelee asiakkaitaan seitsemänä päivänä viikossa, (09) 6958 1340, grafiikka(at)stt.fi
STT Digihubilta mobiili vaalitulospalvelu
Mobiili vaalitulospalvelu
Yksi kevään jännittävimmistä uutistapahtumista on edessä huhtikuussa, kun kansa päättää uuden eduskunnan kokoonpanosta.
Reaaliaikainen
STT toteuttaa asiakkaidensa verkkosivuille reaaliaikaisen vaalitulospalvelun. Palvelu on vuoden alussa toimintansa aloittaneen digitaalisen kehityksen palvelupisteen STT Digihubin tuotantoa.
Tuloslaskennan etenemistä voi palvelussa tarkastella neljästä eri näkökulmasta: uusi eduskunta, paikat puolueittain, eniten ääniä saaneet ehdokkaat sekä putoajat. Tulosvertailu edellivaaleihin on mahdollista.
Käyttäjälähtöinen
STT:n vaalitulospalvelun suunittelussa huomioitiin erityisesti mobiilikäyttäjät. "Palvelu on responsiivinen, joten sitä voi käyttää kaikilla eri päätelaitteilla", palvelun käyttöliittymän suunittelija, digikehittäjä Wolf Wikgren kertoo.
Olennaista palvelussa on sen käyttäjälähtöisyys. Wikgren lähti siitä, millaista palvelua hän itse haluaisi käyttää. Asiakkaat otettiin alusta alkaen mukaan vaalitulospalvelun suunnitteluun. Lopullinen palvelu on asiakaskohtaisesti personoitavissa: aloitusnäkymäksi asetetaan haluttu vaalipiiri ja näkymään voi lisätä oman mediansa logon.
Vaalitulospalvelu tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi. Asiakkaat saavat palvelun upotuskoodina.
Kiinnostuitko?
Kysy lisää! Ota yhteyttä vaalitulospalvelun tuottajaan Jani Koskiseen: (09) 6958 1244, jani.koskinen(at)stt.fi.
Näin Australian toimistolla
Hälystä kärsivän pelastus, allergikon painajainen. Toimittajamme huomasivat jo ensimmäisissä kenguruvuoroissaan, miten paikalliset ovat ratkaisseet avokonttorin meluongelman. Riittää, kun jalkojen alla on kokolattiamatto.
Suomalaisnelikko työskentelee paikan hermokeskuksessa eli AAP:n uutishuoneessa. Vaikka päivällä tiloissa työskentelee useita kymmeniä ihmisiä, häly ei toimittajamme Laura Huuskosen mukaan nouse häiritseväksi.
Missä kengurutoimittajat työskentelevät?
STT:n väki työskentelee Sydneyssä Australian uutistoimisto AAP:n tiloissa. Paikallisella uutistoimistolla on käytössään rakennuksen viides ja kuudes kerros, joista ylimmässä sijaitsevat kenguruvuorolaisten työpisteet.
AAP:n työtilat sijaitsevat Rhodesin kaupunginosassa, 16 kilometriä länteen Sydneyn keskustasta. Osa alueesta on selkeää asuinaluetta, osa täynnä toimistorakennuksia.
– Paikka muistuttaa Helsingin Aurinkolahtea. Alue on suhteellisen nuori, rakennukset ovat alle 10 vuotta vanhoja, Huuskonen kertoo.
Mikä on erilaista kuin Voimatalossa?
Toimistolla kaikki on päällisin puolin samankaltaista kuin Suomessakin, mutta eroavaisuuksiakin löytyy.
– Työtiloihin pääsee vain hissillä. Hyötyliikunnan rappusissa voi unohtaa, sillä rakennuksen portaikko on tarkoitettu vain hätäpoistumisia varten. Hissi vaatii toimiakseen kulkukortin ja sallii vain napin painalluksen omaan kerrokseen, Huuskonen kertoo.
Suurin eroavaisuus lienee kuitenkin maisema. Läheisyydessä siintävää Parramatta-jokea keinuvine veneineen kelpaa katsella.
Työpaikkaruokalaa rakennuksessa ei ole, mutta lounasta voi nauttia läheisessä ostoskeskuksessa tai AAP:n omassa taukotilassa. Energianpuutteeseen apua tuovat välipala- ja kahviautomaatti.
Kansainvälinen työympäristö
Samoissa AAP:n tiloissa työskentelee myös tanskalainen uutistoimisto Ritzau, saksalainen uutistoimisto DPA, sveitsiläinen uutistoimisto SDA ja saksalaislehti Die Welt. Tilaa raivataan parhaillaan uusille tulokkaille.
– Esimerkiksi Belgian uutistoimisto on ilmeisesti tulossa tänne, Huuskonen kertoo.
Suomalaisiakin saattaa tulla vastaan, sillä STT ei ole ainoa suomalainen yritys, jonka toimipiste sijaitsee samassa rakennuksessa. Kuluttajapakkauksia valmistava Huhtamäki pitää Australian-pääkonttoriaan muutamaa kerrosta alempana.